tiistai 30. huhtikuuta 2013

Ahlqvistin laivat

Varakonsuli, konsuli, kauppaneuvos (vuodesta 1876) Carl Henrik Ahlqvist oli vuosikymmeniä tärkeä henkilö Kotkan kaupungin kehittymisessä. Hän oli ainakin Kotkan höyrysahan osakas, Kivisalmen sahan osakas, Jumalniemen sahan omistaja sekä varteenotettava kauppias Kotkassa. Sen ajan sahateollisuus perustui paljolti vesiliikenteeseen: tukit kuljetettiin, varastoitiin ja syötettiin sahaan vedessä, samoin lopputuote, sahatavara lastattiin pääosin redillä oleviin laivoihin proomuissa. 
Ahlqvist ei koskaan asunut Kotkassa, vaan hoiti asioitaan Haminasta käsin.

Kaikesta tästä on helppo päätellä, että laivoja kauppaneuvos tarvitsi, tietenkin sahan ajoihin, mutta myös henkilökuljetuksiin. Tietysti myös omaan kulkemiseensa Haminasta Kotkaan hän tarvitsi kulkuneuvon, tässä tapauksessa höyryveneen.

Ahlqvist oli monien laivojen osakas, pääosakas ja omistaja. Moni näistä laivoista on tässä blokissa merkitty jonkun muun otsikon alle, joten tässä yhteydessä en niiden tarinaa tarkkaan selosta. 


Thure, myöhemmin Esther

Ahlqvist on ensimmäinen, joka on jäänyt aikakirjoihin matkustajien kuljettamisesta Kotkaan 1866, jo 12 vuotta ennen koko kaupungin perustamista, kun hän toi hankkimallaan Thure-laivalla huvimatkustajia Haminasta entisen Ruotsinsalmen merilinnoituksen raunioille Kotkaan. Taisi hänellä jo silloin olla mielessä sahan raamit ja tiilinen savupiippu saaren koilliskolkassa.
Laivan tarina löytyy muualta tästä blogista.


Olga (1)

Toinen jo aikaisemmin mainittu alus herra kauppaneuvoksen laivastossa on matkustajahöyrylaiva Olga, jonka omistaneen Haminan höyrylaivaosakeyhtiön pääosakas hän oli. 


Lintu

Kotka Notis&Annonsblad-lehti julkaisee ilmoituksen ensimmäisenä julkaisemisvuotenaan (10.6.1882):
"Julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka toimeenpannaan perjantaina 16. tätä kuuta kello 10 aamupäivällä herra kauppaneuvos C H Ahlqvistin uudelleen rakennetun höyrysahan tontilla täällä myydään: potkurihöyrylaiva Lintu 12 hevosvoimaa, rakennettu raudasta Viipurin konepajalla 1875"


En ole löytänyt tietoa, menikö laiva kaupaksi ja minnepäin? Kotkan seudulla kulki myöhemmin Gutzeitin Lintu-niminen alus, jossa oli mm. höyryruisku ja sukellusvarusteet.
Gutzeitille tämäkin alus päätyi.


Selma

"Uusi höyrylaiva. Kauppaneuvos C H Ahlqvistille kuuluva, Varkauden konepajalla rakennettu höyryvene, 85 jalkaa pitkä, 40 hevosvoimainen saapui tänne 14 tätä kuuta, todettiin koeajossa menneenä torstaina täyttävän kaikki sopimuksen ehdot." (Kotka Notis&Annonsblad 17.6.1882)

Kotkan Sanomat 22.7.1885: Luotsihöyrylaiva Jupiter joutui eilen matalalle Terwasaaren luona Haminan lähellä. Höyrywene Selma kuuluu lähteneen sitä auttamaan."

2. ja 3. heinäkuuta välisenä yönä höyryvene Selman hinaama, Haminasta Viipuriin lisälastia ottamaan menossa oleva norjalainen parkkilaiva Julie osui karille Kuorsalon luona. Sekä parkissa että hinaajassa oli mukanaan luotsi. Onnettomuus todettiin tapahtuneen sen takia, että Selmasta irtosi potkuri eikä se voinut enää hinattavaansa ohjata. Kun laivasta oli osa lastista purettu saatiin se irti ja se pystyi jatkamaan matkaansa. (Kotka Notis&Annonsblad 10.7.1886)

Lauantaina 18.9.1886 pernajalainen jaala oli tulossa Kotkaan omenalastissa, kun se kaatui Mustasaaren luona. Laivan miehistönä olleet mies ja poika ehtivät pelastautua jollaan. Lähellä ollut suursaarelainen vene ei välittänyt onnettomuudesta, vaan jatkoi matkaansa Kotkaan, jossa kuitenkin ilmoittivat asiasta.
Kotkasta lähti heti Haimelinin veljesten kipparoimat hinaajat Halla ja Selma haaksirikkoisten avuksi. Halla löysi jaalan veneen Hallan saaren lähellä. 

Kotkan Sanomat 22.6.1887: "Yhteentörmäys. Kun höyrylaiwa Selma wiime sunnuntaina palasi Suursaaren huwimatkalta ja aikoi se laskea Kotkan laituriin, töytäsi se jostakin waromattomuudesta laiturin wieressä seisowan höyrywenhe Allin päälle sillä seurauksella, että tämä sai joltisenkin kuhmun perälaitaansa. Enempää ei kuitenkaan tapahtunut."

Fredrikshamns Tidning julkaisi 16.5.1888 ilmoituksen, jonka mukaan Selma-laiva ylläpiti säännöllistä liikennettä Haminan ja Kotkan välillä ajaen 8 vuoroa suuntaansa viikossa kuljettaen matkustajia ja lastia.

Muuallakin Selma kävi, kuten Kotkan Sanomien pikku-uutisesta 18.7.1888 selviää: "Härkä kaiwossa. Säkkijärven Satamakylässä putosi äskeisin härkä kaiwoon ollessaan puskusilla toisen kanssa, mutta höyrylaiwa Selman miehistö pelasti ukon sieltä."

"Karilleajo Helsingin satamassa. Höyrylaiva Selma, joka eilen aamulla tuli Kruunuvuorenselälle mukanaan joukko huvimatkustajia Kotkasta, törmäsi kello 9 aikaan vedenalaiselle karille Vasikkasaaren luona niin voimakkaasti, että se oli vähällä kaatua. Höyryvene Olga, joka ajaa vuoroja Etelä-Sataman ja Viaporin välillä sattui onnekkaasti paikalle ja otti Selman matkustajat kyytiinsä ja vei heidät maihin. Keventyneenä Selma pääsi omin voimin karilta ja saapui satamaan vähän myöhemmin kuin matkustajansa."
(Fredrikshamns Tidning 5.7.1890)


Huvimatkan Viipuriin teki Selman kanssa Kotkan työväenyhdistys. Matka meni hienosti muuten, mutta paluumatkalla jätettiin Pitkäpaadessa maihin pari päihtynyttä henkilöä sopimattoman käytöksensä takia, kertoo Kotkan Sanomat 13.8.1890.

Kotkan Sanomat syytti 1.8.1893 kauppaneuvos Ahlqvistiä puuttumisesta kilpapurjehdukseen määräämällä Selman menemään paikkaan, jossa se häiritsi jotain venettä. 
Lehden seuraavassa numerossa Selman päällikkö Vilho Autio kirjoitti vastineen, jossa hän kielsi saaneensa Ahlqvistiltä mitään sellaista määräystä. Hän oli laivoineen joutunut huonoon asemaansa väistäessään höyrylaiva Ahtia, joka ei ollut jättänyt hänelle tilaa meriviitan luona. Kovaa peliä oli herrojen urheilu jo silloin!

Kotkan Sanomat 7.7.1894, ilmoitus: Huvimatkan Suursaaren Arpajaisiin t.k. 15 päivänä tekee joku höyryistä Mercur, Neptun, Selma tai Ahti. Jos matkustajia on enempi, seuraa jaala muassa. Lähtö tapahtuu viimeistään klo 11 a.p. Matka edestakaisin 2 mk.
Tästä ilmoituksesta selviää myös se, minkä koko- ja teholuokan laiva Selma oli, se on näet päässyt kolmen tunnetun meripelastuslaivan seuraan!

"Kowaa rähinää kuului höyryalus Selmasta toissa iltana, siellä oliwat nimittäin lämmittäjä ja laiwamies joutuneet keskenänsä kahakkaan. Laiwamies sai kirweeniskun päähänsä, niin että syntyi iso haawa, ei toki hengenwaarallinen. Lyöjä joutui tekemisiin poliisin kanssa."
(Kotkan Sanomat 30.7.1898)

"Ei vähemmän kuin viisi höyrylaivaa Kotkasta teki viime sunnuntaina huvimatkan pääkaupunkiin, nimittäin Hietanen, Selma, Jalo, Ethel ja Kotka. Epävirallinen kilpa-ajo tapahtui niiden välillä paluumatkalla ja palkinnon voitti tässä kipailussa Hietanen, Selman seuratessa tiukasti kannassa." (Kotka Nyheter 26.7.1904)

Kotkan Uutiset mainitsi 6.8.1905 luotsilaiva Willmanstrandin ajaneen karille Mäntlahdessa Kuorsalon pohjoispuolella, Selma hinasi laivan Helsinkiin telakalle.

Haminan Lehti 18.2.1909: "Höyrylaiwan kauppa. Kauppaneuwos C H Ahlqvist on myynyt omistamansa höyrylaiwa Selman Lappeenrantaan Cederbergille." (Nimen oikea kirjoitusmuoto pitänee olla Cederhvarf, PT)

Haminan Sanomat 20.4.1909: "Höyrylaiwain waihto. Liikemies Cederhwarf  Lappeenrannasta ja Gutzeit&Kumpp. Kotkasta owat waihtaneet höyrylaiwoja. C.antaen Gutzeit&Kumpp. Selma nimisen höyrylaiwan ja jälkimmäinen edelliselle Sukkela nimisen höyrylaiwan. Selma o joku aika sitten ostettu Kotkasta Lappeenrantaan.

Myöhemmin Enso-Gutzeit Oy muutti aluksen nimeksi Iivari, sopi siten kai paremmin Saimaan poikaporukkaan, miesten nimisiä yhtiön laivat pääosin olivat.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Varkaudessa Franckin telakalla 1882
Pituus 85 jalkaa (25.9 metriä)
Höyrykone 40 hv


Ahlqvistin laivat Selma ja Helene sekä Esther Vanhan sahan rannassa

Helene

Kotkan Sanomat-lehti kirjoittaa 25.7.1883 laivakaupasta, vaikka aluksen nimi onkin uutisessa väärin: "Uusi höyrywene. Kauppaneuvos C. H. Ahlqwistin, Warkaudesta tilaama uusi höyrywene, nimeltään 'Helena', on nykyään saapunut tänne, ja kuuluu tarkastuksessa tulleen kaikin puolin hyväksytyksi."

"Satama, niin sisä- kuin ulkosatama ovat täysin jäättömiä ja höyrylaivat voivat milloin vaan ajaa sisään. Viime sunnuntaina tuli jo kauppaneuvos Ahlqvistille kuuluva höyryvene Helene Kotkasta." Näin kirjoittaa Fredrikshamns Tidning 28.4.1886 Haminan laivaliikenteen alkamisesta.

Kotka Notis&Annonsblad-lehti 28.5.1887: "Matka sunnuntaina 29. toukokuuta (helluntaipäivä) jos säätila sallii Elisabethiin. (TANSSIA) Meno-paluu 75 penniä. Huom!  Vapaa pääsy.
Höyryvene Helene tavoitettavissa joka puolelta (½) tunnilta höyrylaivalaiturissa. Höyryvene lähtee ensimmäiselle vuorolleen klo 12 päivällä. J KONSTANTINOFF

"Kotka-yhdistyksen wuosijuhla kauniilla Elisabethin saarella, höyryalus Helene, josta ainoastaan aikaihmiseltä otetaan edestakainen kuljetusmaksu 50 penniä."
Kotkan Sanomat 27.7.1887

Kotkan Sanomat julkaisi uutisen ja samaan asiaan liittyvän yleisökirjoituksen 29.5.1902:
"Kiitos! Siitä ystävällisestä avusta, minkä Kotkan Höyrysahan höyryvene Helenen kuljettaja ja miehistö osoittivat meille pelastaessaan meidät merihädästä purjehdusmatkalla, lausumme täten sydämmellisen kiitoksemme. Kotkassa 27. toukokuuta 1902 FR ja KG."

Haminan Sanomat 25.1.1910: "Höyryweneen kauppa. Kauppaneuvos Ahlqwistin perillisiltä on sahanhoitaja E Danska ostanut hinaajahöyryweneen 'Helene' Kotkan wanhalta sahalta. Kauppahinta 3000 mk." (Danskan etunimi oli muiden lehtien mukaan Edward, lisäys PT)


Ellen (myöhemmin Jumalniemi?) 

Kauppaneuvos Ahlqvist nimesi joitakin laivojaan perheenjäsentensä mukaan. Ellen oli hänen 1870 syntyneen tyttärensä nimi. Ellen Ahlqvist valmistui ensin filosofian kandidaatiksi ja myöhemmin lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi.

Ellen oli Ahlqvistin omistaman Jumalniemen sahan höyryvene.

Helsingissä ilmestynyt Morgonbladet-lehti 4.12.1876: "Myös Kotkassa sattui menneellä viikolla että pienempi hinaajahöyrylaiva, joka kuuluu kauppaneuvos Ahlqvistille, yrittäessään tunkeutua rantajään läpi puhkaisi keulansa ja upposi. Tämä tapahtui niin lähellä maata, että vene tullaan vetämään ylös ilman kummempaa vaivaa."

Alus mainitaan ainakin kilpapurjehduksien yhteydessä sekä huvimatkalaivana, esimerkiksi Kotka Notis&Annonsblad-lehti kertoo 25.8.1883 purjehduskilpailusta Haminassa, jolloin katsojia kuljetti höyrylaivat Hovinsaari (omistaja J Balthasar ?) ja Olga, palkintotuomariveneenä oli Ellen.

Fredrikshamns Tidning mainitsee 10.8.1887 kilpapurjehduksessen Kotkassa katsojia tuoneen höyrylaivat Selma, Ellen, Alert (omistaja Paul Wahl&Co Hietasen höyrysaha), Huth (omistaja Gutzeit&Co Norjan saha), Halla (omistaja Hallan saha), Kyminsuu (omistaja Kymin Uittoyhtiö) ja Anne (omistaja ehkä Gutzeit?).

Luterilainen Evankeliumiyhdistys järjesti Kotkassa vuosijuhlan 28.7.1889, johon yleisöä Haminasta toi höyryveneet Esther (Ahlqvist) ja Ellen. (Fredrikshamns Tidning 24.7.1889)

Kotka Notis&Annonsblad kirjoittaa pikku-uutisessa 7.12.1889: "Hukkunut. Eilen illalla putosi höyryvene Ellenin konemies Björkqvist heikkoihin jäihin Hietasen lähellä ja hukkui. Ruumista ei ole vielä löytynyt."

Alueen useat lehdet kirjoittivat marraskuussa  1896 kauppaneuvos Ahlqvistin myyneen Jumalniemen sahan Halla Oy:lle 145.000 markan hinnasta, samalla myytiin höyryvene Ellen 10.000 markan kauppahinnalla.
Oletukseni, vielä tarkistamaton, on että Halla Oy muutti Ellenin nimen Jumalniemeksi?

Kotkan Sanomat 7.12.1897: "Wielä eilen kulkiwat Ethel ja Jumalniemi Hallan ja kaupungin wälillä ja kulkenewat wielä tänäänkin entistä wäyläänsä pitkin, mutta se onkin ´wiimeinen ponnistus´. Satama on kauttaaltaan jäässä ja se yhä wahvistuu pakkasessa."

Kotka Nyheter kirjoitti 2.5.1899: "Höyryveneliikennettä välitettiin jo eilen Hallan saaren ja kaupungin välillä. Koska jää on nyt turvatonta kulkea on Halla-yhtiö antanut sahata rännin, jossa höyryvene Jumalniemi välittää yhteyttä väkirikkaasti asutun saaren ja kaupungin välillä."

Kotkan Uutiset 28.7.1901: "Karille joutunut lotja. Kun höyrywene Sirius (omistaja Halla Oy:n tiilitehdas, PT) kuluneen viikon alkupuolella hinasi muutamia proomuja, joista yksi oli tiilillä lastattu, salmen läpi Wehkaluodon luona, törmäsi tiili lastissa olewa lotja wedenalaiseen kalliokariin niin lujasti, että pohja wähän särkyi ja lotja jäi siihen kiinni. Wihdoin, kun höyrywene Jumalniemi kutsuttiin awuksi, saatiin lotja kuitenkin uppoamatta hinatuksi Hallan tiiliruukille takaisin."

Kotkan lehdet kertovat Suomen Puuteollisuusosakeyhtiön suuresta tulipalosta Hallan saarella elokuussa 1901, vettä pumppaamassa oli myös höyrylaiva Jumalniemi.


Olga (3)

Oli Ahlqvistilla toinenkin Olga-niminen laiva, ainakin perikunta sellaisen möi sahanhoitaja Edward Danskalle Kotkaan 1910. (Haminan Sanomat 27.1.1910)

Laivan tarina kerrotaan otsikon Haminan höyryjä alla.
 

