keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Taustatietoja tähän blogiin


Olen reilun puolen vuoden ajan kerännyt erilaisista lähteistä tietoja Kotkan ja lähialueitten matkustajalaivaliikenteestä vuosilta 1866-1912.

Pääosin kaikki tässä mainitut alukset ovat hoitaneet edes jossain muodossa matkustajien kuljettamista näillä vesillä, mutta on joukkoon päässyt joitakin laivoja, jotka eivät ole ihmisiä kuljettaneet mutta ovat kuitenkin kuuluneet Kotkan sataman yleiskuvaan kuluneina vuosina. En ole niitä kuitenkaan tästä pois jättänyt sillä olen pyrkinyt kohtalaisen kattavaan kokonaiskuvaan aiheesta. 
Nämä laivat, joiden en ole todennut henkilöliikennettä harjoittavan, ovat lähinnä paikallisten sahojen hinaajia, moottoriveneitä sekä satamaan sijoitettuja pelastusaluksia.

Lähteinä tiedoille olen käyttänyt pääosin internetistä löytyvää digitoitua historiallisten sanomalehtien arkistoa. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti


Ensimmäinen Kotkassa julkaistu sanomalehti oli ruotsinkielinen Kotka Notis- och Annonsblad, jonka vanhin numero netissä on ilmestynyt 6.5.1882.
Muita Kotkassa ilmestyneitä lehtiä, joita olen lähteinäni käyttänyt ovat Kotka Nyheter, Kotkan Sanomat, Kotkan Uutiset, Eteenpäin, Etelä-Suomi, Kymi ja Kyminlaakso.
Haminassa julkaistuista lehdistä lähteinäni ovat olleet Fredrikshamns Tidning, Haminan Sanomat, Haminan Lehti ja Koitar.
Ennen vuotta 1882 löydetyt tiedot ovat peräisin pääosin Helsingissä ja Viipurissa ilmestyneistä lehdistä.

Muina lähteinä olen käyttänyt itselläni olevia sekä Tietokeskus Vellamon kirjastossa Kotkassa saaatavilla olevia Kauppalaivarekistereitä useilta vuosilta sekä joitakin aiheesta julkaistuja kirjoja ja kirjoituksia.

Yksi tärkeimmistä käyttämistäni lähteistä on edesmenneen Lasse Sjöströmin hieno sivusto http://www.turkusteamers.com/ , josta olen saanut tärkeitä taustatietoja lähinnä rannikkoliikenteen matkustajalaivoista.

Vielä tarkistamaton lähde on Mikkelissä maakunta-arkistossa säilytettävä Kotkan Merimieshuonekunnan alusrekisteri 1882-1907 ja sen jatko-osa. Tulevan talven suunnitelmissani on Mikkelin reissu, toivon löytäväni sieltä lisätietoja varsinkin pienistä paikallisista höyryveneistä, jotka olivat liian pieniä päätyäkseen varsinaisiin kauppa-alusluetteloihin.
Lisäys 22.3.2014: Ystäväni Timo Lehmunen on käynyt Mikkelissä pari kertaa ja on toimittanut käyttööni joitakin siellä saatavissa olevia tietoja. Lisäilen niitä kyseessä olevien alusten kohdalle sitä mukaa, kuin vähäinen aikani sallii.

Oma tekstini on kirjoitettu tällä samalla fontilla, lehdistä lainaamani olen pyrkinyt kirjoittamaan kursiivilla ja lainausmerkkien sisään.

Lainatun tekstin olen kirjoittanut kirjoitusvirheineen kaikkineen, mutta jos asian, esimerkiksi laivan nimen väärä kirjoitusmuoto on vaatinut, olen lisännyt sulkuihin oikean kirjoitustavan tai jonkin muun selvityksen.

Käännökset ruotsista suomenkieleen olen tehnyt itse, pyrkien siinäkin sanatarkkaan käännökseen vaikka joskus hyvä suomenkieli olisi toisenlaista tekstiä vaatinutkin.

Tässä vaiheessa haluan esittää kiitokseni kuusankoskelaiselle höyrykoneharrastajalle ja alustietojen kerääjälle Timo Lehmuselle, hänen kanssaan olemme asian tiimoilta tavanneet ja vilkasta kirjeenvaihtoa harrastaneet. Kiitos Timo!


Tämän blogin sisältö 

Blogin muodoksi valitsin tietoisesti mahdollisimman yksinkertaisen esitystavan, nyt jälkeenpäin huomaan, että olisi joitain asioita toisellakin tavalla voinut julkaista.
Jos teksti olisi ollut kokonaisuudessaan olemassa alunperin, olisin ehkä vähän toisessa järjestyksessä asioita esittänyt.
Vanhimmat kirjoitukseni ovat nyt alimmaisena eikä järjestys ole aina looginen. Kuitenkin kunkin otsikon sisällä olen pyrkinyt tuomaan asiat esiin kronologisessa järjestyksessä siinä aina onnistumatta.


Otsikot ja pieni kuvaus sisällöstä



Laivalla länteen kuvaa liikennettä Pyhtään saaristoon, myös Loviisaan.

Yksittäisiä mainintoja on kerätty tiedoista, jotka eivät satu minkään muun otsikon alle.

Itämeren yli Saksaan kertoo tärkeistä yhteyksistä Lyypekkiin ja muualle Pohjois-Saksaan.

Pelastusaluksia otsikon alle on koottu lähinnä luettelo Suomenlahdella toimineista meripelastusyhtiöitten aluksista.

Hallan laivat kertoo Halla osakeyhtiön aluksista.

Moottoriveneitä on esitys alueen ensimmäisistä polttomoottoreilla varustetuista veneistä.

Yksityisten kauppiaitten ja yrittäjien laivoja on minulle tämän kirjoituksen tärkein osa, siihen olen kerännyt otsikossa mainittujen lisäksi paikallisten sahojen ja tehtaitten pieniä höyryveneitä.

Gutzeitin laivat on, kuten nimikin kertoo koonti tämän kotkalaisittain tärkeän teollisuusyrityksen aluksista. 

Rannikkoliikenteen matkustajalaivat ovat Kotkan kautta Suomenlahden rannikkoa pitkin kulkeneita, sekä matkustajia ja rahtia kuljettaneita, selvän aikataulun mukaan ajelleita aluksia.

Paul Wahl &Co eli Hietasen höyrysahan laivat ei otsikon selvennystä tarvitse?

Ahlqvistin laivat on tärkeä osa tätä kirjoitusta, sillä vaikka useimmat niistä oli rekisteröity Haminaan, ei Kotkan sataman laivaliikennettä ilman näitä kauppaneuvoksen aluksia olisi tässä muodossa ollut.