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Haminan höyryjä

Hamina on kaupunkina reilusti Kotkaa vanhempi ja siellä kulki matkustajaliikenteen höyrylaivoja jo hyvinkin aikaisin.

Helsingfors Tidningar kirjoitti 4.1.1837, että pietarilainen herra Stucken oli anonut oikeutta kuljettaa matkustajia Pietarin ja Helsingin välillä kulkien Viipurin ja Haminan kautta kaksi kertaa viikossa. Jopa eri etappien hinnatkin oli uutisessa mainittu.

Toinen hanke oli viipurilaisen kauppiaan, konsuli J. Fredr. Hackmanin anomus tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta 30-50 hevosvoimaisella höyrylaivalla Viipurin ja Uuraan sataman sekä myös Viipurin ja Pietarin, Haminan, Loviisan, Porvoon ja Helsingin välillä, mahdollisesti Turkuun saakka. (mm. Finlands Allmänna Tidningen 8.4.1839)

Kolmas hakemus tuli helsinkiläiseltä yhtiöltä, joka aikoi 1839 aloittaa liikenteen Helsingin, Porvoon ja Loviisan kautta Viipuriin höyrylaivalla, jossa oli kaksi neljän hevosvoiman höyrykonetta (siipirataslaiva?)

Kaikkien näiden hankkeiden esteenä, ainakin haittana oli Turun Höyrylaivaosakeyhtiön yksinoikeus kaikkeen Suomenlahden kaupunkien väliseen höyrylaivaliikenteeseen vuoteen 1845 saakka. Hakemuksissa mainittiin, että uusi linja lopetetaan, jos turkulaiset haluavat käyttää yksinoikeuttaan ja aloittaa liikenteen myös Helsingistä itään.

Oliko seuraavana mainittu 'Helsingfors' tämä helsinkiläishanke?


Helsingfors

Helsingfors Tidningar kirjoittaa uutisessaan 19.6.1839, kuinka matkustajahoyry 'Helsingfors' toi Haminaan kaksi matkustajaa Loviisasta 14.6.
15. ja 16. kesäkuuta alus teki joitakin huviretkiä lähiseudulle, mm. Suuren Mustan saareen ja lähti 17. päivänä Haminasta Viipuriin.

Lisää tulossa pian!


Unionen

Tulossa...


Wellamo

Tulossa...


Neptune

Tulossa...

Victoria

Papperslyktan-lehti kertoo matkakertomuksessaan 1.8.1859, kuinka höyrylaiva 'Victoria' matkalla Helsingistä Haminaan ajoi Kotkan ohi ja Ruotsinsalmen läpi Haminaan.
Täällä alus ei kuitenkaan mennyt laituriin, vaan tavarat ja matkustajat kuljetettiin veneellä maihin.

Örnsköld

Tämä ruotsalainen siipirataslaiva ostettiin Suomeen heti Oolannin sodan jälkeen ja se osoittautui kannattavaksi hankinnaksi.
Kesällä 1860 sen osti yksityinen porilainen liikemies ja peruskorjauksen jälkeen se asettiin linjalle Helsinki-Pietari, kulkien Loviisan, Haminan ja Viipurin kautta.
Yhden matkan se ehti tehdä, jo toisella itäänpäin suuntautuneella reissullaan se ajoi karille 17.7. noin puolitoista peninkulmaa ennen Haminaa ja jäi hylyksi Korkeussaaren luona.

Thure, myöhemmin Esther 

Tärkein laiva Haminan ja Kotkan henkilöliikenteessä oli höyrylaiva Thure, myöhemmin Esther. Se välitti henkilöliikennettä tällä reitillä lähes 45 vuotta, siitä asti, kun konsuli C H Ahlqvist osti sen elokuussa 1866 uuden höyrylaivayhtiön käyttöön. Laiva vaihtoi omistajaa jonkun kerran mutta aina sen pääosakas oli Ahlqvist.
Aluksen omistaja saattoi olla virallisesti Haminan Höyryvene Osakeyhtiö, jonka omistajat olivat kauppaneuvos C H Ahlqvist ja kauppias Z. Galitsin.
Vuonna 1888 höyryveneen nimeksi tuli yhden omistajanvaihdoksen yhteydessä Esther, jolla nimellä se kulki maaliskuuhun 1911, jolloin kauppaneuvoksen perilliset myivät sen hinaajaksi Viipuriin.
Thure/Esther-laivasta on erillinen tarina muualla tässä blogissa, joten en tähän sen tarinaa enempää kirjoita.


Potkurihinaaja

Helsingfors Dagblad kirjoitti 17.3.1868 Varkauden konetehtaan tilauskannasta ja mainitsi, että siellä on telakalla valmiina Haminaan potkurihinaaja, jossa on kaksisylinterinen 12 hevosvoimainen höyrykone.
Ehkä tämänkin aluksen tiedot vielä paljastuvat? Voisiko tämä olla Ahlqvistin alus, vaikka Ellen?


Olga

Helsingfors Dagblad-lehti kirjoitti 20.1.1878 Varkauden konepajalla olevan tekeillä 86 jalkaa pitkä matkustajahöyrylaiva 30 hevosvoiman korkea- ja matalapainekoneella ja ulkolauhduttimella höyrylaivayhtiölle Haminaan.

Östra Finland-lehti Viipurista tiesi 21.6.1878 tuolle laivalle tulevan nimeksi Olga ja se toimitetaan Haminaan.

Ilmarinen-lehti jälleen Viipurista kertoi 9.10.1880 Virojoen Ukkoniemellä järjestetystä kansanjuhlasta, jonne höyrylaiva Olga toi vieraita Haminasta ja Kotkasta.

Wiborgs Tidning 31.3.1881: "Säännöllistä yhteyttä Helsingin ja Haminan välillä alkaa tulevana purjehduskautena ylläpitämään höyryalus Olga, joka lähtee Helsingistä joka tiistai ja torstai kello 8 aamulla, samoin Haminasta joka maanantai ja keskiviikko. Höyrylaiva poikkeaa myös Kotkassa."

"Onnettomuus. Maanantaina 24. huhtikuuta puoli kahdeksan illalla, kun höyrylaivan Olga, kapteeni J Klami, olisi pitänyt lähteä Hietasen höyrylaivalaiturista, tuli erään lähelle ankkuroidun kuunarin perän takaa esiin vene, jota souti yksin mieshenkilö, niin lähelle Olgan keulaa, että vaikka kone pysäytettiin ja varoitussignaali annettiin, onnettomuutta ei voitu estää, vaan Olga ajoi veneen keskeltä kahtia ja mies katosi syvyyteen. Vasta 26. päivän aamulla löytyi toimeenpantujen naarausten jälkeen ruumis, joka todettiin olevan Kymin höyrysahan työntekijä David Hermansson Heinolan pitäjästä." (Kotka Notis- och Annonsblad 6.5.1882)

"Peruttu höyrylaivavuoro. Kun höyryvene Olga, jonka potkuri huomattiin viime matkalla olevan irti, olisi pitänyt nostaa herrojen Gutzeit & Co:n telakalla olevalla nosturilla ei tämä jaksanut nostaa ja Olga putosi ja vahingoitti peräsimensä, joten se piti ottaa telakalle korjauksen suorittamista varten, mutta voi aamulla jälleen ottaa vuoronsa hoidettavakseen." (Kotka Notis- och Annonsblad 3.6.1882)

Kotka Notis- och Annonsblad 10.6.1882: "HUVIMATKA. Jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu, lähtee Olga Juhannuspäivänä Haminasta Kotkan kautta Suursaareen tai Haapasaareen matkustajien enemmistön toiveiden mukaan, palaa samana iltana."

Kotkan Sanomat 3.10.1883:


"Haminan höyrywene osakeyhtiön johtokunnan kokouksessa, joka tapahtui wiime perjantaina Haminassa, walittiin toimeenpanewaksi johtajaksi höyryweneille Olga ja Thure kunnallisraatimies Max Südel, ollen samalla niiden asiamies Kotkassa. Asiamieheksi Haminassa walittiin hra A W Meijer (Mayer, PT)  ja Helsingissä Oskar Lindblad." (Kotkan Sanomat 23.4.1884)

Kotkan Sanomat 23.7.1884: "Waltiopäiwämieheksi useammat pitäjäläiset ehdottelewat entistä waltiopäiwämiestä höyrylaiwa Olgan kuljettaja Juho Klamia..."

"Muutettu höyrywenematkoja. Sotilaskuljetuksen johdosta Wiaporista Haminaan owat höyryweneiden Olgan ja Thuren warsinaiset matkat Helsingin ja Haminan wälillä toistaiseksi lakkautetut. Sillä aikaa pitää höyrywene Alert (omistaja Hietasen höyrysaha) kulkuyhdistystä Haminan kanssa seuraawan aikataulun mukaan..." (Kotkan Sanomat 20.8.1884)

Kotkan Sanomat 11.2.1885: "Myyty höyrywene. Haminan höyrywene osakeyhtiön omistama höyrywene Olga, joka wiime wuosina on kulkenut Helsingin ja Haminan wälillä Kotkaan poikkeamalla on myyty herroille G Alm ja F Sergejeff 37.000 markasta. Tarkoitus on panna wenettä kulkemaan Lappeenrannan, Imatran ja Ruokolahden wälillä sekä Lappeenrannan radan walmistuttua pitää jokapäiwäistä höyryweneyhdistystä mainittujen paikkojen wälillä. Höyryweneen uudeksi nimeksi kuuluu tulewan Imatra."

Kotka Notis- och Annonsblad-lehti panee 6.6.1885 pisteen Olga-laivan tarinalle merivedessä: "Höyryvene Olga, joka liikennöi linjaa Hamina-Kotka-Helsinki ja joka on talven aikana myyty kauppias Sergeeffille Viipurista ja Imatran putouksen luona ravintolaa pitävälle Almille, hyväksyttiin täällä, jossa se on maannut talvisäilytyksessä, vastaanotettiin menneellä viikolla uusien omistajien taholta."

Teknisiä tietoja: 

Rakennettu Varkauden konepajalla 1878 raudasta, limisauma
Pituus 24,05 x leveys 5,05 x syväys 2,17 metriä
Höyrykone 127 i-hv (Korkeapaine-matalapainekone ulkolauhduttajalla)
43,30 reg.tonnia
Omistajia:
Haminan höyryveneosakeyhtiö 1878-1885 
G Alm ja F Sergejeff (nimeksi Imatra)
Olgan alkuperäinen piirustus (laivadata.fi)

Björn

Uusi Suometar 11.10.1882: "Höyryweneen kauppa. Höyrywene Björn, 45 hewosen woimainen, rakennettu täällä Helsingissä, on wiime torstaina myöty kauppias k. Aladin´ille Haminassa 35,000 markasta."

Kotka Notis&Annonsblad 23.6.1883: "Höyrylaivan epäonni. Hinaajahöyrylaiva Björn, joka kuuluu kauppias K. Aladinille Haminasta on törmännyt Kuutsalon lähellä ollessaan hakemassa tukkeja ja on tällä hetkellä otettu paikalliselle telakalle korjausta varten."

Kotkan Sanomat 27.6.1888: "Telefoonikaapelin särki höyrywenhe Björn eilen Sunilan ja Hallan sahojen wälillä, joten keskustelut siinä owat keskeytetyt."

Fredrikshamns Tidning 6.5.1891 kertoo merenkulun alkaneen Haminassakin, kun Kotkassa talvehtinut kauppias Aladinin hinaaja saapui satamaan.


Onnen Toivo

Fredrikshamns Tidning 12.5.1888: "Höyrylaivat Onnen Toivo ja Björn ovat valmiina laiturissa ja varustettuna alkamaan kesätyöt."

Kotka Notis&Annonsblad 31.8.1889: "Kolme hirveä huomattiin vastikään höyryvene Onnen Toivosta sen matkalla täältä Haminaan." 


Koitar 14.6.1906:


Onnen Toivo mainitaan myös Eteenpäin-lehden uutisessa 4.7.1907, kun se hinasi karille ajaneen 'Poitsila' aluksen Kotkan Konepajan telakalle korjattavaksi.


Lotta Svärd

Lotta Svärd-niminen höyryvene (kapteeni Knut Kjellin) ilmoitti lähtevänsä Kotkaan sunnuntaina 13. syyskuuta 1874, jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu. (Hufvudstadsbladet 6.9.1874)
Kysymyksessä oli suuri kilpapurjehdus, jonka järjestivät konsulit Hans Gutzeit ja C H Ahlqvist näyttävillä ilmoituksilla pääkaupunkiseudun lehdissä.
Tämä oli sama laiva, jonka kapteeni William Ruth hankki itselleen 1886.

"Kotkan, Haminan ja Vehkalahden Höyrylaivaosakeyhtiön osakkaat kutsutaan ilmoituksella päivän lehdessä perustavaan kokoukseen 24. tätä kuuta Meyerin hotelliin täällä, jossa tullaan päättämään esitetystä ehdotuksesta ostaa yhtiön laskuun höyrylaiva Lotta Svärd, joka samana päivänä saapuu Haminaan osakkaiden tutkittavaksi." (Fredrikshamns Tidning 20.9.1893)

Sama lehti 27.9.1893: "Kotkan, Haminan ja Vehkalahden Höyrylaivaosakeyhtiön kokouksessa sunnuntaina päätettiin, että ei hyväksytä ehdotusta ostaa höyrylaiva Lotta Svärdiä, jota pidetään vanhana ja puutteellisena ja tullaan tekemään Porin Konepajalle kysely, jos yhtiö voisi toimittaa sopivan höyrylaivan alle 40.000 markan hinnalla.
Huhu, jonka todenperäisyyttä emme tiedä, kertoo nyt, että Lotta Svärdin omistaja kapteeni W Ruthilla olisi aikomus tulla aloittamaan höyrylaivalla kilpailu yllämainitun yhtiön kanssa kyseisellä toimialalla."

Kotkan Sanomat 14.11.1893:
Tämä hanke jäi toteutumatta kokonaan?

Kotka Notis&Annonsblad-lehti 28.9.1893: "Linjaa Kotka-Hamina-Vehkalahti tulee ensi vuonna liikennöimään höyrylaiva Lotta Svärd, jonka omistaa kapteeni Ruth."

Ilmoitus Haminan Sanomat-lehdessä 13.10.1893: "Uusi höyryvene kulku Kotka-Virohti. (kirjoitusvirhe lehden, ei minun, PT) 
Höyryvene Lotta Svärd lähtee lokak. 11. p:stä alkaen Kotkasta-Wirojoelle joka maanantai, keskiviikko ja perjantai-aamuna kello 8. Wirolahdelta-Kotkaan, joka tiistai, torstai ja lauantai-aamuna kello 7.
Sunnuntaina Kotkasta-Haminaan k:lo 1 j.p.p. ja Haminasta-Kotkaan k:lo 3 j.p.p.
Huom.! Kotkan ja Wirojoen matkoilla poiketaan Haminan, Kuorsalon, Klamilan ja Santaniemen kautta.
Huom.! Höyryvene lähtee ensi keskiviikkona markkinoiden johdosta Kotkasta tänne k:lo 7 aamulla, ja täältä Wirojoelle kello ½ 12 päivällä."

Kulkuilmoituksia oli lähes kaikissa Kotkan ja Haminan lehdissä, tämä Kotkan Sanomissa 17.10.1893:


Seuraavana kesänä edelleen julkaistiin samanlaisia kulkuilmoituksia useissa lehdissä.

Kotkan Sanomat 26.6.1894: 

Pari ilmoitusta Haminan Sanomat-lehdestä 3.8. ja 10.8.1894:
"Pannun puhdistamisen tähden peräytetään Lotta Svärdin ensi sunnuntain ja mahdollisesti maanantain kulkuvuorot."
"Höyryvene Lotta Svärdin kulkuvuorot Kotkan ja Wirojoen välillä lakkautetaan tästälähin toistaiseksi. Laiva lähtee viimeisen kerran Kotkasta Wirojoelle perjantaina elokuun 10 p:nä sekä palaa Kotkaan sunnuntaina elokuun 12 p:nä"

Kapteeni Ruth osti Lotta Svärd-laivan Skärgårdstrafikaktiebolagetilta jo vuonna 1886. Missä se oli ja mitä tekemässä ennen näille vesille tulemistaan, pitää vielä selvittää. 

Sen loppu kuitenkin tiedetään: Ruth purki laivan ja teki sen rungon ympärille uuden hinaajalaivan, jonka nimi oli Kaima. Myös tämä alus ajoi henkilöliikennettä hinaustöiden ohella.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Viipurin konepajalla 1873
Tilaaja Helsingfors Skärgårds Trafik Aktiebolaget
Pituus 21,82 x leveys 4,25 x syväys 2,38 metriä
Höyrykone 100 i-hv
Päälliköinä mainitaan E. Warma ja E. Haimelin


Elsa 

"Kaupungin (Kotka, PT) höyrywenheitten luku on myöskin lisääntynyt taaskin yhdellä erittäin siewätekoisella 10 hewoswoiman aluksella, joka eilen tuli Helsingistä ja jonka nimenä on Elsa. Sen omistawat hrat Hellstén ja Grahn."(Haminan Sanomat 13.5.1892)
G B Hellstén oli tulliesimies ja Grahn apteekkari sekä huolintaliike Cadenius&Grahnin toinen omistaja.

Höyryvene Elsa välitti liikennettä Elisabethin eli Varissaaren välillä yhdessä Fix-laivan kanssa sekä ajoi kaikennäköisiä yleisökuljetuksia, esimerkiksi tuona aikana kovin suosittuihin purjehduskilpailuihin, kuljetti asevelvollisia kutsuntoihin Haminaan, teki huvimatkoja lähialueille, mm. Pyhtään Purolaan. Kunnallisveroluettelossa se mainitaan höyrylaivayhtiönä Fixin kanssa.

Kesällä 1895 se myös ajoi säännöllistä vuoroliikennettä Haminaan, lähtien joka päivä Kotkasta kello 10 ja palaten Haminasta kello 16. ( Kulkuilmoitus Haminan Sanomat 17.5.1895)

"Höyryvene Elsa tekee matkan Langinkoskelle Keisaripatsaan paljastus juhlaan sunnuntaina klo 1 päivällä. Meno- ja paluumatka höyryveneessä 1 m 50 p, höyryvenettä seuraavassa proomussa 75 p:iä. Rajoitettu määrä lippuja saadaan G B Hellsténiltä." (Kotkan Sanomat 7.11.1896)

Kotka Nyheter 14.9.1897: "Pelastettu merihädästä. Viime lauantaina iltapäivällä oli kaksi vähän ´vaikuttunutta´ mieshenkilöä matkalla kaupungista Karhulaan tavallisella ´keluveneellä´. Hietasen höyrysahan edustalla he tekivät jonkun varomattoman manööverin, minkä takia vene meni ympäri ja miehet kaikkine kaupungista ostamine tavaroineen, jotka koostuivat ruokatarpeista ja juomista, joutuivat veteen. Höyryvene Elsan miehistö huomasi onnettomuuden ja päästi irti höyryveneen vetämän tukkilautan ja höyrysi onnettomuuspaikalle ja sai viime hetkellä ylös miehet, jotka olivat jo aivan voimattomia. Viisi voidritteliä oli ainut, mitä mukana olleista tavaroista voitiin pelastaa."

Kotkan Uutiset 27.2.1898: "Herrat Hellstén ja Grahn owat myyneet omistamansa Elsa nimisen höyryweneen hra Zachariassenille Uuteenkaupunkiin." (Kauppahinta oli 9000 mk, PT)

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Eklundin konepajalla Helsingissä 1892
Höyrykone 10 hv


Elsa (2)


Kesäkuussa 1898 oli lehdissä ilmoituksia, joissa uusi, nyt täysikannellinen Elsa tarjosi taas palveluksiaan, omistajaksi mainittiin herra Hellstén. 
Varkauden telakan tiedostosta hienolta https://www.laivadata.fi/ sivulta löytyy uuden Elsa-hinaajan tietoja.
Vähän oudolta kuulostaa se, että uusi, hieno hinaajalaiva meni lähes samantien myyntiin? Toisaalta, käsittääkseni Grahnin ja Hellsténin tiet erosivat näihin aikoihin ja heidän liiketoimensa suuntautuivat eri teille.

Kotkan Sanomat 11.4.1899 (myynti-ilmoitus):


Kotka Nyheter kertoo 18.4.1899: "Myyty höyryvene. Herra G B Hellstén täältä on myynyt hinaajalaiva Elsan kapteeni W Ruthille."
Tuliko tästä Karhula Osakeyhtiön Panu?


Teknisiä tietoja:
Tilaaja: Grahn & Hellstén, Kotka
Telakan tilausnumero 555
Rakennettu raudasta 1898 Varkaudessa
Mitat: Pituus 17,39 x leveys 3,96 x syväys perässä 1,47 metriä
Höyrykone 20 hv lauhduttajalla
Nopeus koeajossa 7,81 solmua







Fanny (entinen Fix)

Åbo Unterrättelsel -lehti kertoo 4.6.1887 Crichtonin telakan tehneen Viipuriin herra G H Björnströmille puisen höyryveneen, jonka mitat olivat 30' x 8'2'' x 3'6'', varustettu 2-sylinterisellä 10 i-hv höyrykoneella.

Fredrikshamns Tidning 7.4.1894: "Höyryveneen Fix (1), joka kuuluu yhtiölle Kotkassa, on ostanut kauppias A. W. Meyer täältä (tarkoittaa Haminasta, PT), joka aikoo asettaa veneen hinauksiin ja huvimatkoihin kaupungin ympäristössä."

Raastuvanoikeudessa Haminassa syytettiin kauppias Mayerille kuuluvan höyryvene Fannyn masinistia Evert Parosta useista rikkomuksista: 
Osa Suomen tarkkampujarykmentin upseereista perheineen olivat lähdössä huvimatkalle höyryvene Fannylla mukanaan rykmentin soittokunta. Silloin paikalle sattunut poliisikonstaapeli Jäkälä kielsi noin 50 hengen seuruetta lähtemästä matkalle laivalla, johon oli lupa ottaa vain 18 henkeä. Paikalle hankittiin proomu, mutta sen käyttö ei konstaapelin mukaan täyttänyt edelleenkään pykäliä. Poliisista välittämättä Paronen vei aluksensa sekä proomun merelle. Paronen tuomittiin matkustaja-aluksen päällikkönä tehdyistä merilain rikkomuksista 100 markan sakkoon tai maksukyvyn puuttuessa 20 päivän vankeuteen. (Fredrikshamns Tidning 30.5.1894)

"Uponnut höyryvene. Kun höyrylaiva Björneborg viime maanantaina aamupäivällä lähti täältä, seurasi sitä kauppias Mayerille kuuluva höyryvene Fanny, joka piti hinata Viipuriin korjattavaksi. Kun Björneborg pääsi noin puoleen väliin Viipuria, kuuli miehistö äkkiä avunhuutoja. Kun katsottiin, huomattiin hyvän matkaa Björneborgin takana veden pinnassa henkilö, joka huusi. Huomattiin myös, että höyryvene Fanny oli kadonnut. Kun uimari pelastettiin, hänen huomattiin olevan masinisti E Paronen Fannystä, joka kovan merenkäynnin takia oli ottanut vettä ja uponnut." (Fredrikshamns Tidning 31.10.1894)


Karhu

Karhu oli hinaajalaiva, jonka omistajaksi on mainittu kauppias Aladin Haminasta. Aikaisemmin Aladinilla mainittiin olleen Björn-niminen hinaaja, mutta tämä taitaa olla eri laiva?

Muitakin ajoja ajettiin, kuten kauppias Aladinin (Haminasta, PT) Haminan reaalilyseon opettajille ja oppilaille tarjoamalla matkalla, jolloin tutustuttiin Karhulan lasitehtaaseen isännöitsijä, insinööri Barthin opastuksella ja käytiin Langinkoskella. Toisena laivana matkalla oli kauppaneuvos Ahlqvistin käyttöön antama höyryvene. (Fredrikshamns Tidning 7.6.1890)

Sunnuntaina 15. kesäkuuta 1890 Haminassa pidetyssä purjehduskilpailussa tapahtui onnettomuus, jossa hukkui viisi ihmistä. Katsojia kilpailuihin tuoneen haminalaisen höyryvene Estherin kyydissä ollut poika huomasi, että yksi vene yhtäkkiä katosi syvyyksiin. Tammiolaisen maanviljelijä Suomalaisen veneessä oli Suomalainen, hänen 20, 17 ja 13 vuotiaat pojat sekä maanviljelijä Tammelin. Esther sekä palkintotuomariveneenä ollut Karhu yrittivät naarata onnettomuuspaikalla mutta mitään muuta kuin pari sadetakkia ei löytynyt. 
Riemu paikalla olleiden mielestä oli nopeasti kadonnut ja veneet laskivat lippunsa puolitankoon.
Seuraavana maanantaina luotsihöyry Willmanstrandin avulla uponnut vene ja viisi ruumista nostettiin ylös. Suremaan jäi Suomalaisen leski ja neljä nuorempaa lasta, Tammelin oli naimaton.
(Fredrikshamns Tidning 18.6.1890)

Haminan Sanomat 1.2.1908: "Kauppias P Sirkiä Miehikkälästä on ostanut herroilta weljekset Korttila ja R Paronen Karhu-nimisen hinaajahöyryn Wirolahdelle."


Pyttis (1)

Kotkalaisten rahamiesten, tuloksesta päätellen ei kuitenkaan liikemiesten suunnittelema, Kotkasta länteen suuntautuvan meriliikenteen valloitus ei kesällä 1901 oikein onnistunut. Heillä oli hieno uusi laiva ostettuna ja liikenne aikoi samana kesänä mutta ei kuitenkaan kestänyt edes purjehduskauden loppuun. Liikennöinti lopetettiin syksyllä, vaikka laiva oli matkustajien mieleen, varsinkin sunnuntaisin tapahtuva huvimatkat olivat suosittuja. Seuraavana keväänä Kotka-Loviisa Höyrylaivaosakeyhtiön  yhtiökokouksen päätöksen jälkeen laivan myynnistä kuitenkin luovuttiin ja uusi liikennöinti aloitettiin, nyt myös itään päin. 

Kotkan Uutiset 29.5.1902: "Höyrylaiva Pyttis lähtee joka päivä (2.p. kesäk. alkaen) paitsi sunnuntaisin Strokasta Kotkaan klo 4 a.p., Kotkasta Haminaan klo 9 a.p. sekä palajaa Haminasta Kotkaan klo 2 i.p., Kotkasta Strokaan klo 4. i.p. poiketen välillä oleviin laitureihin. Sunnuntaisin vuokrataan laiva niinhyvin tunniksi kuin pidemmillekin matkoille ja voidaan sopimukset tehdä laivan kulettajan tahi Arthur Drombergin kanssa."

Elokuuhun saakka kesti tämä yritys, kohta kaikki lehdet tiesivät laivan tulleen myydyksi ja yhtiön lopetetuksi. Kaikin puolin oivan aluksen elämä jatkui Vehmaa-nimellä Turun seudulla...


Hanna

Haminan Sanomat 19.3.1895: "Palwelukseen halutaan. Koneenkäyttäjät huomatkaat! Koneenkäyttäjän toimi hinaaja höyryssä Hanna on awoinna ensikesän alaksi. Toimeen haluawat lähettäkööt otteet todistuksistaan sekä ilmoituksen palkkawaatimuksistaan Anton Mäkelälle. Hamina-Pyterlahti. Huom.! Juopot älkööt waiwatko itseään."

Jo edellisenä keväänä oli samassa lehdessä vastaavanlainen ilmoitus.

Muuta en ole tästäkään laivasta löytänyt. Anton Mäkelä oli sahanomistaja, kauppias ja ainakin Wellamo-nimisen kaljaasin omistaja.


Skruf

Kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvistin kymmenestä lapsesta ainoastaan kaksi poikaa ryhtyi liikealalle ja heistä Arthur jäi hoitamaan aluksi isänsä tukkuliikettä Haminassa, myöhemmin hän toimi myös laivanvarustajana.

Fredrikshamns Tidning 22.5.1895: "Kaupungin höyryvenelaivasto on saanut nätin lisän konsuli Ahlqvistin uudesta höyryveneestä Skruf, joka eilen kiinnittyi laituriin. --
Vene, joka on rakennettu Varkauden tehtaalla on pituudeltaan 40 jalkaa ja on varustettu 8 hevosvoiman compound-höyrykoneella. Nopeus on 14 virstaa (noin 8 solmua, PT) tunnissa. Skrufia tullaan käyttämään hiauksiin, matkoihin ym."

Elokuussa 1896 Haminan lehdissä kerrottiin useaan otteeseen matkustajahöyrylaiva Sven Dufvan karilleajosta Pienen Vuohisaaren luona. Aluksen kapteeni, joka oli kuljettanut laivaansa vuosikausien aikana satoja kertoja Haminan satamaan luuli osaavansa ohjata aluksen ulos Tervasaaren laiturista ilman luotsia mutta tässä oli seuraukset. Sven Dufva irtosi Skrufin hinaamana karilta sen jälkeen, kun lasti kaularuumasta oli siirretty takaruumaan, mutta asiaa puitiin vielä monta kertaa lehtien palstoilla.

Fredrikshamns Tidning-lehti kertoi 18.12.1897 uutisessaan, että höyrylaivayhteys Haminan kaupungin ja Ristiniemen höyrysahan välillä tullaan seuraavana kesänä työväen hakemuksesta järjestämään höyryvene Skrufilla muutaman kerran päivässä. Aikaisemmin välillä ei ollut mitään järjestettyä liikennettä.

"Höyryvene Skrufin on näinä päivinä konsuli A Ahlqvist myynyt herroille T&J Salversen Loviisaan. Kauppasumma tuntematon. Skrufia tullaan käyttämään hinauksiin Valkon uudessa lastauspaikassa Loviisassa." (Fredrikshamns Tidning 6.7.1901)


Kotka Nyheter tietää myyntihinnaksi 7.000 markkaa.


Teknisiä tietoja:
Rakennettu Paul Wahl & Co Varkaudessa 1895
Pituus 12,20 m
Compound-höyrykone 8 hv
Nopeus 8 solmua





Leimu

Fredrikshamns Tidning julkaisi 29.6.1895 uutisen, jonka mukaan eräs August Nyholm oli tuotu höyryveneellä Leimu Haminaan saamaan lääkärinhoitoa jalkaansa, johon oli ampunut pyssyllä yrittäessään saada ketunpoikaa hengiltä.


Virolahti

Kotka Notis- och Annonsblad 25.3.1897: "Uusi höyrylaivalinja. Höyrylaivayhteyden Haminan ja Vehkalahden välillä tulee alkavana kesänä muodostamaan sitä varten Haminassa perustettu yhtiö. Yhtiö on näinä päivinä ostanut itselleen höyrylaivan 'Valio', joka aikaisemmin liikennöi Pielisjärven vesillä. Tarkoitus olisi poiketa Kuorsalossa, Santaniemen sahalla, Virojoella ja Pajulahdessa sekä muutaman kerran viikossa Pitkäpaadessa."

Koitar 2.6.1900:


Virolahti-laivan koneistossa ilmeni usein ongelmia, vuoroja peruutettiin tämän tästä. Tässä on yksi esimerkki:
Fredrikshamns Tidning 7.7.1900: "Höyrylaiva 'Virolahden' vuorot tänään täältä ja ylihuomenna maanantaina Vehkalahdelta peruutetaan esiintulleen syyn takia."

Kotkan Sanomat 11.8.1900: "Karilleajo. Kun höyrylaiwa 'Wirolahti', joka kuletti juhlayleisöä t.k. 5 pnä. Wehkalahden Kuorsalon saaren arpajaisista oli illalla sieltä paluumatkalla Haminaan niin ajoi se pois oikialta kulkuwäylältä kiwelle erään karin läheisyyteen sillä seurauksella, että alus kallistui niin pahasti, jotta wettä alkoi sisään tulla ja laiwan kalusto meni ylen alasin ja siinä olleet 'puffetti' tawarat rikkaantuiwat. Kiwelle törmätessä syntyi tuossa toistasataa henkeä käsittäwässä matkustajajoukossa yleinen hämminki. Ken kykeni, se kiiruhti ottamaan pelastusaseita mitä kukin kerkesi. Useita naisia pyörtyi. - Laiwa irtaantui kuitenkin kiweltä eikä liene pahempaa wuotoa saanut. Kun oli muutaman saaren kupeella sitä tarkastettu, pääsi se hiljalleen matkaansa jatkamaan, sillä koneisto oli joutunut epäkuntoon. Syy, miksi wiitotetulta kulkuwäylältä poikettiin karille selwinnee kai myöhemmin."

Kotkan Sanomat 13.8.1901:


Kotka Nyheter 6.9.1902: "Myyty höyrylaiva. Höyrylaivan 'Virolahti' on sen nykyinen varustamo myynyt perustettavalle yhtiölle, joka koostuu herroista Alfons Nyman, Edv. Bask ym.- kauppasumma tuntematon.Tarkoitus olisi korjata höyrylaiva perusteellisesti ja asentaa uusi kone, joka tulee kuljettamaan sitä yli 9 solmun nopeudella. Virolahti tulee sitten ensi keväänä liikennöimään vanhalla linjalla Santaniemi-Hamina poiketen välillä oleviin laitureihin."

Kotkan Uutiset 30.4.1903:

Laivasta oli telakalla tehtävien mittavien muutostöiden takia poistettu kaikki painolasti ja sen kone ja kattila olivat vielä asentamatta.

Kotka Nyheter 6.6.1903: "Höyrylaiva Virolahti, joka kävi Kotkan konepajalla läpi perusteellisen remontin, saapui eilisestä viikko sitten Haminaan. Höyrylaiva on saanut uuden koneen ja kattilan. Välikannelle on tehty komea ajohytti. Mukava peräsalonki on maalattu valoisaksi ja varustettu mukavilla sohvilla. Höyrylaiva miellyttää silmää kaikin puolin. Koeajon jälkeen on Virolahti heti aloittanut vuoronsa Vehkalahdelle poikkeamalla välillä olevissa paikoissa. Laivan päällikkönä toimii kapteeni Kronqvist Vehkalahdelta."