Haminan höyryjä kertoo tietysti itäisen naapurikaupunkimme lukuisista aluksista.

Kymijoen kulkijat on kuvaus kantakaupungin ja Korkeakosken padon välisestä vilkkaasta elämänlangasta, olihan joki vuosikymmeniä lähes ainut kulkutie tällä seudulla.

Ensimmäisiä Kotkan kävijöitä sisältää selvityksen aikaisilta vuosilta, kun Kotkan kaupunki ravisteli itseään irti Ruotsinsalmen linnoituksen raunioista. 

tiistai 15. lokakuuta 2013

Laivalla länteen

Kotkasta on ollut perinteisesti hyvät höyrylaivayhteydet Loviisaan, jo ensimmäiset Kotkassa käyneet rannikon matkustajalaivat pysähtyivät myös Loviisassa. 

Kaupunkien väliin jäi kuitenkin suuri, sokkeloinen saaristo huonoine väylineen. Alueesta Pyhtää kuului Kymin kanssa samaan nimismiespiiriin mutta kunnon yhteyksiä ei ollut, vaikka yhteisiä asioita olisi kuitenkin pitänyt hoitaa.

Ensimmäinen väyläntapainen merkittiin näille kivikkoisille vesille 1892, mutta sitä myöten ei kukaan uskaltanut höyrylaivaansa kuljettaa, liikuttiin ainoastaan sen verran kuin oli välttämätöntä tai hoidettiin kulku perinteisillä saaristolaispursilla.

Alueelle syntyi kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa teollisuutta, ruukkeja ja sahoja nousi, kartanoita ja villoja oli, liikennettäkin piti tulla. Kesällä 1896 viitoitettiin ja osin ruopattiin uusi rannikkoväylä Kotkan ja Loviisan välille, syvyydeksi taattiin 1,8 metriä. Väylästä paljastui kuitenkin vaarallisia kareja ja matala väylä piti pieniä höyrypursia suuremmat laivat pois alueelta.


Strömfors 

Kotka Notis & Annonsblad 6.3.1886 kertoi Strömfors-osakeyhtiön konkurssipesän huutokaupassa tehtaan lautatarhalla Markkinamäellä olleen myynnissä "rautainen potkuri höyryvene Strömfors, 60 jalkaa pitkä, 13 jalkaa leveä ja 5 jalkaa syvässä kulkeva, 12 hevosvoiman kone. Vene on kanneton mutta varustettu ohjaushytillä ja lisäksi siinä on kajuutta keulassa. Rakennettu Åbo Jernmanufaktur Ab:n telakalla 1874." 
Lisäksi oli myynnissä 7 kappaletta proomuja.


Strömfors-Kotka höyrylaivaosakeyhtiö

Kotka Notis- och Annonsblad 11.5.1889: "Suunniteltu höyrylaivayhtiö. Henkilöitä Ruotsinpyhtäältä ja Pyhtäältä, joita kiinnostaa säännöllinen päivittäinen höyrylaivayhteys Ruotsinpyhtään ja Kotkan välillä, poiketen välillä sijaitsevilla seuduilla, voisivat harkita asian realisoimiseksi osakeyhtiön perustamista. Ehdotus yhtiön perustamiseksi, jonka nimeksi esitetään Ruotsinpyhtää-Kotka höyrylaivaosakeyhtiötä on jo tehty. Osakepääomaksi esitetään 40.000 markkaa jaettuna 400 osakkeeseen."

En ole löytänyt mainintaa, tuliko tästä hankkeesta mitään.

Kotka Notis- och Annonsblad 2.8.1894 julkaisi uutisen, jonka mukaan Kotkasta länteen matkalla olleesta höyryveneestä Strömfors putosi koneenkäyttäja Anders Törnblom veteen ja todennäköisesti löi päänsä veneen potkuriin. Tapauksen yhteydessä jalkansa satuttanut uhrin veli, joka toimi laivan kuljettajana ei jaksanut pitää loukkaantuneesta kiinni vaan joutui päästämään otteensa. Menehtynyt oli noin 40-vuotias.

Kotka Nyheter julkaisi 2.8.1899 ilmoituksen, jossa Ahvenkosken saaristossa järjestettiin kansanjuhla ja arpajaiset. "Ahvenkosken Markkinamäeltä lähtee höyryvene 'Strömfors' kl. ½2 i.p., ilmainen matka."

Kotkan Sanomat 25.6.1901:


Kotka Nyheter 3.6.1902: "Höyryvene Strömforsin vuorot ovat nyt annettu tietoon. Vene lähtee joka keskiviiko ja lauantai klo 5 a.p. Palosaaresta ja palaa Loviisasta klo 1 keskiviikkoisin ja klo 2 lauantaisin."
Kotka Nyheter 7.6.1902: "Sisäsaariston höyrylaivareitin Pyhtään saariston ja Loviisan välillä avasi viime keskiviikkona höyrylaiva 'Strömfors', ja sitä käyttää tämä höyrylaiva vuorotellen höyrylaiva Söderin kanssa, joka ulottaa vuoronsa Kotkaan."

Kotkan Sanomat 14.5.1903 (uutinen):

Söder

Jo aikaisemmasta uutisesta selviää, että vuodesta 1897 Kymijoella vuoroliikennettä hoitanut kauppias Lindenin höyryvene Söder siirtyi Pyhtään saariston liikenteeseen.

Kotka Nyheter 4.6.1901:


Pyttis (1)

Kotka Nyheter julkaisi 26.3.1901 uutisen Kotkan-Loviisan Höyrylaivaosakeyhtiön ensimmäsestä yhtiökokouksesta. Osakepääomaksi vahvistettiin 40.000 markkaa, mahdollisuudella nostaa se 100.000 markkaan. Hallitukseen nimitettiin tullivahtimestari G. B. Hellstén, satamakapteeni Enok Blomberg, pankkivirkailija R. Roschier herra Kr. Wiiala. Muina niminä mainittiin K. Sjögren, kamreeri G. Nordgren, isännöitsijä Fr. Stengård ja pormestari Oskar Backman.
Yhtiö oli jo tilannut Varkaudesta rannikkohöyrylaivan linjalle Kotka-Loviisa hintaan 35.500 markkaa ja sen pitäisi valmistua kesäkuussa.