Kotka Nyheter 10.10.1908: "Yhteentörmäys. Viime lauantaina törmäsi torpedovene Halsin lahdella höyrylaiva Virolahteen, joka oli matkalla Haminasta Vehkalahdelle. Torpedovene törmäsi Virolahteen sillä seurauksella, että se alkoi vuotaa ja muutamia levyjä painui sisään. Virolahti jatkoi ilman saattajaa matkaansa. Viime maanantaina se ei kuitenkaan palannut Haminaan."

Höyrylaivaosakeyhtiö Virolahti sai marraskuussa 4.732 markan korvauksen Venäjän valtiolta, kun Keisarilliseen eskaaderiin kuulunut torpedovene todettiin syylliseksi. 

Fredrikshamns Tidning 30.4.1910:

Kotka Nyheter 17.9.1910: "Höyryalus 'Virolahti' ajanut karille. Viime lauantaina osui höyrylaiva 'Virolahti' karille, kun sen olisi pitänyt peruuttaa ulos Ristiniemen sahan laiturista. Höyry pääsi ilman apua irti karilta. 'Virolahti' sai karilleajossa vahinkoja potkuriakseliin, peräsimeen, kalakevyyn ja peräpeiliin. Höyrylaiva on korjattu Rautaosakeyhtiön konepajalla täällä ja aloitti keskiviikkona jälleen vuoronsa."



Kycklingin hinaaja

Östra Finland 23.2.1898: "Höyrylaivakauppa. Veljesten Friis konepajalle Kokkolasta kuuluva hinaajahöyrylaiva on myyty herroille M. ja A. Kyckling Virolahdelta. Kauppahinta tuntematon."

Pontus

Fredrikshamns Tidning 13.8.1898: "Uusi höyryweneyhteys. Laiwasillan ja Ristiniemen höyrysahan wäillä wälittää liikennettä höyrywene Pontus, jonka kauppaneuwos Ahlqwist tätä tarkoitusta warten on ostanut."

Koitar-lehti Haminasta 2.6.1900: "Eilen illalla noin 8 ajoissa syttyi tuli kauppaneuvos A. Ahlqwistin omistaman Ristiniemen sahan pannuhuoneessa. Kohta ilmoitettiin asiasta telefoonilla kaupunkiin, josta wapaaehtoinen palokunta tuota pikaa lähti höyrylaiwalla 'Selma' ja 'Pontus' palopaikalle wieden muassaan pari ruiskua."

Fredrikshamns Tidning kirjoittaa 16.7.1904 Ristiniemen vapaaehtoisen palokunnan vuosijuhlasta:
"Höyryvene 'Pontus' välittää liikennettä Tervasaaren uudesta laiturista juhlapaikalle."

Koitar 28.6.1906:


Haminan Lehti kirjoittaa 4.8.1908 Kuorsalon nuorisoseuran kesäjuhlasta ja kilpapurjehduksesta:
"Kun haminalaiset höyryl. Wirolahden kanssa saapuiwat Kuorsalon rantaan oli siellä jo höyrywenhe Pontus Ristiniemestä ja höyryw. Halla Kotkasta."

Eteenpäin 21.4.1910: "Laiwaliike Haminassa alkanut. Tk. 19 p:n iltana saapui perunajaala Wirosta satamaan Hietakylän laituriin. Samana iltana saapui satamaan myöskin höyryalus 'Pontus' Kotkasta ja tk. 20 päiwän puolenpäiwän aikana saapui höyrylaiwa 'Afrika' Lübeckistä kappaletawaralastissa ja laski tawaransa laituriin."

Alus on vaihtanut omistajaa jossain välissä, mikä ilmenee seuraavasta uutisesta:
Haminan Lehti 4.7.1911: "Alus myyty. Pankinjohtaja Segercrantz on myynyt omistamansa höyryalus Pontuksen Wirolahteen."

Teknillisiä tietoja:
Valmistaja: Paul Wahl&Co Varkaus
Mitat: 13,72x3,46x1,2 m
Telakan tilausnumero:127


Telakan piirustus 5655 A



Elli

Kotkan Uutiset 14.5.1903: "Laiwanpäälliköksi haminalaiseen höyryweneeseen 'Elli' on otettu ent. tulliwahtimestari Aleksander Arwiolammin."
Kipparin sukunimi taitaa kuitenkin olla Arvilommi, kuten Kotka Nyheter nimen oikealla tavalla kirjoittaa 12.5.1903.

Kotkan Sanomat kirjoittaa kilpapurjehduksesta 21.7.1903: "Wiime tingassa saapuiwat höyryl. 'Ellin' hinaamina Haminasta, purret 'Ulpukka' ja 'Anna'." 

Kotkan Uutiset 11.6.1905: "Hinaajahöyry 'Ellin', rakennettu Warkaudessa, on sen omistaja tehtailija E. Bask Haminasta myynyt eräälle liikkeelle Narwasta. Alus, joka on saanut pienemmän uudistuksen rakenteessaan, tulee wietäwäksi uuteen kotipaikkaansa ja sieltä Peippusjärween, jossa se tulee wälittämään säännöllistä matkustaja- ja tawaraliikettä."


Poitsila (1)

Koitar-lehti 23.4.1904: "Pari uutta hinaajahöyryä saatanee Haminaan kohta alkawalla purjehduskaudella. Toisen hankkii kauppaneuwos K. Aladin ja toista hommaa muodostumassa olewa yhtiö."

Kotka Nyheter 17.5.1904: "Uusi höyrylaiva. Viime keskiviikkona saapui Haminaan kauppaneuvos K. Aladinin uusi hinaajahöyrylaiva 'Poitsila', rakennettu John Stenbergin konepajalla Helsingissä. Uusi höyrylaiva on mitoiltaan 60 jalkaa pitkä, 13 jalkaa leveä ja 5 jalkaa syvässä kulkeva ja on varustettu 125 ind. hevosvoiman koneella, nopeus on 9½ solmua tunnissa. Höyrylaiva on varustettu myös höyrypumpulla."

Koitar 28.6.1904: "Huvimatka Helsinkiin, kansainvälisiin urheilukilpailuihin tekee höyrylaiva 'Poitsila', jos tarpeellinen määrä osanottajia ilmoittautuu. Lähdetään Haminasta heinäk. 9 p:än illalla ja paluumatkalle Helsingistä 11 p:än iltana. Lipun hinta edestakaisin Smk. 6:50. Lippuja on saatavissa..."

Poitsila teki useita huvimatkoja kesäisin päätyönsä eli kaikenlaisen hinaamisen lisäksi. Matkoilla käytiin Helsingissä, Viipurissa, Suursaaressa, Tammiossa ja Kuorsalossa...

Etelä-Suomi 11.6.1907: "Karille ajo. Höyrylaiwa 'Poitsila', jonka omistaa konsuli K. Aladin Haminasta, törmäsi karille wiime lauantaina Sywäsalmen lähellä. Laiwa täyttyi wedellä. Pelastustoimiin on ryhdytty. Laiwan ohjaana (painovirhe, PT) tällä kertaa ei ollut Mäkelä waan Ryysy."

Eteenpäin 30.1.1908: Höyryweneen kauppa. Konsuli K. Aladin Haminasta on myynyt hinaaja höyrynsä 'Poitsilan' kapteeni Tommilalle Koiwistolta 28.000 markasta. Kapteeni T: aikoo käyttää höyryä hinaajana Wolgalla."

Tämän jälkeen alus kuitenkin oli entiseen tapaansa liikenteessä Haminassa joten kauppa taisi peruuntua jostain syystä. Nyt Aladinilla oli kaksi Poitsila-nimistä laivaa, sillä hän oli tilannut uuden, vahvemman hinaajan jo myydyn tilalle. Laivoja ei erotettu toisistaan eri numeroilla, itse käytän tässä järjestysnumeroa aluksen nimen perässä.

Haminan Lehti kirjoitti uutisen uudesta kaupasta 25.8.1908:"Höyrylaiwan kauppa. Kauppaneuwos K. Aladin on myynyt omistamansa Poitsila-nimisen (wanhempi) hinaajahöyryn Wenäjälle, jossa sitä tultanee käyttämään jokilaiwaliikenteessä."

Vielä kerran lehdet uutisoivat tämän aluksen kaupasta, Fredrikshamns Tidning kirjoitti 17.4.1909:
"Myyty höyrylaiva. Kauppaneuvos Aladin on myynyt höyrylaivansa Poitsilan (vanhemman) Libauhun." (Nykyinen Liepaja Latviassa, PT)

Haminan Lehti 18.5.1909: "Höyrylaiva 'Poitsila' (wanhempi) lähti eilen Helsinkiin Stenbergin ja poikien konepajaan, jossa se warustetaan wesitankki laitoksella. Laiwa on myyty, kuten ennen olemme maininneet, Libauhun."


Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1904 J. D. Stenberg & Pojat telakalla Helsingissä
Pituus 18,29 x leveys 3,96 x syväys 1,52 m
Höyrykone 125 indikoitua hevosvoimaa


Poitsila (2)

Haminan Sanomat 1.2.1908: "Uusi höyryalus. Höyrylaiwa Poitsilan tilalle on konsuli K. Aladin tilannut Warkauden konepajasta ensi kewääksi hinaaja höyryn, joka tulee olemaan kooltaan wähän isompi Poitsilaa sekä hewoswoimamäärä koko joukon suurempi kuin siinä."


Haminan Lehti 23.6.1908: "Poitsila. Eilen saapui tänne Warkauden konepajasta siellä tämän kewään ajalla kauppaneuwos K. Aladinille rakennettu hinaajahöyry 'Poitsila'. Alus on jonkun jalan pitempi kuin entinen Poitsila ja huomattawasti leweämpi sekä kulkee sywemmällä ja on melkolailla jykewämpi. Siwusta katsoen on alus miellyttäwä ja kulkee 10½ solmuvälin nopeudella. Höyrykoneen wahwuus on 175 indik. hewoswoim. Laiwan perällä on miesten asunto ja keulapuolessa on mukawa salonki matkustajia warten, joita laiwa saa ottaa noin 80 henkeä. Alus on hywin sopiwa huwimatkoja warten."

Haminan Sanomat kirjoitti pakinassaan 1.12.1908: "Eilen ainakin wielä seisoi höyry lahdella ja lotjia lastattiin samalla kun wanhaa Poitsilaa wiwuttiin ylös kuiwalle. Uuden Poitsilan ansioksi on osaltaan luettawa talwiliikenteemme jatkuminen, sillä se Poitsila n:o 2 on aika wäkewä ja jykewä alus."

Haminan Lehti 19.4.1910: "Laiwaliike. 'Poitsila' tulee wälittämään toistaiseksi liikettä Haminan ja Kotkan wälillä siksi että uusi sitä warten ostettu laiwa saapuu."
Tämä uusi laiva oli Lappeenrannasta ostettu 'Aino', siitä lisää! 

Teknisiä tietoja:
Rakennettu raudasta 1908 Varkauden konepajalla
39,94 grt, 23,96 nrt
Pituus 19,35 x leveys 4,72 x syväys 2,22 m
Höyrykone 170 /150 eff. hv
Signaalitunnus SHGR




Poitsila sodan aikana, keulassa 20 mm Madsen

Tervasaari

Fredrikshamns Tidning 20.7.1907: "Uusi höyryvene. Kauppaneuvos K. Aladinille on näinä päivinä saapunut uusi höyryvene. Laiva, joka on saanut nimen 'Tervasaari', on rakennettu Paul Wahl & Kumppanien telakalla Varkaudessa ja siinä on 15 hevosvoiman kone. Nopeus on noin 8 tai 9 solmua. Sisustus on ensiluokkainen tehden kunniaa sen valmistajalle."

Fredrikshamns Tidning 30.5.1908: "Ruotsalainen yhteiskoulu. Opettajat ja oppilaat ruotsalaisesta yhteiskoulusta tekivät viime keskiviikkona matkan Vehkluotoon. Matka, jota ihana sää suosi, tehtiin höyryvene 'Tervasaarella', jonka omistaja oli hyväntahtoisesti asettanut koulun käyttöön."

Haminnan Lehti kertoo 30.7. 1908, kuinka konsuli Aladin lähti höyrylaiva Tervasaarella viemään miehiä sammuttamaan metsäpaloa omistamansa Poitsilan hovin metsään Hillonniemeen.

Haminan Lehti 19.11.1908: "Höyrylaiwa Poitsilan koneisto joutui eilen laiwan ollessa toimessa Sawiniemen lahdella epäkuntoon niin, että 'Terwasaaren' täytyi hinata se satamaan."

Fredrikshamns Tidning 15.5.1909: "Varustelutyöt tulevalle kaudelle meidän pienempien höyrylaivojen osalta päätyvät pikkuhiljaa. Niistä 'Poitsila', 'Olga' ja 'Tervasaari' on jo laskettu mereen. 'Virolahti' on myös korjattu ja valmis alkamaan kulkunsa."

Haminan Sanomat 14.4.1910: "Meriliikkeen woi jo Haminassakin pitää alkaneena, sillä toissa päiwänä laskettiin höyrylaiwa Tervasaar wesille ja on se jo ollut liikkeelläkin."

Haminan Sanomat 17.11.1910: "Höyrylaiwa 'Terwasaaresta' katkesi potkurin akseli tiistai-iltana proomuja hinatessaan Rampsin karin lastauspaikan lähellä. Sattui vielä niin onnettomasti, että potkuri ja pieni osa akselia irtaantuiwat ja putosiwat pohjaan. Aluksen sekä proomut hinasi 'Poitsila' rantaan. 'Terwasaari' lopettaakin kulkunsa tältä purjehduskaudelta tähän."

Teknisiä tietoja (laivadata.fi)

Mitat 50x12x4½ jalkaa
Höyrykone 15 hv compound lauhduttajalla
Telakan valmistusnumero 438, omistaja herra Aladin, Hamina
Nimenä telakan kirjoissa Tjärholmen


Olga (3)

Fredrikshamns Tidning julkaisi 17.8.1895 uutisen, jonka mukaan Haminassa kadettikoulun huutokaupasta käytettyjä vaatteita ostanut tataari putosi nyytteineen veteen yrittäessään astua Kotkaan menevään Olga-laivaan.

Fredrikshamns Tidning 13.8.1896 julkaisi seuraavan ilmoituksen: "Muuttunut höyryvenevuoro. Huomenna sunnuntaina klo ½9 aamupäivällä lähtee täältä Kotkaan höyryvene Olga tavatakseen Kotkassa höyrylaiva Fredrik Wilhelmin matkallaan länteen."

Ilmoitus Kotkan Uutiset-lehdessä 26.5.1897: "Höyrypaatti Olga vuokrataan yksityisille sekä hinauksiin."

Haminan Sanomat 25.7.1899: "Karille törmäsi wiime sunnuntaina Seiskarista olewakaljaasi lähelle Kapsaarta. Höyryalus Skruf tullessaan Mäntlahdelta huwimatkalta koetti lähes tunnin ajan kiskoa sitä irti mutta turhaan, sillä alus oli ajautunut kahden kiwen wäliin. Eilen käwi höyrylaiwa Olga wetämässä aluksen pihdeistään irti."

Vuosina 1899-1909 oli Olga ahkerassa käytössä kuljettaessaan huvimatkalaisia milloin minnekin, Viipuriin, Pitkäpaateen, Kotkaan ja Helsinkiin.

Haminassa ilmestynyt Koitar-lehti julkaisi 21.7.1900 ilmoituksen:"Löydetty. Vaaleanruskea jahtikoira löydettiin merestä Haminan ja Kotkan wälillä. Omistaja saa sen periä Höyrylaiwa Olgasta."

23.8.1900 Koitar julkaisi uutisen, jonka mukaan Kymin vaivaistalosta karannut "wähän mielenwiasta oleva nainen" tuppaantui Viipurin läänin kuvernöörin juttusille tämän ollessa virkamatkalla Haminasta Kotkaan höyrylaiva Olgalla.

Koitar-lehti edelleen kirjoitti 11.8.1903 uutisessaan höyryvene Olgan päällikön Aaron Lautalan pelastaneen Kotkassa Vanhan sahan rannassa "lautatarhanhoitaja Suomalaisen wähäisen pojan Uunon", kun tämä oli pudonnut mereen leikkiessään muiden pikkupoikien kanssa rannassa.

Koitar-lehti 30.5.1907 kertoi uutisessaan höyrylaiva Olgan hinatessaan parkkilaiva Suomea Tervasaaren laituriin painoi tuuli parkin keulan matalaan ja laiva jäi siihen kiinni. Höyrylaivat Olga ja Pontus yrittivät sitä irti tuloksetta. Kotkasta tullut hinaaja Poitsila pyydettiin apuun mutta parkki irtosi vasta, kun sen suolalastia oli vähennetty proomuihin.

Haminan Lehti 5.5.1908: "Laiwaliike Haminan sisäsatamassa alkanut. Eilen laskettiin wesille höyrywene Pontus Ristiniemessä ja tänään lasketaan höyryalus Olga. Terwasaaren rannalla talwiteloilla olleet höyryalukset lasketaan myös mereen tuota pikaa."

Haminan Sanomat kertoi 28.11.1908 Olgan saaneen pienen vuodon lahdella jäitä särkiessään.

Haminan Sanomat 11.11.1909: "Julkisella huutokaupalla, joka pidetään keskiviikkona kuluvan marraskuun 17 pnä klo 12 päivällä, myydään 11 kpl. Kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin kuolinpesälle kuuluvia vahingoittuneita proomuja Ristniemen sahan- ja Hailikarin rannoilla Haminan lahdella. Höyrylaiva Olga tahi Pontus lähtee klo puoli 12 huutokauppapäivänä Hietakylän laivasillasta huutokauppapaikoille, ottaen mukaansa halukkaita ostajia."

Haminan Sanomat julkaisi 21.12.1909 kookkaan ilmoituksen, jossa myydään kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin kuolinpesälle kuuluva Ristiniemen tehdasalue, saha, lasitehdas kalustoineen, mm. siihen kuluvat 20 proomua ja hinaajahöyry Olga.

Haminan Sanomat mainitsee uutisessaan 27.1.1910 sahanhoitaja E. (Edward?) Danskan Kotkasta ostaneen kauppaneuvos Ahlqvistin perillisiltä hinaajahöyryn Olga, kauppahintaan 12.000 mk. Laivaa tullaan uutisen mukaan käyttämään hinaajana Kotkassa.

Olga-laivan taru näillä vesillä päättyi Haminan Sanomien 21.5.1910 julkaisemaan pikku-uutiseen:
"Höyrylaiwan kauppa. Sahanhoitaja Danska on myynyt Olga nimisen höyrylaiwan Kajaanin puutawarayhtiölle. - Alus menee wesitse Iisalmeen, josta se junalla viedään Kajaaniin."

Teknisiä tietoja:

Rakennettu raudasta Wahlin konepajalla Varkaudessa 1895, tilaaja C. H. Ahlqvist
Pituus 17,20 x leveys 4,10 metriä
Compound-höyrykone 35 hv, uusi kattila 1912
26,32 brt, 7,09 nrt
Omistajat: 1895-1910 C. H. Ahlqvist
                   1910-         Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö
Myöhempi nimi Kajaani IV
Alus liikkuu nykyisin Oulujärvellä!





Jalo

Kotkan Uutiset 4.6.1905:




Kotka Nyheter 21.4.1906: "Höyrylaiva Jalo, joka kuuluu Viipurin höyrylaivaosakeyhtiölle, alkaa tulevalla purjehduskaudella välittämään liikennettä Viipuri-Vehkalahti."

Koitar 17.5.1906:


Koitar 22.5.1906:


Woikka

Haminan Sanomat 16.5.1908 "Kymi osakeyhtiölle on Kotkasta tänne ostettu höyryhinaajalaiwa Helmi, joka eilen saapui tänne Woikka-nimisenä. Alus tulee Haminassa toimimaan hinaajana."

Enemmän tästä laivasta löytyy otsikon 'Yksityisten kauppiaitten ja yrittäjien laivoja' takaa Helmi-nimellä.


Säkkijärvi

Haminan Sanomat 16.6.1908:

Eteenpäin 11.6.1910:

Etelä-Suomi 27.6.1911 kirjoitti Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäkokouksesta Kotkassa, jolloin juhlavieraat, noin 500 henkeä tekivät huvimatkan Suursaareen laivoilla Säkkijärvi, Kotka, Sampo ja Kaima.

Eteenpäin 8.8.1911:

Kuva Arvo Pitkäpaasi

Höyrylaiva Säkkijärvi jatkoi huviajossa Kaakkois-Suomen kaupungeissa mutta linjaliikennettä se ei edelleenkään harjoittanut.
Huhtikuun loppupuolella se oli yksi niistä viipurilaisista laivoista, joilla viimeiset punaiset pakenivat Viipurista ja se katosi joksikin ajaksi Venäjälle.
Lokakuussa 1920 se kuului laivalistalle, jotka Neuvosto-Venäjä palautti Tarton rauhansopimuksen mukaisesti.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu teräksestä Porissa W. Rosenlew & Co 1897
Pituus 28,50 x leveys 5,35 x 2,12 metriä
Höyrykone 100 eff. hv
Omistaja 1918 Wiipurin Höyrypursi Oy


Salama

Etelä-Suomi 25.7.1908: "Höyryweneen kauppa. Kotkan satamatyöntekijäin osuuskunta on myynyt höyryweneensä Wei-Hai-Wei hra E Silwolle Haminaan. Kaupan wälitti Kotkan Liiketoimisto."

Fredrikshamns Tidning, Haminan Lehti ja kotkalainen Eteenpäin julkaisivat kaikki 8.8.1908 ilmoituksen, jonka mukaan höyryalus 'Salama' välittää liikennettä arkisin neljä edestakaista vuoroa ja sunnuntaisin kolme vuoroa päivässä Haminan ja Ristiniemen välillä. 
"Vuorojen välillä laivaa vuokrataan hinauksiin ym. josta voi sopia laivan päällikön tai kauppias E Silvon Ristiniemestä kanssa, puh. 115."

Eteenpäin 11.8.1908 (Uutinen): "Säännöllinen laiwakulku Haminan ja Ristiniemen wälillä on nyt pantu toimeen. Äsken ostettu Höyrywene Salama kulkee tämän wälin useamman kerran päiwässä ja wie matkustajat huokeasta hinnasta."

Eteenpäin 11.8.1908: "Kilpapurjehdus haapioilla, sisäänkirjoitus puoli 1 ip. Höyrylaiva SALAMA kuljettaa juhlayleisöä Tervasaaren ja Hanaholman välillä hinta edestakaisin 30 p:iä."


Haminan Sanomat 25.8.1908: "Huwimatkan Majasaareen toimeenpani Haminan raittiusyhdistys wiime sunnuntaina ja otti retkeen osaa toista sataa henkeä. Saareen hinasi matkailijat proomussa höyrywene Salama."
Salama ei kuitenkaan saanut proomua irti rannasta ja lähti Haminaan hakemaan apuvoimia. Yöllä tuli Haminasta avuksi Pontus ja myöhemmin vielä Woikka. Kun vihdoin päästiin liikkeelle, erehtyivät hinaajat loistojen valoista ja matkalaiset tekivät kierroksen Uolion ja Kattilasaarten ympäri. Nuokon suojissa sitten odotettiin päivänvaloa ja aamulla päästiin onnellisesti takaisin Haminaan.

Haminan Sanomat 12.12.1908: "Höyryweneen kauppa. Kauppias E Silwo ym. owat myyneet omistamansa Salama nimisen höyryweneen herra M. Multalalle Lahteen."

Tuliko tästä Multalan omistuksessa 'Toivo' ?


Rengas

Rengas oli Virolahtelaisten kauppiaiden yhteishanke, suuri 40-jalkainen moottorivene, joka oli tarkoitettu hinaukseen ja matkustajaliikenteeseen. Aluksesta enemmän juttua moottoriveneiden yhteydessä.


Aino

Kotka Nyheter kertoi 6.11.1909 uutisessaan, että Haminassa ollaan perustamassa höyrylaivayhtiötä ylläpitämään meriliikennettä Kotkan ja Haminan välillä.

Etelä-Suomi 9.12.1909: "Laiva ostettu välittämään liikettä Haminan ja Kotkan välillä. Kauppaneuvos K. Aladin ja kapteenit Anton ja Alexander Mäkelä ym. ovat ostaneet Aino nimisen rautaisen laivan kauppias Vesterholmilta Mikkelistä. Kauppahinta 20.000 markkaa. Aino on uudenlainen, nopeakulkuinen ja hyvin päällystetty. Siinä on kolme hyttiä kannella, tupakkahytti alhaalla sekä salonki ja ruokasalonki. Nykyään on laivalla sisävesiliikenteelle sopiva höyrypannu, mutta tulee siihen meriliikennettä varten asetettavaksi uusi suurempi pannu. Odotetaan siitä sitten tulevan niin nopeakulkuisen, että se ehtii kulkea tunnissa Haminan ja Kotkan välin."

Eteenpäin 13.5.1911: "'Aino', Haminan ja Kotkan wälilläwä höyrylaiwa aloitti toissa päiwänä säännöllisen liikenteensä. Alkaminen myöhästyi kuten aikaisemmin on kerrottu, potkuriakselin katkeamisen tähden."

Eteenpäin 16.5.1911:


Teknisiä tietoja

Rakennettu Joroisissa Lehtoniemen telakalla (A. Krank) 1893
Pituus 21,10 m x leveys 5,32 m x syväys  1,06 metriä
Höyrykone 15 hv 
29 nrt
Nopeus 10 solmua
Tilaaja Juho ja Pekka Jalkanen, Anttola
Omistaja 1897 kauppias A. W. Westerholm, Mikkeli


Sandels

Kotka Nyheter 14.12.1909: "Höyrylaiva Sandels tulee ensi kesänä asetetuksi linjalle Kotka-Hamina. Kuten tunnettua Sandelsin pitäisi olla elegantisti sisustettu höyrylaiva, jossa on kaksi kantta, iso salonki, buffetti ja keittiö, lisäksi se on nopeakulkuinen, noin 10 solmua. Sandels ottaa mukavasti 100 matkustajaa ja sen lisäksi 90 tonnia lastia. Tavoitteena on saada mukava matkustajalaiva säännölliseen päivittäiseen liikenteeseen linjalle Kotka-Hamina."
Kuvalaina Turkusteamers.com


Ristiniemi

Eteenpäin 9.5.1911: "Laiwaliike Haminassa. Ristiniemeen saapui Turusta sieltä ostettu hinaaja 'Ristiniemi', entiseltä nimeltään Jeppe."

Jatkosodan aikana oli Kotkan rannikkolinnakkeiden käytössä haminalainen höyryhinaaja Ristiniemi, joka oli varustettu 57 mm tykillä. Olikohan sama vai Kotkassa 1928 rakennettu hieman suurempi?

Ejder

Haminan Sanomat 23.5.1911: "höyrywene 'Ejder' tulee ensi keskiwiikosta, huomisesta päiwästä, wälittämään liikettä Ristiniemen ja laiwasillan wälillä, lähtien Ristiniemestä joka aamu klo 7 ja laiwasillasta klo puoli 9. Muina aikoina wuokrakaudesta saadaan paattia wuokrata hinaukseen y.m., josta lähemmin telefonitse N:o 48."

Tämä höyryvene oli  ostettu Kymiin 1903, Johan Edvard Parila liikennöi sillä Kymijoella nimellä Eider. Myöhemmin, noin 1906 omistajiksi vaihtuivat kotkalaiset kauppiaat Jäntti ja Teittinen, he taas möivät laivan Haminaan isännöisijä A. Pettersonille ja kauppias Paul Demidoffille 1911.

Haminan Sanomat 31.8.1911:

Haminan Lehti 22.6.1912 kertoo, että Pettersson ja Demidoff möivät aluksensa asemapäällikkö O. A. Söderströmille Vesijärvelle.


Adlercreutz


Keväällä 1912 selvisi, että vähän yli 20-vuotias viipurilaislaiva Adlercreutz tulee välittämään liikennettä Viipurin-Virolahden-Haminan välillä.

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kymijoen kulkijoita

Kotkan kaupunkia ei olisi syntynyt ilman eteläisen Suomen mahtavinta virtaa, Kymijokea!
Vain tuota väylää myöten entisen linnoituksen rannoille syntynyt sahateollisuus sai riittävästi raaka-ainetta. Kaukaa Päijänteen vesistöistä asti miljoonia tukkeja uitettiin kesäisin pitkin mahtavaa Kymiä. 
Mutta eivät tukit yksinään olisi "Kutsetin" sahanraameihin asti päässeet, uittoa varten piti rakentaa mittava organisaatio ja uittojärjestelmä, jonka näkyvin osa oli joen suistossa Kymisuussa oleva erottelulaitos, jossa jokaisen sahayhtiön puut päätyivät oikeille omistajille. 
Uittoa hoiti Kymin Lauttausyhdistys, myöhemmin Uittoyhdistyksen nimelläkin tunnettu. Alkuaikoina uittopäällikkönä toimi muun muassa William Ruth ja Lennart Gripenberg.
Kymijoen uitto loppui vasta vuonna 1966.
Kuvassa Karhula Osakeyhtiön Lasitehtaan laituri ja höyrylaivat Glas ja Ursus


Suomen Wirallinen lehti kirjoitti 29.3.1873 seuraavan uutisen:
"Kymijoella kuuluu eräs Norjalainen yhtiö aikowam tulewana kesänä panna kulkemaan höyrywenettä, joka tulisi olemaan awullisena tukkien lauttaamisessa."
Onko kyseessä Hallan sahan edeltäjien Otterstad ja kumppanien hanke (numeroton Halla) vai Gutzeitin Huth?

Kyminsuu

Vesistöt olivat luonnollinen kulkutie ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen, eihän rautatietä Kotkaan vielä ollut olemassa ja maantiet ja varsinkin kulkuneuvot olivat alkeellisia. Myös Lauttausyhdistys hankki höyrylaivan kuljettamaan työntekijöitä ja tarvikkeita paikasta toiseen, myös pienet hinaustyöt piti aluksen hoitaa. Tätä varten oli olemassa useitakin aluksia, henkilöliikennettä hoiti pääosin Kyminsuu-niminen höyryvene, oikeastaan useampikin! Näitä ei numeroitu kuten monen muun yhtiön laivoja, uusi tulokas peri edeltäjältään kunniakkaan nimen.

Uutinen Kotka Notis&Annonsblad-lehdestä 2.6.1883:
"Uusi höyryvene. Meidän jo aikaisemminkin merkittävä höyryvenelaivastomme on lisääntynyt uudella höyryveneellä, joka on rakennettu Varkauden konepajalla ja on saanut nimen Kyminsuu ja on määrätty ylläpitämään säännöllisiä vuoroja joen suulla, missä Kymin Lauttausyhdistyksen konttori on sekä kaupungin välillä. Lähtöajat ovat nähtävänä ilmoituksesta lehden ensimmäisellä sivulla."

Ilmoituksessa luetellaan kellonaikoja laivan lähtemisestä linjan päätepisteistä. Ajat vaihtelivat vuosittain, myös vuodenaikojen mukaan lähtöaikoja aikaistettiin syksyn iltojen pimetessä. Pääsääntöisesti ajettiin neljä vuoroa päivässä suuntaansa, kesäaikaan ensimmäinen vuoro aikoi kello kahdeksan maissa aamulla ja päättyi iltakahdeksalta joten laivalle ja miehistölle tuli helposti 12 tunnin työpäiviä.
Aluksi kulkureitti kulki suoraan kaupungista Kyminsuuhun, myöhemmin ajettiin ylemmäs jokea Helilään asti. Tietysti matkalla oleviin laitureihinkin pysähdyttiin tarvittaessa, esimerkiksi Hietasen sahalla.

Kotkan sanomat-lehdessä 6.6.1883 olleen ilmoituksen mukaan "Hietaseen sekä kulkuwäylän läheisyydessä olewiin laiwoihin poiketaan tarwittaessa. 
Wäliai´oilla wuokrataan wene niin hywin hinaukseen (puksieramiseen) kuin myöskin ylimääräisiä matkoja warten. Tilauspilettejä 2 % alennuksella saadaan Uittoyhdistyksen konttorista sekä perämieheltä."

Kotkan Sanomissa julkaistiin 28.7.1883 lukijalta tullut kirjoitus, jossa harmitellaan höyrylaivojen vihellyspillien aiheuttamaa meteliä ja esitetään höyryveneitten Allin ja Kyminsuun varustamoille höyryvisselin korvaamista laivakellolla silloin, kun halutaan esimerkiksi ilmoittaa laivan lähtöajasta. Kirjoittaja myös esittää, että jos pillit pitää pykälien mukaan säilyttää, voisiko niiden äänenkorkeutta muuttaa miellyttävämmäksi tai rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Seuraavalla viikolla uittopäällikkö Lennart Gripenberg kirjoitti asian esittäneelle herra A:lle vastineen, jonka viesti oli pääsääntöisesti se, että Kyminsuu huudattaa jatkossakin pilliään tarpeen mukaan! Eikä myöskään pillin äänenkorkeutta aleta huvin vuoksi ronklaamaan!
No, kirjoittaja oli aikaansa edellä, muutaman vuoden päästä höyrypillin käyttöä sataman alueella rajoitettiin.

Käytettiin Lauttausyhdistyksen kulkulaivaa muuhunkin kuin ajamaan postia kaupungille. Tarpeen mukaan ajettiin toisenlaistakin liikennettä, jos aikataulu vaan sen mahdollisti. Uutisen mukaan kansakoulun opettaja Käkös-vainajan hautajaisiin mentiin höyryveneillä Matti (omistaja kauppias Silvo, PT) ja Kyminsuu kaupungista Kymin hautausmaalle. (Kotkan Sanomat 23.7.1884)
Toisenlaista kulkua luvattiin, kun ilmoituksen mukaan höyryvene Kyminsuu kuljetti matkustajia juhannusaattona kansanhuviin Elisabetiin (Varissaari, PT), paikalla oli tanssia ja torvisoittoa. Ilmoituksen mukaan "Kymisuu kuljettaa sinne ja sieltä." (Kotkan Sanomat 22.6.1887)

Kesäkuussa 1889 oli Kotkan kaikissa lehdissä uutinen, jonka mukaan Kyminsuu oli ensimmäisen kulkukuukautensa aikana myynyt 10.700 lippua. Laskin huvikseni sen kulkemat vuorot tuona aikana ja sain tulokseksi keskimäärin 42 matkustajaa joka vuorolla! Luulen, että nykyiset tuuriyrittäjät tai bussifirmat olisivat enemmän kuin tyytyväisiä tuollaiseen käyttöasteeseen!