Kotkan Uutiset 2.6.1901:


Kotka Nyheter 18.6.1901: "Pyhtää, uusi saaristohöyry linjalle Kotka-Loviisa saapui toissa päivän aamuna runsaasti liputettuna kaupungin satamaan. Höyrylaiva, joka on rakennettu Varkauden konepajalla, näyttää jo ulkopuolelta erikoisen hienolta, kunnolliselta ja toimivalta. Ulkoa se on maalattu valkoiseksi ja sisäpuolelta se on pidetty punaruskeana. Laivan mitat ovat pituus 72 ja leveys 15,5 jalkaa ja syväys on 4 jalkaa. Keula- ja peräsalongit ovat tilavia ja mukavia ja laiva näyttä kaikilla tapaa hyvin vastaavan niitä odotuksia, joita voi asettaa saaristohöyrylle. Tänään tapahtuu laivan katsastus ja se tekee koematkan merelle. Heti, kun laiva on katsastettu alkaa se vuoronsa. Kuten tunnettua, tulee laivaa kuljettamaan herra Kr. Sjögren, entinen Estherin päällikkö."

Kotkan Sanomat 20.6.1901:


Kotkan Sanomat 8.8.1901: "Huwimatkoja on höyrylaiwa 'Pyttis' tehnyt ahkeraan joka sunnuntai. Niinpä Helsingissäkin on pistäydytty joku kerta ja taas lähtee sinne ensi lauantai-iltana Kyminlinnan Nuorisoseura mainitulla laiwalla, joka tällaiseen tarkoitukseen onkin warsin sopiwa mukawine salonkeineen."

Kotka Nyheter-lehdessä oli 3.9.1901 ilmoitus, jonka mukaan höyrylaiva Pyttiksen vuorot peruutettiin toistaiseksi.

Kotka Nyheter julkaisi 28.9.1901 ilmoituksen, jossa yhtiön osakkeenomistajat kutsuttiin ylimääräiseen yhtiökokoukseen 8. lokakuuta päättämään yhtiötä koskevista asioista.

Alus oli suosittu, mutta sen tulot eivät korvanneet aiheituneita kuluja. Osa osakkaista olisi halunnut jatkaa tappiollistakin liikennettä, osa olisi luopunut laivasta kokonaan.

Kotkan Uutiset 30.3.1902:

Yhtiökokous kuitenkin päätti jatkaa laivan liikennettä, tämä käy ilmi Kotkan Sanomissa 31.5.1902 julkaistusta ilmoituksesta:

Kotka Nyheter julkaisi 7.6.1902 uutisen, jonka mukaan höyrylaiva Pyttis törmäsi kiveen Pyhtään Kiviniemessä ja potkuri vioittui. Alus päätettiin korjata, mutta se ei enää aikonut ajaa Kiviniemeen ennen kuin väylä viitoitetaan.

Laivan kulkua kuitenkin jatkettiin, nyt myös itään Haminaan, tämä selviää Kotkan Uutisissa 8.6.1902 julkaistusta ilmoituksesta:


Kuluneena kesänä Pyttis jatkoi tappiollista reittiliikennettään ja ajoi runsaasti huvimatkoja.
Päätös tälle toiminnalle näkyy Kotkan sanomien pienessä uutisessa 12.8.1902:
"Höyrywene 'Pyttis', joka tähän asti on wälittänyt liikettä Strokan, Kotkan ja Haminan wälillä, joutunee pian muita kulkuwäyliä kyntämään, sillä tätä kirjoittaessa hierotaan paraillaan kauppaa sen luovuttamisesta eräälle turkulaiselle yhtiölle ja jos kauppa syntyy tulee 'Pyttis' siirtymään Turkuun wälittämään liikettä Turun tienoilla. 'Pyttiksen' kulkuvuorot lakkasiwat jo eilen."

Pyttis myytiin Turkuun Höyrylaivaosakeyhtiö Kuusistolle 31.500 markan hinnalla ja se jatkoi kulkuaan Turun seudulla nimellä Vehmaa.

Aluksen osakas G. B. Hellstén yritti jonkun viikon jatkaa Pyttiksen aikataululla omilla höyryveneillään Helmi ja Fix, mutta tämäkin liikenne loppui pian.

Kotka Nyheter kirjoitti uutisessaan 16.9.1902, että taas oli tekeillä uusi yhtiö harjoittamaan likennettä Kotkan ja Loviisan välillä.


Entinen Pyttis Wehmaa-nimisenä Turussa


Helmi ja Fix


Ensimmäisen Pyttis-laivan lopetettua Pyhtään suunnan liikennöinnin ajoi Hellsténin alukset Helmi ja Fix joitakin sen vuoroja, syynä oli ehkä Hellsténin osallisuus Pyttis-laivan varustamossa ja jonkinlainen syyllisyydentunto kulkijoiden heitteille jättämisesssä...tai hän vaan yksinkertaisesti näki siinä taloudellisia mahdollisuuksia?





Pyttis (2)

Kotka Nyheter julkaisi 13.12.1902 ilmoituksen, jossa kutsuttiin kiinnostuneita kokoukseen Seurahuoneelle 19. joulukuuta uuden höyrylaivayhtiön perustamiseksi.

Kotka Nyheter tiesi 17.2.1903, että uusi Pyttis-laiva oli tilattu Stenbergin konepajalta Helsingistä kauppahintaan 25.000 markkaa ja että se tullaan varustamaan kahdella potkurilla ja sen kulkusyvyydeksi tulee vain kolme jalkaa, nopeus tulee olemaan 8 solmua.
Uusi yhtiö varautui näin Kotkasta länteen johtavien väylien mataluuteen ja aikaisemman aluksen kanssa ilmenneitä ongelmia pyrittiin välttämään.

Kotka Nyheter-lehti kirjoitti 21.4.1903 uutisen Kotkan Höyrylaivaosakeyhtiön osakkaiden perustavasta kokouksesta Universal Garden-ravintolassa. Rakenteilla oli alus linjalle Kotka-Stockfors, välipysähdyspaikkona Pyhtään kirkonkylä, Struka, Sannäs, Purola, Keihässalmi, Kiviniemi, Lököre ja Hevossaari. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin C. Lönnström ja johtokuntaan insinööri Hj. Nerdrum ja herra K. Viiala. Yhtiön edustajaksi valittiin A. Dromberg. Uusi alus toimitetaan 1.7.

Etelä-Suomi-lehdessä 9.7.1903 nimimerkki Timoteus ihmetteli sitä, miksi uudellekin Loviisan laivalle annettiin niin mielikuvitukseton nimi kuin Pyttis, eikö muita nimiä todellakaan ollut käytettävissä?
Laivan kellosta kuulemma hiottiin pois nimi Alfa, joksi se kai oli alunperin aiottu?