7.8.1889 Kotkan Sanomissa on jälleen lukijoiden kirjoitus höyryveneitten kulkemisesta ja tekstissä ehdotetaan, että Kyminsuu kävisi joella ylempänäkin, esimerkiksi Eskolan rannassa eikä ainoastaan Helilässä Sundbergin rantaan pysähtyisi. Toiseksi kirjoittajat esittävät, että laiva ei seisoisi aamuisin Uittoyhtiön rannassa Kyminsuussa puolta tuntia vaan jatkaisi suoraan Kotkaan.

Kotkan Sanomissa 8.11.1892 painettu tarina on julkaistava sellaisenaan, niin hyvin se kuvaa joella käynyttä kilpailua liikenteestä. Kannattaa muistaa, että Karhula Oy:llä (kapteeni William Ruth) oli myös omia höyrylaivoja Kymijoella:
"Joka toiselle kuoppaa kaiwaa, itse siihen lankee. Kun höyrywenhe Kyminsuu kulki warsinaista wuoroaan Kotkasta Helilään t.k. 2 päivänä ja pysäytti matkansa warrella Karhulan rantakonttorin kohdalla olewaan K. L. Yhtiön teettämään siltaan, jättääksensä siihen kaksi matkustajaa, jotka olivat tahtoneet jäädä siihen, niin toinen noista matkustajista pääsi onnellisesti sillalle, syystä ehkä, että näytti herrasmieheltä. Waan toista ei millään mahdollisilla eikä mahdottomilla keinoilla, olisi laskettu mainitusta paikasta maalle. Sillalla oli kaksi Karhulan sahan miestä, jotka heti toisen matkustajan päästyä maalle, alkoivat työntää Kyminsuuta irti sillasta ja saada siten estetyksi tuo toinen matkustaja maalle nousemasta. Mutta kuinkas kävi? Yllämainitut miehet rynnistivät kowasti nojaten eräitä kaidepuita wastaan, josta oli seuraus, että kaidepuut katkesiwat ja miehet suistuiwat Kymiwirtaan kaidepuineen päiwineen. Toinen heistä pääsi kohta ylös, mutta toista wirta wirutti ja huuhtoi wähän pidemmältä, jotta täytyi ruweta huutamaan apua-wihattawiltaan. Niin se käypi tässä matoisessa maailmassa, joka menee syyhymättä saunaan saapi noin sopimatointa kylpyä, eli oikeammin sanottuna sopiwata wuoden aikaan katsoen."

Kotkan Sanomat-lehdessä 3.10.1896 on pitkä kirjoitus matkustajalta, joka ihmettelee, minkälaisella pätevyydellä ja ammattitaidolla höyryveneitä oikein kuljetetaan. Esimerkkinä hän kertoo matkastaan Kymijokea ylös höyryvene Kyminsuulla, joka tarkasti sääntöjen mukaan ajoi joen oikeaa reunaa. Kun eräs matkustaja halusi poistua laivasta joen vasemmalla rannalla olevassa tiilitehtaan laiturissa, ilmoitti Kyminsuun kuljettaja (tietääkseni oli nimeltään J Forsberg, PT) oikeaoppisesti höyrypillin kahdella vihellyksellä aikovansa muuttaa kulkusuuntaansa vasemmalle mutta vastaantulevan höyryvene Edwardin perämies ei joko tuntenut tuota merkinantoa tai muuten piti itsepäisesti kiinni oikean reunan kulkutiestään. Lopulta törmäys vältettiin veneissä olleiden "ihmisäänien lisäsignaalin" avustuksella.

Kotka Notis&Annonsblad-lehti kertoi 10.12.1896: "Viipurin keisarillinen hovioikeus on vahvistanut Kymin ja Pyhtään pitäjien käräjäoikeuden tuomion, jonka mukaan kruununnimismies E J Sallmén määrättiin sakottamaan kippari Anders Matikaista Karhulasta, joka oli 18. elokuuta 1895 ajanut höyryvene Karhun (omistaja William Ruth, PT) kanssa alas Kymijokea ja kohdannut Karhulan kartanon kohdalla jokea ylöspäin matkalla olleen lauttausyhtiölle kuuluvan höyryvene Kyminsuun ja jättänyt viestittämättä eikä myöskään ollut hidastanut ja siten aiheuttanut sen, että höyryveneet törmäsivät sillä seurauksella, että Kyminsuun reelinkilankku oli vaurioitunut, johon Matikainen oli todettu syylliseksi ja määrättiin maksamaan vahingonkorvauksena ja kuluina 125 markkaa 80 penniä."


Jouluaattona 1896 Kotka Notis&Annonnsblad-lehti tietää kertoa seuraavaa: "Tulipalovaaran takia on läänin kuvernööri kuulutuksella määrännyt Kymijoen Korkeakosken haarassa välillä Kyminsuu ja Karhulan puuhiomo (Korkeakoskella, PT) liikennöivien höyrylaivojen omistajat varmistamaan, että höyrylaivat on varustettu tarkoituksenmukaisella kipinänsammuttajalla, joka pitää 100 markan sakon uhalla olla alaslaskettu sillä osalla reittiä, jossa uittoväylä ja kulkuväylä leikkaavat, samoin Karhulan kartanon kohdalla."

Ehkä tulipalon uhka oli todellinen! Ainakin seuraavaa tapahtumasarjaa pohdittiin lehtien sivuilla viikkojen ajan, asiasta julkaistiin uutisia, vastineita, yleisönosastokirjoituksia, lopulta jopa poliisin kuulustelupöytäkirjoja painettiin lehdissä:
Perjantaina 13.8.1897 aamupäivällä William Ruthin höyryvene Karhula oli hinaamassa neljää sahatavaralla lastattua proomua satamaan päin, kun lähistöllä olevasta Gutzeit&Co:n hinaajasta Huth huomattiin ensimmäisenä Karhulan perässä tulevan proomun olevan tulessa, liekö syttynyt hinaajan korsteenista lentäneistä kipinöistä.
 Huthin kansimies huusi tiedon palavassa proomussa olleelle miehelle, joka yritti sammuttaa tulta mutta joutui kuitenkin hyppäämään mereen henkensä pelastaakseen. Karhula irroitti palavan proomun ja pelasti kolme muuta proomua tulelta. Tuuli kuitenkin painoi palavan lotjan ylös joen suuta kohti ja lopulta se törmäsi Kymin Lauttausyhtiön suureen ponttooniin, jonka sytytti tuleen. Ponttoonilla oli talli, jossa pidettiin hevosta, uittomiesten suosikkia, jonka tehtävänä oli pyörittää ponttoonilla olevaa varppausvintturia. Tallin ovi oli kuitenkin lukittuna ja hevonen paloi hengiltä kenenkään onnistumatta sitä pelastaa.
Tämänjälkeisiä tapahtumia puitiin sitten jälkikäteen, kuka oli tehnyt tai jättänyt tekemättä mitäkin.
Höyryvene Kyminsuun kipparia Jeremias Forsbergiä syytettiin siitä, että hän oli ajanut koko tapahtumapaikan ohi mitään tekemättä. Poliisi kuitenkin selvitti että Kyminsuu oli tapahtuman sattuessa vielä tulossa kaupungista Hietasen laituriin, jossa joku matkustajista huomasi tapahtuneen ja sanoi siitä Forsbergille. Kyminsuu ei siis pystynyt tekemään mitään Uittoyhdistyksen omaisuuden pelastamiseksi.
Tapahtumapaikalla olleen kymiläisen kauppias Lindenin höyryvene Söder ei myöskään tehnyt mitään asian hyväksi, vaikka hinaaja Huthin kapteeni kapteeni Fredrik Olson huusi lähempänä olleelle Söderille kehotuksen pelastaa veden varassa ollut proomumies.
Työmies Emil Törnqvist yritti soutuveneellä siirtää palavaa proomua ja pelastaa hevosta mutta joutui keskeyttämään toimensa pelastaakseen vedestä Karhulan proomumiehen.
Lopulta palava proomu jatkoi matkaansa tuulen kuljettamana kunnes se törmäsi kariin ja upposi ja paloi veden pinnan tasalle.
Paikalla oli myös Sunilan höyrysahan höyryvene Sunila mutta kaikkien ihmetykseksi ketään sen kyydissä olleista ei kuulusteltu edes todistajina!
Hinaaja Karhulan miehistöä syytettiin siitä, että se oli jättänyt palavan proomunsa heitteille. Miehistö puolustautui sillä, että heillä oli täysi työ pelastaa kolme palolta säästynyttä proomuaan, olivathan ne heidän vastuullaan.

Kesällä 1899 Kymijoen virtaus oli poikkeuksellisen voimakas, johtuen ainakin osittain matalasta meriveden korkeudesta. Tämän takia jokea alaspäin proomua kuljettavat hinaajat antoivat proomun mennä itsekseen alaspäin ja roikkuivat perässä jarruttaen lotjan kulkua. 3. päivänä heinäkuuta myös hinaaja Panu (omistaja Karhula Oy, PT) toimi näin. Jokea ylöspäin tulleelle höyryvene Kyminsuulle ei jäänyt tilaa väistää ja paatit törmäsivät toisiinsa sen kummemmin vaurioitumatta mutta Kyminsuun matkustajat taisivat siinä saada aikamoisen ravistelun!


Höyryvene Kyminsuu kotirannassaan


Lotta Svärd

William Ruth hankki vuonna 1885 tai -86 vanhan Helsingin lähiliikenteessä palvelleen matkustajalaiva Lotta Svärdin, jolla tehtiin ainakin Karhulan sahan hinauksia, henkilöliikenteessä tämä alus ei ollut ennen kuin Ruth laittoi sen Kotka-Hamina-linjalle 1890-luvulla. Sen tarina kerrotaan Haminan höyryjä-nimisessä osiossa.

Rakennettu 1873 Wiborgs Mekaniska Verkstad Ab
pituus 75' x leveys 15' x syväys 5'
35 hv
Muutettu hinaajaksi 1898 Kymissä, nimeksi Kaima (William Ruth)

Karhu

Kotka Notis&Annonsblad-lehti julkaisi 22.6.1889 uutisen: "Kapteeni W Ruth on hankkinut uuden höyryveneen nimeltään Karhu. Höyryvene tulee tästä päivästä lähtien tekemään säännöllisiä vuoroja kaupungin ja Korkeakosken välillä pysähtyen maihinnousulaitureissa Karhulassa, Helilässä ja Alahovissa. Katso lähemmin ilmoitusosastosta."
Ilmoitus samassa lehdessä: "Höyryvene Karhu lähtee joka arkipäivä Karhulan puuhiomolta (Korkeakoskella, PT) kello 6, 10:45 & 15:45. Kotkasta 9:30, 14:30 & 19:30. Sunn. ja pyhäpäivinä Karhulan puuhiomolta kello 6, 13 & 21. Kotkasta 8:30, 15 & 21. Laitureilla Alahovissa, Helilässä, Karhulan kartanolla ja sahalla pysähdytään."

Kotkan Sanomat 17.7.1889:


Lukijan kirjoitus Kotka Notis&Annonsblad-lehdessä 8.12.1892:
"Viime maanantaina ( 5.12., PT) kello 4 iltapäivällä, kun pimeys oli jo laskeutunut, lähti höyryvene Karhu yhdestä kolmesta kaupungin höyrylaivasataman laiturista kyydissään kymmenkunta matkustajaa, pääosin naisia. Kun Karhu kääntyi kurssilleen huomattiin pienempi höyryvene, joka myöhemmin tunnistettiin Olgaksi ohjaavan suoraan Karhua kohti. Karhun ajomies ohjasi heti styyrpuuriin, mutta Olga kääntyi paapuuriin ja jatkoi matkaansa huolimatta Karhun antamista äänimerkeistä. Vaikka Karhu peruutti, törmäsi Olga täyttä vauhtia Karhun paapuurin puoleiseen kylkeen. Törmäys oli niin kova, että Karhu hörppäsi vettä styyrpuurin puolelta. Onneksi runkolevyt kestivät ja suuremmalta onnettomuudelta vältyttiin. Paniikki Karhulla on helpompi mielessä kuvitella kuin sanoilla kertoa. Syynä törmäykseen oli Olgan virheellinen ohjailu. Molempien laivojen syyksi voi laittaa sen, että kummallakaan ei ollut kulkuvaloja sytytettyinä. Karhun perämies sanoi, että hän ei ollut täyttänyt lyhtyjä öljyllä. Sellaista laininlyöntiä on syytä terävästi paheksua ja toivotaan yleisesti, että satamamestari ei jätä tapahtumaa huomioimatta.
Eräs, joka ikävä kyllä oli pakotettu matkustamaan Karhulla."


Karhula 

Kotkan Sanomat 15.10.1884: "Korkeakosken myllyssä käwiöille saan ilmoittaa, että kun Kymin Lauttausyhtiön tulee asetusten mukaisesti tämän kuun 15 päiwänä lopettaa tukkien uiton Kymin joessa on kulku-väylä Kotkan sataman ja Korkeakosken wälillä mainitun ajan jälkeen joka aika päiwästä laiwaliikkeelle wapaa ja että höyrywenhe 'Karhula' ilman maksua kuljettaa myllyihin tulewat jaalat Karhulan sahalta tänne. Korkeakoskella Lokakuun 10 päiw. 1884. August Nyman. mylläri."

Kotkan Sanomat 29.5.1889: "Propelli akselineen luisui wiime torstai-iltana 'Karhula' nimisestä höyrywenheestä Kymin jokeen sen tullessa alaspäin Korkeakoskelta. Akseli oli jotenkin irtaunut (painovirhe lehden, PT) liitteestään. Se löydettiin jo parin päiwän kuluttua ja on nyt taas toimessaan."

Kesällä 1890 Karhun ohella mainittiin kulkuilmoituksissa myös höyryvene Karhulan nimi. Aluksi se ajoi henkilöliikennettä tilapäisesti mutta parin vuoden päästä sen nimi oli ensimmäisenä Karhula Yhtiön kulkuaikataulussa.

Kotkan Sanomat 8.10.1892:


23.6.1894 sattui vaarallinen mutta onneksi hyvin päättynyt tilanne, kun Karhulan hinauksessa ollut, työntekijöillä lastattu suuri vene törmäsi satamassa höyryvene Sunilan kanssa.
(Kotka Notis&Annonsblad 28.6.1894)

Karhulan palavan proomun tarina on kerrottu Kyminsuu-laivan yhteydessä.


Kokko

Karhula Oy osti entisen Gutzeitin hinaajan Kotkan Päijänteeltä ja siirsi sen osina Helsinkiin J. D. Stenbergin konepajalle, jossa se uudistettiin 1892 hinaajaksi nimeltä Kokko. Alus jäi talvisodassa Viipuriin ja joutui venäläisen haltuun. (lähde Theodor Hjelt: Suomen Laivakalenteri 1907 ja Timo Lehmusen teksti.)

Kotka Nyheter-lehti 28.7.1908 mainitsee Kokko-laivan kuljettaneen matkustajia yhdessä Ahlqvistin Selman kanssa Loviisaan katsomaan purjehduskilpailua.

Kyminlaakso 29.7.1908: "Yhteentörmäys. Wiime lauantaina iltapäiwällä sattui satamassamme yhteentörmäys. Höyrywenhe 'Boströms', joka kuulu liikenimelle Boströms & C:o tuli juuri esille höyrylaiwa Hectorin takaa, kun toiselta puolen Karhulan hinaajalaiwa 'Kokko' tuli täyttä wauhtia. Kokon päällikkö yritti antaa waroituswihellyksen, mutta wetonuora meni poikki wetäessä ja yhteentörmäys tapahtui."

Teknisiä tietoja (Suomen kauppalaivakalenteri 1892):

Rakennettu Helsingissä 1892
Pituus 22,85 x leveys 4.10 x syväys 2,64 metriä
29,54 reg.tonnia
Höyrykone 200 i-hv
Päällikkö A. Seppä


Onni

Kotkan Sanomat kirjoittaa 23.6.1896, että Kymin Kansanopiston arpajaisiin seuratalo Sammolle Helilään välittivät liikennettä höyryveneet Kyminsuu, Karhu, Fix ja Onni.

Muuta mainintaa tästä aluksesta en ole (vielä) löytänyt.