Kotka Nyheter kuvailee uutta laivaa 11.7.1903 seuraavasti: Alus on tarkoituksella tehty matalaksi, sillä sen pitää pystyä kulkemaan linjalla olevien siltojen alitse ja se on tehty tavallista leveämmäksi ja matalakulkuiseksi. Laivassa on keulassa mukava hytti, perässä on tilava salonki ja laivan kansia kiertää penkit. Keulassa on myös tila miehistön käyttöön. Myös tilava ruuma on olemassa. Laiva ei koeajossa kuitenkaan saavuttanut luvattua kahdeksan solmun nopeutta. Mitoiksi ilmoitetaan pituus 56 jalkaa, leveys 12 jalkaa, täydellä kuormalla syvyys on 3 jalkaa.

Kotkan Uutiset 16.7.1903:


Kotkan Uutiset ihmetteli jo 12.7.1903 sitä, miksi uusi Pyttis-laiva noudattaa samaa aikataulua, kuin jo edellisenä kesänä reitillä kulkenut Söder-aluskin, Söder edellä ja Pyttis perässä? Tästä ei ole mitään hyötyä laivojen omistajille eikä matkustajille. Eivätkö yrittäjät voisi sopia jonkunlaisia muita aikatauluja? No, asia ratkesi, kun Söderin vuorot muutettiin.

Kotka Nyheter kertoi 24.11. Pyttiksen lopettaneen vuoronsa tältä kulkukaudelta.

Kotkan Uutiset 10.4.1904:


Etelä-Suomi-lehdessä 26.5.1904 muutama Höyrylaivayhtiön osakas ihmetteli sitä, miksi Pyttis-laivalla ei myydä matkalippuja yhdensuuntaiselle matkalle vaan matkustajat kulkevat ilmaiseksi. Vain meno-paluu-lippuja käytetään.

Kotka Nyheter 21.6.1904: "Höyryvene Pyttis on peruuttanut säännölliset vuoronsa pannun korjauksen takia välillä Kotka-Pyhtää. Eilen oli vene kuitenkin jälleen valmis aloittamaan vuoronsa."

Kotkan Uutiset 11.8.1904:


Laivan liikenne jatkui tavalliseen tapaan useita kesiä, linjalla ajettiin ja välillä kuljetettiin huvimatkalaisia. Kuitenkin loppukesällä 1909 alkoi ilmetä ongelmia, aluksen vuoroja jouduttiin peruuttamaan eikä talousasiatkaan olleet odotetulla mallilla. Karilleajo oli sitten viimeinen niitti yhtiön tarinaan.

Eteenpäin 28.8.1909:



Yhtiökokouksia pidettiin, yhtiön purkamisesta ja liikenteen lopettamisesta puhuttiin. Yksimielisyyttä asioihin ei saatu, kunnes vihdoin 28.9.1909 Kotka Nyheter-lehdessä oli ilmoitus:
"Höyrylaiva myytävänä. Ilmoitetaan yleisesti vapaaehtoisesta huutokaupasta, joka käydään maanantaina 11.10. klo 11 Kotkan konepajan alueella, myydään karilleajanut matkustajahöyrylaiva Pyttis, rakennettu 1903 rautalevystä, varustettu kahdella compound-koneella yht. 60 i-hv ja yhteisellä lauhduttimella. Pituus on 17,5 metriä, leveys 3,9 metriä ja syväys noin 1 metri. Lähemmät tiedustelut Kotkan konepajan konttori."

Kotka Nyheter kirjoitti 19.10.1909, että Pyttiksen osti huutokaupassa Kotkan Rautaosakeyhtiö.
Kaiketi konepaja kunnosti laivan ja näyttää alkaneen liikennöidä sillä seuraavana kesänä.

Etelä-Suomi 31.5.1910:

Etelä-Suomi 18.5.1912 mainitsee Pyttis Ångbåt Aktiebolagetin osakemerkinnöistä, mutta en pääse lehteä lukemaan...



Jälkimmäinen Pyttis Pyhtäällä


Gustav Adolf 

Kotka Nyheter 1.3.1905 kertoo kuinka valkomlainen seppä Gustav Adolf Karlsson muutaman muun kanssa hankki höyryveneen Loviisan, Valkomin ja Pernajan väliseen liikenteeseen. Laiva ei ole ensimmäinen, joka on nimetty omistajansa mukaan!

Kotka Nyheter 19.7.1904: Loviisan uutisia. Uusi Valkon laiva, Gustav Adolf, saapui viime tiistaina illalla tänne (Loviisaan, PT). Laiva läpikävi viime torstaina perusteellisen katsastuksen ja se oikeutetaan kuljettamaan 52 matkustajaa. Aluksen pituus on 50 jalkaa, sen leveys on 12 jalkaa. Kone kehittää 12 hevosvoimaa. Laiva on edestä suojattu peltikatolla ja sillä on perässä komeasti sisustettu salonki. Sen tulevat vuorot paljastetaan ensi viikolla."

Kotkan Uutiset 28.5.1905:

Kotka Nyheter 30.5.1905: "Loviisa-höyry 'Gustaf Adolf' on alkanut ajaa vuoroja Loviisan ja Kotkan välillä." Uutisessa ihmetellään, miksi laivan lähtöaika Kotkasta on sama kuin kilpailevan 'Pyttis'-laivan?

Rakennettu Joroisissa 1904 Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker
Tilaaja seppä Gustaf Adolf Karlsson Valkosta
Pituus 15 m x leveys 4 m
Höyrykone 12 hv
Rekisteröity 52 matkustajalle
Myyty 1908 Haukivuori-yhtiölle


Sandels

Östra Nylands Ångslupsaktiebolag osti keväällä 1905 Helsingistä lähes uuden matkustajahöyrylaivan Sandelsin Loviisan seudun liikenteeseen reitille Loviisa-Purola.

 Alus oli tuttu näky myös näillä vesillä, kuljettihan se usein kotkalaisia huvimatkoilla.

Eteenpäin 4.7.1908:


Syksyllä 1909 laivan kulkureitti ulotettiin Kotkaan asti ja suunnitelmissa oli kulkea vieläkin kauemmaksi itään:
Kyminlaakso 18.9.1909:

Kotka Nyheter 14.12.1909: "Höyrylaiva Sandels tulee ensi kesänä asetetuksi linjalle Kotka-Hamina. Kuten tunnettua Sandelsin pitäisi olla elegantisti sisustettu höyrylaiva, jossa on kaksi kantta, iso salonki, buffetti ja keittiö, lisäksi se on nopeakulkuinen, noin 10 solmua. Sandels ottaa mukavasti 100 matkustajaa ja sen lisäksi 90 tonnia lastia. Tavoitteena on saada mukava matkustajalaiva säännölliseen päivittäiseen liikenteeseen linjalle Kotka-Hamina."

Kotka Nyheter 19.2.1910: "Höyrylaiva Sandels myytävänä. Lehti-ilmoituksilla tarjotaan höyrylaiva Sandelsia myytäväksi. Osakeyhtiö, joka omistaa mainitun laivan, on katsonut, että se pitää myydä, sillä laivan tarpeettoman suuren koon takia se vaatii suuria ylläpitokustannuksia.
Sen tilalle olisi samalle linjalle, jota Sandels kulkee tarkoitus hankkia pienempi laiva."

Laivaa ei kuitenkaan vielä myyty, kulkua jatkettiin mutta huonolla menestyksellä ja vihdoin 1912 kääntyi sen keula lopullisesti Helsingin suuntaan.


Kuvalaina Turkusteamers.com

Rakennettu Hietalahden telakalla Helsingissä
Pituus 21,6 m x leveys 4,45 m
Rekisteröity 99 matkustajalle, 20 tonnia lastia

torstai 3. lokakuuta 2013

Yksittäisiä mainintoja

Listaan tämän otsikon alle laivoja, jotka eivät mahdu minkään muun otsikon alle ja/tai mistä ei ole kuin yksittäisiä mainintoja. Usein nämä alukset ovat normaalisti muualla leipätyötään tekeviä ja käymässä Kotkassa esimerkiksi kuljettamassa huvimatkalaisia. Voihan jostain vielä löytyä lisää mainintoja, siinä tapauksessa siirrän sen oikean otsikon alle.

Kruununlaiva?

Helsingfors Tidningar mainitsee 19.6.1839, että suuriruhtinas, kenraaliamiraali Konstantin Nikolajevitsh saapui höyrylaivalla Kotkaan. Tämä saattoi olla yksi kolmesta Venäjän laivaston siipiratasfregatista?


Europa


Kotka Notis- och Annonsblad mainitsee uutisessaan 28.7.1883 latvialaisen pataljoonan viimeisen kuljetuserän laivauksesta Kotkasta (Kyminlinnan linnakkeesta) valtavalla potkurilaivalla, jonka Venäjän Meriministeriö oli Itämaisen sodan aikana hankkinut Yhdysvalloista.


Trångsund (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 7.8.1886: "Laulajamatka Pietarhoviin tehtiin viime maanantaina iltapäivällä höyryalus Trångsundilla, jonka tilapäinen kuvernööri Tudeer asetti matkustajien käyttöön tarkoituksena herättää Hänen Majesteettinsa keisarinna laululla Marianpäivänä..."
Tämä on viipurilainen laiva.


Svalan

Kotka Notis- och Annonsblad mainitsee uutisessaan 30.7.1887 useista Kotkaan tehdyistä huvimatkoista, esimerkiksi Helsingistä tuli Svalan proomu perässään.

Myös Hallan sahan omistamalla Kotkan Tiilitehdas Oy:llä kuuluu olleen Svalan-niminen pieni höyryvene mutta siitä en ole mainintoja löytänyt.


Åbo

Kotka Notis-och Annonsblad 25.8.1888: "Sotilaskuljetuksia kuuluu viikon aikana kulkeneen kaupungin läpi tavallisilla rannikkohöyrylaivoilla ja eilen saapui tänne höyryalus 'Åbolla' kolme konppaniaa Irkutskilaisesta rykmentistä, jotka täältä marssivat Kymilinnaan, jonne oli jo yksi komppania saapunut Haminasta."


  Aegir

Kotkan Sanomat 27.8.1898: "Sotawäkeä owat kotkalaiset saaneet tällä wiikolla oukailla, kun Kuopion ja Mikkelin pataljoonat palasiwat sotaharjoituksista tämän kautta. Tiistai aamuna saapui tänne höyryllä 'Aegir' Kuopion pataljoona jatkaen kolmituntisen levähdyksen jälkeen junalla matkaansa. Asemalla soitteli pataljoonan soittokunta lukuisalle yleisölle. Myöskin laulajat kajahuttiwat laulujaan. Toissa iltana saapui samalla höyryllä Mikkelin pataljoona. Sitä wastassa oli satamassa niin paljon wäkeä, että sotawäki tuskin pääsi laiwasta ulos. Ahkerasti soitteli pataljoonan soittokunta uteliaan yleisön ratoksi."
En tunne sanaa "oukailla", olisiko painovirhe alkup. tekstissä?


Rose

Ilmoitus Kotka Notis- och Annonsblad-lehdessä 18.4.1895. Kuljettiko tämä myös matkustajia?


Panimo No 1


Tämänniminen alus löytyy Varkauden telakan laivatietokannasta (laivadata.fi), tilaajana Kotka Ölbryggeri AB, 1895
Mitään mainintoja en ole Kotkan seudulta nähnyt, mutta olen lukenut, että Mäntyharjun seudulle olisi mennyt?
Teknisiä tietoja:
Mitat 12,2 x 3,2 metriä
Yksisylinterinen höyrykone 4 hv

Baltic

Kotka Nyheter 18.8.1900: "Joukkojen kuljetuksia...25. elokuuta lähtee Baltic Turun pataljoonan kanssa Pietarista Turkuun, josta se palaa seuraavana päivänä viedäkseen 29. päivänä Mikkelin ja Kuopion pataljoonat Kotkaan..."


Nord III

Kotka Nyheter 13.6.1903: "Esimmäinen siirtolaislaiva, höyryalus Nord III lähtee tänään Kotkasta. Nord III:n mukana seuraa 10 siirtolaista, jotka kuuluvat haluavan Malkosaareen Kanadaan. Muutama muu siirtolainen aikoo Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin."

Nord III oli Höyrylaivaosakeyhtiö Nordin kolmas alus. Tämä yhtiö kasvoi ehkä liiankin nopeasti ja joutui rahavaikeuksiin, joista sen "pelasti" Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ottaen haltuunsa koko varustamon velkoineen ja laivoineen.


Helsingfors (2)

Kotka Nyheter 19.7.1904: "Huvimatkan teki Helsingin ajuriyhdistys tänne (Loviisaan, PT) viime sunnuntai-iltana höyrylaivan Helsingfors kyydissä. Sääli kuitenkin, että jupiter pluvius oli aivan liian antelias vesivaroineen."


Borgå

Kotkan Sanomat 27.6.1896:

Kotkan Uutiset kirjoittaa uutisessaan 27.6.1901 höyrylaiva 'Borgån' juhannuksena Porvoosta ja Loiisasta Kotkaan tekemästä huviretkestä.

Kotkan Uutiset 8.6.1905:


Trio

Viipurilainen höyryvene Trio mainitaan Helsinkiin matkalla olleen purjevene-eskaaderin tukilaivana ja saattajana Kotka Notis- och Annonsblad-lehden uutisessa 4.7.1895.

Trio oli useammankin viipurilaisen höyrysluupin nimi, yksi niistä paloi ennen vesillelaskua Gallénin konepajan tulipalossa 1898.