Söder

Nya Pressen 5.1.1897: "Höyryvene myytävänä. Höyryvene 'Söder', rakennettu 1888 raudasta, 46 jalkaa pitkä, 10 jalkaa leveä, 4 jalkaa syvä, 8 nimellishv:n compoundhöyrykone.
Vene on sopiva matkustajille ja hinaukseen. Lähemmin E. J. Wallenius Mariankatu 4 H:ki"

Kymiin kulki tämän aluksen väylä:
"Uusi höyryvene Söder, jonka omistaa maakauppias P E Linden Kymistä on aloittanut kilpailun Kymin Lauttausyhtiön Kyminsuun kanssa ja liikennöi välillä Kotka-Helilä."
Uutinen Kotka Notis&Annonsblad-lehdessä 13.5.1897

Kotkan Uutiset 31.3.1898:


Kotka Nyheter 14.5.1898: "Toissa päivänä meni höyryvene Söderin koneisto epäkuntoon kun se oli lähtenyt matkalle kaupungista Kymiin. Höyrypillillä kutsuttiin toinen höyryvene, joka auttoi Söderin maihin, missä kone pian laitettiin kuntoon."

Ei tainnut rannassa tehdyssä korjauksessa kaikki vika löytyä, sillä reilun viikon päästä lehdessä oli taas uutinen:
Kotkan Uutiset-lehti 22.5.1898: "Höyrywene Söder sai perjantaina koneensa epäkuntoon, joten weneen kulkuvuorot ovat keskeytetyt."
Ilmoitus samassa lehdessä: "Höyrywene Söderin kulkuvuorot ovat toistaiseksi lakkautetut."

Onneksi laiva tuli kuntoon, sillä muuten olisi paria päivää myöhemmin voinut tapahtua pahasti: "30 henkilöä putosi veteen, kun Karhulan höyrylaivalaituri sortui. Höyryvene Söder, joka sattui olemaan paikalla, kun onnettomuus tapahtui, kalasti ylös jokeen joutuneet ihmiset. Kuin ihme, ettei tässä menetetty ihmishenkiä." (Fredrikshamns Tidning 25.5.1898)

Kulkuilmoitus Kotkan Uutiset-lehdessä 21.5.1899: "Höyryvene Söder lähtee kaikkina arkipäivinä: Alahovista Kotkaan klo 6:45, 10 ja 18 ottaen kiinni Helilään ja Karhulaan, Pappilan laiturilta Kotkaan klo 17. Kotkasta Karhulaan, Helilään ja Alahoviin klo 9, klo 12:30 , 18:30.

Kotkasta Karhulaan ja Pappilan laiturille klo 16.
Sunnuntaina ja juhlapäivinä: Alahovista Kotkaan 7, 13, 15, 18. Kotkasta Karhulaan, Helilään ja Alahoviin klo 8, 14, 16, 18."

Toukokuussa 1900 Söder on saanut parikseen Kymijoki-linjalle höyryveneen nimeltä Kymi. Nyt ajetaan jo kahdeksan vuoroa suuntaansa, eihän se yhdellä laivalla olisi edes onnistunut. Laitureina mainitaan Korkeakoski, Alahovi, Hortola, Helilä, Pappilan laituri ja tiilitehdas. Huomattavaa on, että Karhulan tehdasalueen laitureilla ei käydä vaan liikenteen niihin hoitaa William Ruthin laivat Karhu ja Karhula, samoin Jumalniemen ranta jää Uittoyhtiön Kyminsuulle!

Kotkan Sanomat 26.5.1900:




Seuraavana kesänä pudotetaan päivittäisten vuorojen määrä taas neljään suuntaansa, vaikka linjalla säilyykin molemmat laivat. Tämä johtuu siitä, että Söder alkaa ajaa vuoroja Karhulasta Pyhtään saaristoon, välipysähdykset Kotkassa, Purolassa ja Munapirtissä. Myös Kuutsalon saareen kuljettiin, tämä käy ilmi ilmoituksesta Kotkan Sanomissa 27.6.1901:


Lokakuussa 1901 Söder kuljettaa samalla viikolla ensin maanantaina 14.10. ja tiistaina 15.10. markkinavieraita Alahovista Kotkan kautta Haminaan ja takaisin ja torstaina 17.10. yhdessä höyrypaatti Sölystin kanssa kaupungininsinööri Theodor Borchardtin hautajaisvieraat kaupungista Kymin kirkolle.

"Perämiehen toimi höyrylaiva Söderissä on haettavissa ja pitää hakemukset olla jätettynä allekirjoittaneelle ennen 11. p. tätä kuuta. P Linden, Kymi." (Kotka Nyheter 6.5.1902)

Kesällä 1902 lopettaa Söder liikennöinnin Kymijoella ja siirtyy ensin höyrylaiva Strömforsin pariksi linjalle Pyhtään saaristosta Loviisaan ja myöhemmin vuonna 1903 linjalle Strukan sululta Kotkaan. 

Kesäkuussa 1904 on uutisen mukaan höyryvene käynyt edellisenä talvena Helsingissä läpi suuren remontin ja se saapuu Loviisaan. Sen tuleva reitti kuuluu riippuvan uudesta Valkon veneestä, mahdollisesti se palaa vanhalle linjalleen Strukasta Kotkaan tai siirtyy linjalle Loviisa-Pernajanlahti. (Kotka Nyheter 28.6.1904)




Höyrylaivat Sven Dufva ja Söder (Ritva Aalto-Pötrösen kokoelmasta)



Fix (1 ja 2)

Höyrysluuppi Fix ei ajanut säännöllistä liikennettä Kymijoella vaan piti yhteyttä Elisabethin saaren (Varissaari, PT) ja kaupungin välillä ja teki myös tilausajoja.
Tottakai se otti markat irti, jos liikennöintitarvetta joelle ilmaantui, kuten seuraavista maininnoista ilmenee:
"Höyryvene Fix (1) ajaa joka aamu Kymiin kohtuullista korvausta vastaan, jos tarpeellinen määrä oppilaita ilmoittautuu." Kotka N&Ann 1.6.1889
"Höyryvene Fix (1) lähtee Kymin kirkolle toinen helluntaipäivä klo 11." (Kotka N&Ann 8.6.1889.
Kotkassa ei tuolloin ollut vielä kirkkoa, PT)
"Höyryvene Fix (2) tekee matkoja Helilään Juhannusiltana alkaen ½ 4 iltapäivällä. 
Huom! Lähtee ensimmäisen kerran kello ½ 4 iltapäivällä ja palaa Helilästä viimeisen kerran ½ 1 yöllä." (Kotka N&Ann 20.6.1895. Seurantalo Sampo Karhulassa oli tuolloin suosittu huvipaikka, jonne tultiin pitempienkin matkojen takaa, PT) 

Fixin normaali liikenne oli pääosin tällaista: "Kahvikonsertti pursiseuran paviljongilla (Varissaari, PT) sunnuntaina 4.8. kello 5 iltapäivällä. Höyryvene Fix (2) lähtee höyrylaivalaiturista kello 5 iltapäivällä." (Kotka N&Ann 1.8.1895)


Teknisiä tietoja:
Fix (2)
Rakennettu Paul Wahl & C:o, Pirttiniemen telakalla Varkaudessa 1893
Pituus 12,20 m x leveys 2,90 m x syväys 1.07 m

Tilaaja apteekkari Hjalmar Grahn
Omistaja 1903 G B Hellstén, möi eläinlääkäri G Bastille 

Kotkassa oli kolme höyryvenettä nimeltään Fix. Ensimmäinen oli rakennettu 1887 mahongista Turussa, pituudeltaan 30 jalkaa ja varustettu 10 i-hv:n höyrykoneella. Tämä vene myytiin Haminaan kauppias Meyerille huhtikuussa 1894 ja nimeksi muutettiin Fanny. Lisää siitä löytyy haminalaisten laivojen yhteydessä. 

Tämä laiva oli toinen ja kolmas valmistui 1903 tullitarkastaja Hellsténille.


Ursus 

Kotkan Sanomat kirjoittaa 24.5.1902: "Höyrylaiva Ursus on aloittanut säännölliset kulkuvuoronsa reitillä Korkeakoski-Helilä-Karhula-Kotka. Karhula Osakeyhtiö"
Samassa lehdessä on aikataulu, jonka mukaan laiva ajaa kuusi vuoroa suuntaansa päivittäin.

"Laiwakulun esteitä. Eilen aamupäivällä syntyi tukkia uitettaessa ruhka Kymijoessa Korkeakosken haaralla, josta oli seurauksena että höyrywenekulku joen alaosalla keskeytyi. Muun muassa myöhästyi höyrywene Ursus wuorokulustansa Kotkaan noin tunnin ajan. Tukki oli tarttunut höyryweneen potkuriin eikä alus päässyt mihinkään. Lopuksi saapui kaksi höyrywenettä Ursukselle awuksi joten se wihdoin pääsi pälkähästä."
Kotkan Uutiset 18.9.1902

Lokakuun alussa 1902 putosi laivasta Karhulassa laiturille astumassa oleva työmies jokeen ja hukkui. (Kotkan Uutiset 9.10.1902)

"Propellinsa Kymeen pudotti Ursus lähtiessään tavalliselle kulkuvuorolleen tämän kuun 12. päivänä. Matka tietysti keskeytyi, mutta ei kai kestäne kauvankaan, kun vamma tulee korjatuksi." (Etelä-Suomi 14.5.1903)

1904 kulkuvuorot alkoivat jo 30.4., nyt ajettiin entistä reittiä viisi kertaa suuntaansa joka päivä.

Karhulan VPK vietti 15-vuotista taivaltaan 2.7.1905 suurella kansanjuhlalla Karhulan juhlakentällä.  Ohjelmaan kuului laulua, soittoa, kilpailuja, leikkejä ja lopuksi näytelmäkappale `Savon sydämestä`. Ursus ajoi omien vuorojensa lisäksi ylimääräisiä lähtöjä, myös höyryvenhe Stark (omistaja Träindustribolaget, Halla, PT) oli avustamassa. (Etelä-Suomi 1.7.1905)

Kyminlaakson raittiuspiirin kesäjuhla pidettiin Mussalossa ja yleisöä sinne kuljettivat Fix, Alli, Kaima, Ursus, Turvala, Halla, Sunila, Tripp ja Olga. (Kotkan Uutiset 20.7.1905)

Suurlakon aikana Etelä-Suomi kirjoitti 9.11.1905: "Kaupungin poliisimestari on antanut kunniasanansa siitä, että hän ei poistu kaupungista kahden päivän aikana eikä toimi mitään lakkoliikettä vastaan...Höyryvene Ursus wälittää liikettä Kyminsuun ja Kotkan wälillä. Tulot lankeawat Keskustoimikunnalle."

21.8.1906 pelasti Ursus Hovinsaaren ja Hietasen välillä kaatuneen purjeveneen kolme miestä.

"Kotkan ja Kymin raittiusseurojen yhteiseen kokoukseen Karhulan puuhiomon koululle toi Kotkasta höyrylaiwa Ursus aivan kokouksen alkuun...(Eteenpäin 16.11.1907)

Etelä-Suomi kirjoittaa 7.5.1909: "Pikkulaivat Ursus ja Sunila y.m. owat myöskin alkaneet wälittää liikettä."

"Karilleajo Kymijoessa. Maanantaina klo 3 seutuwissa ajoi höyryalus Ursus karille Kymijoessa pappilan rannan kohdalla tullessaan Korkeakoskelta alas. Klo puoli 5 asti kellui alus karilla kunnes sen sitten hinaaja Kaima weti siitä pois." (Eteenpäin 12.5.1910)

"Kymenlaakson Raittiusväki tekee huvimatkan Suursaareen huomenna sunnuntaina. Höyryl. Ursus lähtee samana aamuna Korkeakoskelta klo 5 ja Karhulasta 5,20 Kotkaan, josta lähdetään höyryl. Ainamolla täsmälleen klo 6 aamulla." (Kyminlaakso-lehti 28.5.1910)

Ursus ei kuitenkaan ole vaihtanut omistajaa, vaikka Etelä-Suomessa 22.6.1911 olleen ilmoituksen mukaan niin voisi luulla: "Helilän ja Kymiläisten kauppaosuuskuntain jäsenten yhteinen Huvilaiva Ursus lähtee Juhannusaamuna Korkeakoskelta täsmälleen kello ½ 9 ap. ottaen laivalipulla varustettuja osuuskunnan jäseniä matkalle kaikista Ursuksen laitureista, mutta ainoastaan Karhulan väestöä Lasitehtaan laiturista. -- Tiilitehtaan ja Jumalniemen laitureista sillä puolella olevia."

"1920-luvulle tullessa oli aluksen höyrykattilan kunto tullut huonoksi ja vuonna 1924 alukseen asennettiin uusi höyrykattila. Alkukesän höyryhinaaja Panu hoiti vuoroliikenteen. Loppukesästä Ursus palasi liikenteeseen." (Timo Lehmunen Masinistikirje 4/2013)

"Vuoteen 1929 Ursus hoiti matkustajaliikennettä Korkeakoski-Kotka, kunnes alus pantiin myyntiin ja niin alus siirtyi Haukivuoren Kyyvedelle hinaamaan omistajan höyrysahalle sahatukkeja ja sunnuntaisin tehtiin kirkkomatkoja. Aina 1960-luvulle alus kulki Kyyvedellä, kunnes romutettiin." (Timo Lehmunen, Masinistikirje 4/2013)

Teknisiä tietoja s/s Ursus

Rakennettu Viipurissa 1902
Pituus 18.50, leveys 3.70 metriä
Rakennuttaja ja liikennöitsijä Karhula Osakeyhtiö

Matkustajaliikenteessä Kotka-Korkeakoski 1902-1927
                                        Kotka-Karhula          1928-1929

1929 myytiin Haukivuoren höyrysahalle. om. K H Pölhö

Tämän aluksen tarina ei vielä ole lopussa sillä se kulkee nimellä Johannes Oravissa.
(Tekniset tiedot Timo Lehmunen)

Ursus Äpinkoukussa, takana Parilan ranta ja Kymin kirkko
Sama kuvauspaikka, kuva Esko Hämäläinen

Panu 


Kapteeni William Ruth osti huhtikuussa 1899 kotkalaiselta tullivirkailija G. B. Hellsténiltä lähes uuden täyskatetun hinaajalaivan nimeltään Elsa.
Tuliko tästä Karhula Osakeyhtiön Panu?

Kapteeni Ruthin omistama hinaajahöyry Panu ajoi Kymijoen Korkeakosken haarassa vastaan tulleen purjeveneen yli, jolloin veneessä olleet työmies Laurila vaimoineen joutuivat veden varaan. Panun miehistö pelasti veteen joutuneet ja Kymin uittoyhtiön miehet myöhemmin veneenkin, mutta kyydissä olleet sokeritoppa ja jauhosäkki kokonaan pilaantuivat. (Kotkan Uutiset 18.8.1899)

Torstaina 1.8.1901 Hallassa Puuteollisuusosakeyhtiön tehtaalla Hallassa oli uhkaava tulipalo. Apuun tuli useita höyryveneitä pummpuineen ja letkuineen. Höyrylaivat Halla ja Jumalniemi Hallasta, Lintu Norjan sahalta, Alert Hietasesta, Panu Karhulasta ja Puuteollisuusosakeyhtiön oma Stark tulivat palopaikalle ja pumppasivat valtavia vesimääriä tulihelvettiin. Kotkassa kaikki kaupungin korkeat paikat kuuluivat täyttyneen paloa seuraavista ihmismassoista. Vahingon suuruudeksi arvioitiin 200.000 markkaa eikä tehtaalla tiettävästi ollut vakuutusta.
(Kotka Nyheter 3.8.1901)

Perjantaina 16.8.1901 kello 9 paloi kauppias Hinderssonin tuparakennus ja kauppa Kymissä. Vedenpuute hidastutti sammutustyötä kunnes Karhulan Panu ja Sunilan höyrysahan Sunila "rupesivat Kymijoesta wettä puskemaan." (Koitar-lehti 20.8.1901)

Suuri tulipalo alkoi talokas Taneli Pohjun talosta Kierikkalassa lähellä Korkeakosken puuhiomoa. Palossa tuhoutui yli 20 rakennusta, mm. "Kymin telefoonisentraali, josta aparaatit ehdittiin viedä pihalle." Kello 2:15 oli kaupungin palotornista ruvettu antamaan palomerkkejä ja Kotkan VPK ja sen ruisku lähtivät kuuden kilometrin päässä sijaitsevalle palopaikalle Höyrylaivoilla Panu, jolla oli mukana myös proomu, Fix, Stark ja Karhu. (Etelä-Suomi 7.6.1904)

Vaikka Panu toimi pääasiassa hinaajana, tehtiin sillä myös henkilökuljetuksia, kuten esimerkiksi lauantaina 6.8.1905, kun Karhulan sahalaiset tekivät sillä huvimatkan "wanhaan ikimuistoisaan Porvooseen...hiljaisen tuulen henkiessä." Mukana oli jopa soittokunta.
(Etelä-Suomi 17.8.1905)

Panu hoiti höyryvene Ursuksen liikenteen alkukesästä 1924 Ursuksen höyrykattilan vaihdon ajan. (Timo Lehmunen Masinistikirje 4/2013)


Kymi 

Kuten Söder-laivan yhteydessä jo mainitsin, tuli kesällä 1900 Kymijoen liikenteeseen Söderin pariksi uusi kulkija, nimeltään Kymi. Se ajoi Söderin kanssa kahdeksan vuoroa päivässä Kotkan ja Alahovin välillä. Myös Kymin omisti kauppias Lindén.