Ainamo

Haminassa ilmestynyt Koitar-lehti julkaisi 3.5. 1904 seuraavan ilmoituksen:

Etelä-Suomi kertoo 31.5.1910 Kymenlaakson raittiusväen  ja esperantistien epäonnistuneesta huvimatkasta, kun Suursaari piti korvata Loviisalla huonon ilman takia.
"Kulkuwälineenä oli viipurilainen höyrylaiwa Ainamo."

Teknisiä tietoja: (Suomen kauppalaivasto 31.12.1918)

Rakennettu raudasta Viipurin konepajalla 1870
Pituus 29,57 x 5,70 x 3,17 metriä
179,84 brt/116,47 nrt
Omistaja Koiviston Höyrylaiva O/Y


Suomi

Vikingen

Kotka Nyheter 17.7.1906: "Porvarisääty matkalla Suursaaressa. Porvarisäädyn jäsenet matkustivat viime lauantaina klo ½5 iltapäivällä höyrylaivoilla Suomi ja Vikingen Suursaareen, josta he palasivat toissa päivänä iltapäivällä."

Suomi ja Vikingen olivat Tullilaitoksen aluksia.


Lovisa (3)

Kotka Nyheter 10.8.1909 (ilmoitus): "Huvimatkan Helsinkiin tekee Kotkan ajuriyhdistys höyrylaiva Lovisalla sunnuntaina 15.8. klo 5. Paluumatka maanantaina 16.8. klo 15:30."


Pernå

Kotka Nyheter 18.7.1908: "Matkan Ahvenkoskelle tekivät kylpylävieraat viime maanantaina höyrylaivalla 'Pernå'."

Eteenpäin 6.7.1911:


Trångsund (2)

Kotka Nyheter 8.8.1908: 


Sampo

Etelä-Suomi 27.6.1911 kirjoitti ison jutun Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäkokouksesta Kotkassa 22. - 25.6.1911 ja kertoi päätöspäivän kohokohdasta mm. seuraavaa: 
"Aiwan ennenkuulumattoman suurenmoiseksi muodostui Suursaaren matka. Kokonaista neljä laiwaa: Säkkijärwi, Kotka, Sampo ja Kaima oliwat täynnä matkustajia, niin että retkellä oli mukana noin 500 henkeä."

Adlercreutz (3)

Haminan lehti kertoi 9.5.1912 viipurilaisen varustamon aikeista siirtää höyrylaiva Adlercreutz linjalle Virolahdelta Haminaan, myös mahdollisesti Kotkaan.
Tämä vahvistuikin kesäkuussa, kun Etelä-Suomessa julkaistiin ilmoituksia aikatauluista.



Laivayhteyksiä Hangon ja muiden talvisatamien kautta ulkomaille.


Kotkan radan valmistuttua alkoi 1890-luvulla lehdissä ilmestyä ilmoituksia, joissa välitettiin matkalippuja talvella auki olevien satamien kautta ulkomaille, lähinnä Englantiin ja Ruotsiin.
Nämä matkat tapahtuivat junalla Kouvolan kautta ja ne antoivat usein hyvän mahdollisuuden ylläpitää liikeyhteyksiä ulkomaille myös jääsulun aikana.

Esimerkkinä olkoon tämä Kotkan Uutisissa 23.12.1900 julkaistu ilmoitus:









keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Itämeren yli Saksaan

Jo varhaisessa vaiheessa Kotkan sahateollisuus loi liikesuhteita Saksan kanssa ja laivaliikenne pohjois-Saksan kaupunkeihin alkoi. Kotkassa toimi useita alunperin saksalaisia liikemiehiä, nimet Südel ja Bülow esimerkiksi ovat näkyvästi esillä tuon ajan dokumenteissä.

Laivojen pääasiallinen tehtävä oli tietysti rahdin kuljettaminen. Useana vuonna kevään ensimmäisten Kotkaan tulevien laivojen joukossa oli Saksasta tuleva kappaletavaraa kuljettava alus. Näitä laivoja odotettiin innolla, merkitsihän se kaupungin heräämistä lähes eristyksistä ja monien pitkän talven aikana loppuunkulutettujen tavaravarastojen täydentämistä. Paluulastina höyryt veivät tietysti metsäteollisuuden tuotteita maailman markkinoille. Lähes kaikilla näillä jo säännöllistä linjaa ajavilla laivoilla oli käytävänä muitakin Suomen rannikon satamia.
Saksassa määräsatamana oli lähes yksinomaan Lübeck.

Näiden Saksankävijöiden paikalliset agentit Kotkassa alkoivat jo 1880-luvun alkupuolella ilmoitella laivojen aikatauluista lehdissä, samalla mainittiin aluksen kuljettavan matkustajia ja rahtia. Joitakin mainintoja tuon ajan lehdissä on laivan mukana tulleista matkustajista mutta luulen, että pääosa näiden linjojen kulkijoista matkusti vain Suomen eri kaupunkien välillä.

Olen tähän listannut näitä laivoja lehtimainintojen aikajärjestyksessä. 


Storfursten (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 11.11.1882:

KotkaNotis- och Annonsblad 4.9.1886:

Afrika

Kotka Notis- och Annonsblad 14.6.1890:

Alus kulki Kotkan ja Lübeckin väliä ainakin jo 1885, todennäköisesti jo 1882.


Finland (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 10.9.1887:

Imatra

Kotka Notis- och Annonsblad 3.5.1894:

Tähän laivaan löysin joitakin taustatietoja: Alus on entinen ruotsalainen 'Mälaren', joka myytiin kesällä 1887 saksalaiselle Lübeck-Wyburger Dampfschiffahrtsgesellschaft-varustamolle Suomen ja Saksan väliseen liikenteeseen. Myöhemmin omistajaksi tuli viipurilainen höyrylaivayhtiö.

Teknisiä tietoja:
Pituus 49,8 x leveys 7,18 x syväys 3,94 metriä
378 brt, 233 nrt


Alexander (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 1.9.1888 julkaisi ilmoituksen, jonka mukaan kauppaneuvos Jakowleffin omistama hl. Alexander, kapteeni Reinhold Kronqvist, tulee kulkemaan säännöllisiä vuoroja Viipurin ja Helsingin välillä, poiketen Haminassa, Kotkassa ja Loviisassa.

Kotka Notis- och Annonsblad 1.6.1889:

Wasa (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 13.4.1889:

Eos

Kotka Notis- och Annonsblad 11.6.1891:

Tor

Kotka Notis- och Annonsblad 28.4.1892:

Wiborg

Tämä laiva näkyy ylempänä samassa ilmoituksessa kahden muun Saksan laivan kanssa. Se aloitti Lübeckin linjalla kesällä 1892?