Kotkan Uutiset 1.9.1901:


Kotka Nyheter-lehti mainitsee uutisessaan 6.6.1903 että höyryvene Kymin kuljettaja Vallenius huomasi laivan lämmittämiseen käytettävien puiden joukossa klapin, jossa oli sisäänkasvaneena jotain. Hän halkaisi puun kirveellä ja sieltä paljastui metallinpalanen, joka näytti magneettiselta rautamalmilta ja oli puoliksi lasittunut ja painoi kuin lyijy. Oliko kyseessä meteoriitti, pohti lehti.

Östra Nyland-lehti mainitsee uutisessaan 17.5.1905, että pari kesää Loviisan seudulla kulkeneen höyryvene Kymin on sen omistaja P. E. Lindén myynyt Kymiin masinisti Packalenille.

Etelä-Suomi 16.3.1905:


Kotka Nyheter-lehti julkaisi 4.5.1907 kulkuilmoituksen, jonka mukaan höyryvene Kymi ajoi viisi edestakaista vuoroa Helilän ja Kotkan välillä päivittäin.

"Sunnuntaina illalla huomattiin höyryvene Kymillä sen tullessa Hietaseen, että laivapoika Oskar Suutarinen oli pudonnut yli laidan. Toimeenpannuissa naarauksissa löytyi pojan ruumis meren pohjasta. Oskar Suutarinen oli vasta 13 vuotta vanha." (Kotka Nyheter 6.6.1908)

"Tuomittuja pahoinpitelijöitä. Nuorukaiset A Grönqvist ja W Strandman, jotka vastikään aloittivat tappelun höyryveneellä Kymi tuomittiin keskiviikkona raastuvassa ensin mainittu 200 markan ja jälkimmäinen 40 markan sakkoihin." (Kotka Nyheter 13.6.1908)

Eteenpäin 27.8.1908:


Oliko Kymi-laivan toinen omistaja Parilan perhe?

1909 Parilat myyvät 4.000 markalla jotain Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle. Olisiko kyseessä osuus Kymi-laivasta sillä kauppahinta on kokonaiselle laivalle alhainen? Jos Packalén jääkin aluksen osakkaaksi, ainakin samanniminen masinisti on Kajaani Oy:n uudessa Kajaani-laivassa?

Kotkan Merimieshuonekunnan alusluettelon 1882-1907 mukaan Kymi oli rakennettu 1895, koneteho 10 hv, omistajat Pakkalén (Kaarlo Packalén)  ja (Johan Edvard) Parila, päällikkö N. Mulli 






Eider II

Kyminlaakso-lehti 24.4.1907:

Eetu Parila osti laivan ja proomun Helsingistä Kymiin ja aloitti liikennöimisen nimellä Eider II, ehkä erottuakseen Kotkan satamassa liikennöineestä Ejder-laivasta.

Ilmoitus Etelä-Suomi-lehdessä 25.7.1908: "Höyryalus Eider tulee välittämään ´Kymin´ kulkuvuoroja Kotkan ja Helilän välillä. Lähtöajat ovat samat kuin ´Kymillä´."

"Wähempi yhteen törmäys tapahtui eilen aamupäivällä. Kun höyrywene Halla IV lähti kaupungin rannasta löi höyrywenhe Eider, joka kuljettaa matkustajia Kymiin, juuri ´takapakkia´ rannasta. Se törmäsi Hallaan, jonka takahytin seinä wiottui. Wahinko ei kuitenkaan ole suuri."
(Kyminlaakso 23.9.1908)

Ilmoitus Eteenpäin-lehdessä 10.10.1908: "Höyryvene Eider lähtee Haminaan markkinoille Helilästä t.k. 14 ja 15 päivänä klo 6 ap., Haminasta 3,30 ip."

Kulkuilmoitus Kyminlaakso-lehdessä 30.6.1909: "Höyryvene Eider II Arkipäivinä Kierikkalasta Pohjun rannasta Kotkaan: klo 6:30, 9:30 a.p., 1, 4, 6:15 i.p. Kotkasta-Kierikkalaan klo 8:30, 11:50  a.p., 2:30, 5:15, 7:10 i.p. Pyhäpäivinä: Kierikkalasta, Pohjun rannasta Kotkaan: 7:30, 9:40 a.p., 1:10, 3:30, 6:15 i.p. Kotkasta-Kierikkalaan: klo 8:30, 11 a.p., 2, 5, 7:10 i.p.
HUOM! Poikkeaa Gunnarin laiturissa sekä kaikissa muissa välillä olevissa laitureissa paitsi Karhulassa."

"Jokeen upposi Eider II sunnuntaita wasten yöllä. Laiwa oli kiinnitetty Helilän rantaan ja aamulla kun sitä mentiin katsomaan, niin olikin se weden wallassa. Syynä onnettomuuteen oli se että pohjatorwi oli auki, josta wesi pääsi weneeseen wirtaamaan ja sen täyttämään."
(Etelä-Suomi 27.7.1909)

Torstaina 7.10.1909 kun höyryvene Eider II oli tekemässä lähtöä Kotkasta Kymiin pyrki siihen muutamia juopuneita miehiä. Kuljettaja Parila ei kuitenkaan heitä mukaan ottanut. Kun laiva kello 16 saapui Korkeakoskelle olivat samat miehet tulleet ajurilla sinne ja alkoivat mellastaa ja ahdistelemaan kuljettajaa lyöden häntä seipäillä ja rikkoen laivasta ikkunoita. Ulkopuoliset ottivat huligaanit kiinni ja he joutuivat viranomaisten huostaan. Parila sai sen verran kovia vammoja, että hän oli toistaiseksi toimeensa kykenemätön. (Etelä-Suomi 9.10.1909)

Nähtävästi Parilaa tuurasi työkyvyttömyytensä aikana joku epäpätevä kuljettaja, sillä 19.10.1909 Etelä-Suomi kertoi paristakin haaverista, joita laivalle sattui: Ensin perjantaina 15.10. aluksen kattilasta loppui vesi sen tullessa Haminasta ja matka keskeytyi Hallan toiselle puolelle. Heti seuraavana päivänä osui tukki veneen potkuriin ja yksi lapa potkurista vääntyi ja jälleen piti kulku hetkeksi keskeyttää.

Timo Lehmunen kertoo: "Eider II:n liikenne loppui 1920-luvulla ja Eetu Parikan poika Sylvester osti kuorma-auton ja itse ajoi sen Helsingistä Helilään. Kertoen pojilleen, että vastaan tuli vain viisi autoa."

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Helsingissä 1890, rakennuttaja kauppaneuvoksetar Sinebrychoff  Pituus 14,05 x leveys 3,66 metriä
Höyrykone 12 hv
Entinen nimi Haga (Kuva tulossa)


Saima

Kotkalaisen herra Langin höyryvene Saima ajoi ainakin Eteenpäin-lehdessa 28.5.1907 julkaistun kulkuilmoituksen mukaan viisi edestakaista vuoroa päivässä Helilän ja Kotkan välillä.


Kymijoen laiturit 

Kymijoella oli toistakymmentä laituria joella liikennöivien höyryveneiden pysähdyspaikoiksi. Mikään alus ei kaikissa niissä käynyt, sillä tässäkin pelattiin yritysten välistä valtapeliä. Uittoyhdistyksen Kyminsuu tai yksityiset liikennöintiä harjoittavat laivat eivät esimerkiksi käyneet Karhula Osakeyhtiön laitureissa Karhulan Hovin eikä sahan tai lasitehtaan rannassa, Karhulan Ursus taas ajoi Uittoyhdistyksen laitureiden ohi.

Kotkasta lähtiessä ensimmäisinä pysähdyspaikkoina oli Paul Wahl&Co:n Hietasen sahan laituri, Sunilan höyrysahan rantaan ajoi vain yhtiön omat laivat. Seuraavana järjestyksessä oli Jumalniemessä Kyminsuussa uittoyhtiön laituri, sitten Karhula Osakeyhtiön saha ja lasitehdas. Ylöspäin mennessä seuraavana oli Karhulan kartano, Tiilitehtaan laituri, Helilä, Lukkarin ranta, Sundbergin ranta, Parilan oma ranta, pappilan ranta, Hortola ja Gunnarin laituri. Ylimpänä kosken alla oli vielä Pohjun ranta ja puuhiomon laituri.

 Kaupungissa laivoja varten oli varattuna höyrylaivalaituri, jonka yhteydessä oli pieni kolmipaikkainen laituri paikallisliikenteen höyrylaivoja varten. Tämä järjestely ei kuitenkaan toiminut ja sanomalehtien mukaan matkustajien oli vaikea löytää paikkaa, mistä oma kulkulaiva milloinkin lähti, he sitten seikkailivat kantamuksineen junanvaunujen ja lastaavien laivojen seassa etsien kohdettaan.
1900-luvun alussa kaupungin satamaan rakennettiin ensin laitureita kolmelle paikallisliikenteen höyryveneelle ja lopulta valmistui Härniemen kärkeen pysyvä paikallisliikenteen laituri.
 Lisäksi ainakin Haminan suunnan liikenne kulki usein Vanhan sahan rannasta, olihan sahan ja liikennettä harjoittavan laivan omistaja sama, kauppaneuvos Ahlqvist.
1913 valmistui Kirkkokadun päähän Kotkassa tunnetuksi tullut tuurilaituri, josta myös Kymijokea kulkevat höyryt lähtivät.


Kotkan Uutiset 22.10.1905:


Muutos tuli sitten 1900-luvun alussa, tästä kirjoitti Kotka Nyheter-lehti 6.7.1907:
"Koska höyryveneitä varten Härniemeen rakennetut laiturit ovat nyt valmiita, käsketään kaikkia täällä liikennöiviä höyryveneitä Kotkaan tullessaan laillisen edesvastuun uhalla ottamaan sen paikan, jonka satamamestari määrää."

Kyminlaakso-lehti 10.8.1907:

Kyminlaakso-lehti 12.9.1908:





Paikallisliikenteen laitureita ja Pakkahuoneen laituri Kotkassa noin 1907


Karhulan Hovin laituri 1940-luvulla

Kaima

Kotkan Sanomat 24.7.1900: "Kamalaan asemaan joutui äsken Karhulan hinaushöyrywene Kaima Kyminjoessa. Joen kapeimmassa kohdassa kääntyi höyrywene kowan wirran ja wastaan tulewien tukkien tähden poikkipuolen jokea ja tarttui kiinni kumpaankin rantaan, tukki tuli joen täydeltä ja puskiwat wirran woimasta niin ankarasti höyrywenettä wastaan, että se oli wähällä keikahtaa kumoon. Lähes puoli wuorokautta sai joukko miehiä tehdä ankarasti työtä ennenkuin saatiin pois wedetyksi ja Kaima pelastetuksi waarallisesta asemastaan. Mitään wammaa ei lujatekoinen höyrywene kuitenkaan liene saanut."

Alus teki useita huvimatkoja kesäisin, muun muassa Suursaareen ja Viipuriin montakin reissua. Heinlahdessa heinäkuussa 1903 oli mukana höyryveneet Nansen, Lintu ja Turvala, Helsingissä paria viikkoa myöhemmin alukset Kotka, Ethel ja Fram.

Ilmoitus Etelä-Suomi-lehdessä 21.7.1904: "Kyminlaakson Raittiuspiirin Juhlaan (Kuutsalon saaressa, PT) yleisöä Kymistä höyrylaiva Kaima. Pilettiä etukäteen on saatavana Korkeakosken Ravinto-Yhtiön ja Karhulan kaupasta. Maksu 50 p. edestakaisin."

Oikeitakin töitä tehtiin, kuten uutinen Etelä-Suomi-lehdessä 5.10.1905 kertoo:
"Hinaajahöyryt myrskyssä. Wiime lauantaina, kun Karhulan osakeyhtiön hinaajahöyryt Kaima ja Kokko kuljettivat tukkilauttoja idästäpäin, alkoi tuulen kiihtyessä Mustamaan lähellä aallot lauttoja purkaa. Laiwat silloin koettiwat hakea tuulen suojaa Hanaholman warjosta, mutta sillä wälin oli joukko tukkia ehtinyt karata lautasta. Näitä sitten tuuli kuljetti Kuorsalon rannoille, josta saarelaiset niitä korjailiwat. Maanantai-aamuna laiwat hinasiwat lautat Kuorsalon satamaan, jossa korjasiwat lauttoja, sekä etsiwät karanneita tukkia.#
Tälle merestä "pelastetun" tavaran keräilylle oli saarelaisilla oma nimensä, olen vielä 2000-luvulla kuullut käytettävän sanontaa "soutaa haparia", kun keväällä etsittiin mereen joutunutta tavaraa.

Kotkan Uutiset kirjoitti Snellmanin päivän juhlan yhteydessä 11.5.1906: "Eräs Snellmanin muisto Kotkan seuduilla. Kun Snellmanin ruumis heinäk. 7 pnä 1881 tuotiin Helsinkiin Danskarbystä Kirkkonummella, missä Snellman kuoli, tapahtui se höyrylaiwa Lotta Swärdillä. Tämä höyrylaiwa joutui sittemmin kapteeni William Ruthin haltuun, waan kun laiwa oli jo wanha, purettiin se niin, että ainoastaan runko jäi eheäksi. Tähän runkoon rakennettiin sitten höyrylaiwa Kaima, jonka omistaa Karhula Osakeyhtiö. Lotta Swärdin kello taas löytyy höyrywene Ursuksesta."

"Pietarilaisia huwimatkalla Kotkassa. Juhannusaattona toi höyryl. Aawasaksa kaupunkiimme joukon ´Pietarin turnausyhdistyksen´ jäseniä, jotka oliwat huwimatkalla Kotkaan ja Lowiisaan. Höyryl. Kaimalla menivät ´turnarit´ Korkeakoskelle, josta he jalan, oma soittokunta etunenässä, palasiwat kaupunkiin, poiketen ihailemassa Langinkoskea." (Kyminlaakso-lehti 26.6.1907)

Kyminlaakso 29.6.1907:


Etelä-Suomi 9.7.1908: "Huvimatka Helsinkiin Höyrylaiva Kaimalla. Lähdetään Korkealta Koskelta 17 p. klo 9 j.pp. ja Helsingistä 19 p:n iltana. Pääsyliput a´ 4 mk. Korkeakosken torvisoittokunta."

Haminan Sanomat 3.7.1909: "Matalikolle ajoi Osakeyhtiö Karhulan höyrylaiwa Kaima eilen illalla kello puoli 9 ajoissa Sawiniemen lahdella. Kaima hinasi tukkilauttaa täältä Karhulaan. Höyrylaiwa Woikka auttoi Kaiman irti matalikolta."

Sunnuntaina 10.10.1909 Karhula Osakeyhtiön hinaajalaiva Kaimalla oli sekä menestystä että epäonnea itäisen Suomenlahden saaristossa. Laiva oli noutamassa metsästysseuruetta Kinnarin saaresta Pukinpään lähettyvillä, kun se odotellessaan etsi suojaisaa ankkuripaikkaa Kinnarin saaren luota. Laivan miehistö havaitsi saaren etelärannalla maihin ajautuneen pietarilaisen huvijahdin Sternan hylättynä saarelta niin, että vain yksi jalka veneen kölistä oli enää vedessä. Vain keulapuomi oli poikki ja osa purjeista puuttui. Tämä aikaisemmin kotkalaisomistuksessa ollut huvijahti oli myyty Pietarista Tampereelle ja sitä oltiin Helsinkiin siirtämässä, kun myrsky sen yllätti ja se haaksirikkoutui. Jahdin miehistö oli aikaisemmin pelastettu ja viety Haminan kautta takaisin Pietariin. Taisi Kaiman miehet tehdä hyvän tilin pelastuspalkkiona!
Kaima sai sitten metsästysseurueen kyytiinsä ja kotimatka alkoi, mutta laiva ajoi pahasti karille saman saaren luona. Kovasti kivillä kiinni oleva laiva saatiin omin voimin varpattua irti, mutta se vuoti niin paljon, että sen pumput eivät pystyneet pitämään vettä pois. Miehistön ja metsästäjien onnistui kuitenkin pyttyjen ja ämpärien kanssa pitämään vedentulon sen verran hallinnassa, että laiva pystyi aloittamaan kotimatkan. Kello seitsemän aikaan sunnuntai-iltana alus vihdoin otettiin Kotkan Rautaosakeyhtiön telakalle ja sen vauriot saatiin korjatuiksi. Oli metsästysseurueella aikamoinen huvimatka!

Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäkokous pidettiin 22.-25.6.1911 Kotkassa ja kokouksen päätteeksi Kaima oli yhdessä höyrylaivojen Säkkijärvi, Kotka ja Sampo kanssa kuljettamassa noin 500 hengen seuruetta huvimatkalle Suursaareen. (Etelä-Suomi 27.6.1911)

Kapteeni William Ruth vieraineen huvimatkalla Suursaareen Kaima-laivalla.

Teknisiä tietoja:

Höyryhinaaja Kaima tehtiin entisen matkustajalaiva Lotta Svärdin runkoon Kymissä Karhulan tehtaalla 1898, tekijäksi mainitaan J Hollström.

Pituus 22.20 m, leveys 4.15 m, syväys 2,25 metriä
Höyrykoneen teho 70 hv

Aluksen omistajaksi mainitaan 1918 S J Lanner Porista

Signaalikirjaimet SJFL