Jakobstad (2)

Kotkan Sanomat 27.5.1893:
Laivan omistajaksi mainitaan Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö.


Norra Finland

Kotkan Sanomat 3.4.1894:


Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön alus kulki myös rannikkolinjalla ylimääräisiä vuoroja 1892.


Alice Krohn

Kotka Notis- och Annonsblad 26.8.1897: "Lisäys Suomen höyryaluslaivastoon. Se höyrylaivayhtiö Viipurissa, joka omistaa laivat 'Wiborg', 'Afrika' ja 'Imatra', on päättänyt ostaa saksalaisen höyrylaiva 'Alice Krohnin', joka tullaan asettamaan samalle linjalle kuin edellämäinitut laivat ja se tulee vuorottelemaan niiden kanssa."

Kotkan Uutiset 22.5.1902:



Storfursten (2)

Storfursten mainitaan Haminan vuorolaivana usean vuoden aikana. Tiedän, että laivassa oli ainakin sen valmistuessa paikkoja 38 salonkimatkustajalle, en kuitenkaan ole löytänyt mainintaa sen kuljettamista matkustajista.

Kotkan Uutiset 20.10.1904: "Tullitakawarikko. Kun höyrylaiwa 'Storfursten' wiime maanantaina oli Kotkan satamassa, otti tullikatsantomies Summelin laiwasta 12 pakettia teetä ja 5 pakettia tupakkaa takawarikkoon, koska niitä oli luwattomasti kuljetettu. Asia tulee raastuwanoikeudessa käsiteltäwäksi."


Linnea

Kotka Notis- och Annonsblad 6.12.1894: "Merenkulkua...höyryalus Linneaa odotetaan tänne tänään Viipurista."

Koitar-lehti kertoo 7.8.1906, kuinka höyrylaiva Linnea joutui keskelle venäläisten sotilaiden kapinaa. Viaporin linnoituksessa Helsingissä käytiin kovia kahinoita kapinoivan varusväen ja venäjän armeijan johdon välillä. Kapinaan liittyi myös suuri panssariristeilijä Pamjat Azova, joka pysäytti Linnean Suomenlahdella jättääkseen kauhistuneen luotsioppilaan vietäväksi Helsinkiin. Linnean päällikkö ei kuitenkaan uskaltanut puuttua asiaan, hän ainoastaan jätti risteilijälle Hufvudstadsbladet-lehden, josta kapinoivat matruusit pystyivät lukemaan Viaporin tapahtumista. 
"Linnea jatkoi matkaansa matruusien heilutellessa lakkejaan." 


Adlercreutz (2)

Eteenpäin 11.5.1912: "Uusi matkustajalaiva linjalle Suomi-Lyypekki..."

maanantai 30. syyskuuta 2013

Pelastusaluksia

Itäisen Suomenlahden rannikot ovat kautta aikojen olleet kivikkoisia ja vielä 1800-luvun lopulla huonosti kartoitettuja. Tästä syystä lähes kaikissa alueen merikaupungeissa oli useita meripelastusyrityksiä ja näillä monia laivoja. 

Haaksirikkoutuneen laivan, sen matkustajien ja lastin pelastamisessa liikkui suuria summia, joten useat sijoittajat laittoivat rahaa kiinni saadakseen osuutensa näistä pelastuspalkkioista. Olen lukenut haaksirikosta, jossa paikalle tuli kolmen eri pelastusyhtiön viisi laivaa! Kaikille ei tietenkään riittänyt työtä ja joskus pelastuslaivan ylläpitäminen söi sijoittajien rahoja. Toisaalta jossain tapauksissa pienelläkin pääomalla saattoi tehdä hyvän tilin, tästä esimerkkinä on vehkalahtelaisen "sukellusjaalan" nimeltä Alku saama palkkio: 2500 markan arvoinen alus tienasi kuukaudessa 60.000 markkaa!

Näitä aluksia nimitettiin aikoinaan yleisesti "sukellushöyryiksi", ei sen takia, että niillä olisi voinut pinnan alla kulkea, vaan siksi, että niiden perusvarustukseen kuului sukeltajan ilmapumppu. Muutenkin niissä täytyi olla voimakkaat tyhjennyspumput ja useassa lisäksi paloruiskut. Myös kannen valaisemiseen kunnollisella sähkövalolla kiinnitettiin jo aikaisessa vaiheessa huomiota, saihan sillä tavalla jatkettua työpäivää ja lisättyä ansaitsemismahdollisuuksia.

Nämä laivat katsottiin niin yleishyödyllisiksi, että ne vapautettiin monista väylä- luotsaus- ja satamamaksuista, kylläkin sillä edellytyksellä, ettei niillä kuljetettu maksusta lastia.
(Kotka Notis- och Annonsblad 11.8.1888)

Osin tästä syystä niillä ei myöskään kuljetettu ihmisiä vaikka joskus sitäkin tapahtui, lähinnä kai haluttiin pitää laiva lähtövalmiina, jos vaikka saalista olisi tarjolla. Rannikon merenkulkijat ja heidän agenttinsa tiesivät tarkalleen, missä satamassa, minkä lennätinlinjan perässä mikin laiva oli!

Laivat olivat tuttuja kulkijoita Kotkankin satamassa, joten listaan ne tähän siinä järjestyksessä, kuin ne ovat vanhoissa lehdissä esiintyneet. Laitan myös maininnan, jos aluksen yhteydessä on mainittu jostain tärkeästä tapahtumasta.

Myös paikalliset höyrylaivat osallistuivat silloin tällöin pelastustöihin:
Fredrikshamns Tidning kertoo 18.10.1905 ranskalaisen höyrylaiva Mistralin joutumisesta karille Ristiniemen sahan luona kovassa myrskyssä. Kun isojen meripelastusyhtiöiden laivat olivat sidottuna muualla, hinasivat kotkalaiset Hietanen (omistaja Paul Wahl & Co Hietasen höyrysaha), Ethel, Sirius (omistaja Halla Oy) ja Kotka (Hackmanin omistama Sunilan saha) sekä haminalainen (kauppias, kauppaneuvos Aladinin omistama) hinaaja Poitsila sen vihdoin irti.


Assistant

Paul Wahlin suuri hinaaja ja "sukelluslaiva" valmistui syksyllä 1882 ja sitä käytettiin hetken satamajäänsärkijänä Kotkassa ennen kuin se myytiin pelastusalukseksi Neptun-yhtiölle. Myöhempinä niminä Argo ja Karin. Aluksesta enemmän otsikon Paul Wahlin laivat alla.

Kotkan Sanomat 21.5.1883: "Sukellushöyrylaiwa Assistant, kapteeni Wirander, nykyänsä ruotsalaisen 'Neptun' nimisen sukellusyhtiön oma, on epämääräiseksi ajaksi sijoitettu Kotkaan."


Alku

Kotka Notis- och Annonsblad 14.8.1886: "Kotkan sukellusosakeyhtiön jahti Alku myytiin viikko sitten Ahvenanmaalle 2.500 markalla. Sukeltajavarusteet eivät kuuluneet hintaan."


Pelastaja

Kotka Notis- och Annonsblad kertoi 3.11.1888 riikalaisen höyryalus Admiralin haaksirikosta Suursaaren luona ja mainitsi sukeltajajahdin Pelastaja yrittävän pelastaa kaiken, mikä on mahdollista pelastaa. Suursaarelaiset jahdit kuljettavat tavarat Kotkaan, jonne myös laivan miehistö ja matkustajat oli tuotu.


Rabotnik

Pietarilaisen Paul Berg Enterprises-yhtiön alus mainitaan usein haaksirikkojen yhteydessä, mutta Kotkan kaupungin kannalta tärkein tapahtuma on 1891, kun se Pakkahuoneen, hotelli Skandian ja pormestari Backmanin talon palamisen yhteydessä toimitti sammuttajille niin paljon vettä, että muu kaupunki pystyttiin säästämään.

Kotkan Sanomat 22.9.1894:


Argo


AB Neptun muutti Assistantin nimen 1883 Argoksi, myöhemmin Argosta tuli Karin.


Eol

Eol mainitaan juhannuksena 1883 venäläisen tykkivene Doschdin Ruotsinsalmessa tapahtuneen karilleajon yhteydessä. Lehdessä ihmeteltiin, miksi tämä voimakas pelastusalus ei osallistunut itse pelastustyöhön vaikka oli paikalla?

Volga

Volga hinasi tykkivene Doschdin irti karilta Ruotsinsalmessa juhannuksena 1883.

Omistaja 1899 kotkalainen Etelä-Suomen sukellusosakeyhtiö.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu 1860 Motalassa Ruotsissa tammesta rautakaarille.
Pituus 31,17 x leveys 6,71 x syväys 2,20 
57,19 reg.tonnia
Höyrykone 220 i-hv


Neva

Peter Berg Enterpreis 1885 (Tässä muodossa yrityksen nimi mainitaan vanhoissa lehdissä, pitäisi kai olla Peter Berg Enterprises ?)
1886 omistajaksi mainitaan hampurilainen sukellusyhtiö.


Hermes

Kotka Notis- och Annonsblad 19.9.1885 kertoo Suursaaren luona karille ajaneen englantilaisen 'Amadis'-höyryn pelastustöistä ja paikalla olleista pelastuslaivoista Assistant, Udatscha, Rabotnik ja Neva:
"Myös Neptun-yhtiön höyrylaiva 'Hermes' oli löytänyt paikalle. Huomioitavaa on, että kaikki viisi höyrylaivaa, jotka kuuluvat kolmelle eri yritykselle ja jotka on sijoitettu aika laajalle alueelle, ehtivät kymmenen tunnin aikana saapua paikalle." 


Belos

Maininta lehdessä kesäkuussa 1886, omistaja tuolloin Ab Neptun.


Hero

Kotkan Sanomat 10.7.1897:

Neptun

"Kapteini A. Bruhnin johtama wenäläinen sukellushöyrywene" osallistui suuren englantilaisen höyrylaivan pelastamiseen elokuussa 1883...
Neptun Kotkassa Vasikkasaaren vieressä.

Udatscha

Peter Berg Enterpreisin laiva mainitaan Constantin-höyryn haaksirikon yhteydessä Rankin luona syyskuussa 1887.


Dvina

Myös Peter Berg Enterpreis, Constantinin haaksirikko. Myöhemmin nimellä Argo II 


Meteor

17.3.1888 kirjoitti haminalainen Fredrikshamns Tidning uudesta meripelastusyhtiöstä (venäläis-baltialainen pelastusyhdistys) jonka osakkeita merkittiin myös Kotkassa ja Haminassa. Aluksia yhtiöllä oli jo ennestään ja jutussa mainittiin yhtiölle olevan Motalan konepajalla tekeillä uusi suuri pelastushöyry Meteor.


Karin 

Alunperin Assistant, myöhemmin Argo, vuodesta omistaja 1890 Russisch-Baltische Bergung-Verein.

Kotkan Uutiset 7.6.1900: "Taaskin sotalaiwa karilla. Toissa päiwänä saatiin tänne tieto, että wenäläinen risteilijä 'Minin' oli ajanut karille Rääwelin läheisyydessä. Rääweliläisen pelastusyhtiön höyrylaiwa 'Karin', joka on ollut sijoitettuna Kotkassa, oli ehtinyt apuun ja muiden saman yhtiön laiwain kanssa saamut 'Minin' irroitetuksi karilta sittenkuin laiwan painawimmat irtoesineet ensin oli purettu. Risteilijä kerrotaan saaneen lievemmän wuodon."

Kotkan Uutiset kirjoitti 27.6.1901 pikku-uutisessa pelastushöyrylaiva 'Karinin' juhannuksena Suursaareen tekemästä huviretkestä, johon otti osaa "wähempi määrä kutsutuita wieraita Kotkasta."


Mercur

Kotka Notis- och Annonsblad 20.5.1897:




Ahti

Paul Wahlin vuonna 1892 omaan käyttöön rakentama alus mainitaan toisaalla tässä blogissa.

Kotkan Uutiset 28.8.1898:




Kotkan Sanomat 21.7.1900:



Freja

1894


Ervi

Baltian sukellusyhtiö 1896

Kotkan Uutiset-lehdessä 12.5.1904 oli kertomus pelastushöyry Ervin tuhosta:





Argo II

Kotkan Uutiset 26.6.1898 kertoi sukeltajan kuolleen työtehtävissä.


Argo II 1907


Protector

Kotkan Sanomat 30.6.1900:

Saman lehden uutisessa mainittiin lisäksi, että alukseen mahtuu helposti 150 matkustajaa.

Kuvassa Protectorin edessä höyryvene Fix (G.B. Hellstén)

Assistans

Neptunin tämäkin, uusi 1900
Kotkassa talvella 1903?


Kim

Kotka Nyheter 22.7.1902 kertoo uutisessaan Pori konepajalta Viktor Ekin hinaus- ja meripelastusyhtiön laskuun valmistuneesta hinaajasta, jota on tarkoitus käyttää pelastusaluksena sekä jäämurtajana. Yhtiö aikoo sijoittaa aluksen Kotkaan ja sen päälliköksi on nimitetty Gutzeitin Huth-laivan entinen kapteeni A. Korpas.


Ägir

Kotka Nyheter 14.3.1903: