Ensimmäisiä Kotkankävijöitä
Kotkansaaren kehitys sotilastukikohdasta kaupungiksi
Venäläiset aloittivat Kymijoen suistossa olleen Kotkan saaren linnoittamisen 1789 ja 1790 käytyjen Ruotsinsalmen meritaisteluiden jälkeen. Saarelle ja lähiympäristöön muodostui nopeasti useiden linnoitusten ja varustuksien ketju, joka kuitenkin jäi nopeasti vanhanaikaiseksi ja osittain purettiin.
Vuonna 1855 tuli ranskalais-englantilainen laivasto-osasto "kolmellasadalla laivalla" ja hävitti linnoituslaitteet. Lopullinen kuolinisku Ruotsinsalmen merilinnoitukselle annettiin kuitenkin 1860-luvulla, jolloin jäljelle jääneet varustukset myytiin huutokaupalla rakennuskivinä ja tiilinä pois kuljetettavaksi.
Tähän entiseen sotilasalueeseen iskivät 1870-luvun alussa silmänsä ja sormensa useat liikemiehet, jotka ymmärsivät Kymijoen uittomahdollisuudet ja saaren luonnonsataman tarjoamat mahdollisuudet sahateollisuudelle.
Nämä sahurit, ensimmäisinä haminalainen varakonsuli Carl Henrik Ahlqvist ja norjalainen Hans Gutzeit rakensivat Kotkasta kaupunkimaisen teollisuusyhteiskunnan, josta muodostui myöhemmin eräs maamme suursatamista.
Matkustajaliikenne voidaan jakaa useaan osaan:
Ulkomaisten satamien ja Kotkan välillä kulkeneet, lähinnä rahtia mutta myös matkustajia ottaneet laivat.
Pääosin suomalaisten satamien välillä kulkeneet laivat, jotka kuljettivat säännöllisellä aikataululla matkustajia ja rahtia.
Kotkan kaupungin ja sen lähialueiden, usein myöhemmin myös uusien kaupunginosien välinen säännöllinen pienten höyryveneitten harjoittama matkustajaliikenne.
Alueen teollisuuden, lähinnä höyrysahojen omistamilla höyrylaivoilla, jotka olivat pääsääntöisesti hinaajia tehty tilapäinen lähiliikenne, usein oman henkilökunnan virkistus- ja huvimatkoja ilman säännöllistä aikataulua.
Laivoja lähivesiltä
Thure, myöhemmin Esther
Hufvudstadsbladet-lehdessä oli 13.8.1866 pieni uutinen, jonka mukaan Helsinkiin oli tullut Porin konepajan rakentama alus, jossa oli 15 hevosvoiman höyrykone ja peräsalonki sekä pieni ruokasali edessä. Laivan hinnaksi tiedettiin 40.000 markkaa ja sen arveltiin olevan menossa Pietariin.
Helsingfors Tidningar tiesi pari viikkoa myöhemmin kertoa, että Haminaan oli myyty kaupungin ensimmäiseksi potkurilaivaksi 15-20 hevosvoiman korkeapainehöyrykoneella varustettu alus, nimeltään Thure 34.000 markan hinnalla. Ostaja oli konsuli C. H. Ahlqvist.
Uutinen lehdessä Finlands Allmänna Tidning 1.9.1866:
"Huolimatta huonosta rahatilanteesta maassamme on täällä (Haminassa, PT) muodostettu yhtiö, joka on näinä päivinä ostanut höyrylaivan, jossa on 20 hevosvoiman kone, käytettäväksi pääosin hinaajana laivoille ja proomuille, mutta myös tarjoamaan suurta mukavuutta niille höyrylaivoille, jotka matkustajien kanssa poikkeavat satamassamme. Uusi höyrylaiva on tehty Porin konepajalla raudasta ja kuuluu olevan kunnon hankinta. Koneisto toimii luottamusta herättävällä tavalla. Hinta laivalle oli 34.000 markkaa.
Viime sunnuntaina (26.8.1866, PT) ensimmäinen höyrylaivamme teki useiden matkustajien kanssa huvimatkan lähellä sijaitsevaan Kotkaan Ruotsinsalmen vieressä."
Alukseen tehtiin talvella 1873 Helsingissä J D Stenbergin telakalla täysremontti, näin kertoi Helsingfors Dagblad 5.2.1873
Hufvudstadsbladet 14.8.1875: "Höyryalus Thure, kapteeni Winter, lähtee lauantaina 14. elokuuta klo 10 aamupäivällä täältä Kotkaan ja Haminaan, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitavaroita. Lähemmin Lars Krogiuksen höyrylaivakonttorissa."
Hufvudstadsbladet 14.8.1875: "Höyryalus Thure, kapteeni Winter, lähtee lauantaina 14. elokuuta klo 10 aamupäivällä täältä Kotkaan ja Haminaan, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitavaroita. Lähemmin Lars Krogiuksen höyrylaivakonttorissa."
Thure oli yksi aluksista, joka toi Haminasta katselijoita Kotkan suureen purjehduskilpailuun, jonka pääjärjestäjinä olivat konsulit Ahlqvist ja Gutzeit. (Helsingfors Dagblad 24.8.1875)
Ilmarinen-lehti Viipurista kertoi onnettomuudesta 1.6.1878: "Viime perjantaina höyryveneen Thure perämies Arola katosi täältä Kotkaan menomatkalla laivansa kannelta tai perästä teille tietämättömille...Perämiehen poika johti höyryvenheen Kotkaan."
Nähtävästi laivan päällikkö Arola oli mennyt korjaamaan perässä olleen soutuveneen kiinnitystä ja nojatessaan lipputankoon oli katkaissut sen ja pudonnut mereen. Myöhemmin vain vene löytyi.
Vuonna 1882 Thure ajoi säännöllistä linjaliikennettä Kotkan ja Haminan välillä, päivittäisiä vuoroja oli kaksi suuntaansa paitsi maanantaisin kolme Haminasta Kotkaan ja lauantaisin kolme Kotkasta Haminaan.
(Kulkuilmoitus lehdessä Kotka Notis&Annonsblad 20.5.1882)
Fredriskhamn Tidning 25.8.1886: "Höyryvene Thurella tuntuu olevan huono koneisto. Toistuvia kertoja tänä kesänä ja viimeeksi sunnuntaina matkalla Kotkaan piti laivan kaksi eri kertaa pysähtyä korjauksen takia. Toivomme, että mitään onnettomuutta ei tapahdu, kun kerran katsasstusmiehetkin keväällä katsoivat sen kelvolliseksi matkustajaliikenteeseen."
Kotka Notis&Annonsblad-lehdessä oli 16.10.1886 uutinen, jonka mukaan vanha Thure ajoi täynnä ihmisiä Kotkasta Haminan markkinoille niin monta matkaa kuin vain ehti ja sen uskollisena apulaisena oli nuorempi kolleegansa Selma, joka myös oli Ahlqvistin laiva.
"Haminan Höyrylaivaosakeyhtiön yhtiökokouksessa käytiin läpi yhtiön taloustilannetta ja todettiin höyrylaivaliikenteen (Thure) tuotoksi 7000 markkaa. Thuren suuren 2500 markan remontin takia yhtiö tuotti tappiota 3-400 markkaa. Kuitenkin huomioiden säännöllisen höyrylaivaliikenteen hyödyn Haminan ja Kotkan välillä päätettiin, että myös tulevalla purjehduskaudella jatketaan samalla linjalla. Kuitenkin tilaisuuden tullen höyryvene myydään." (Fredrikshamns Tidning 2.3.1887)
Sunnuntaina 19.6. klo 9 illalla palatessaan huvimatkalta Viipurista, kyydissään yli 60 matkustajaa, ajoi Thure karille muutama metri reimarin vieressä. Venäläinen hinaaja yritti saada sen irti, mutta vasta voimakas Trångsund-laiva sai sen puolen tunnin puurtamisen jälkeen arti. Thure pääsi lopulta omin voimin seuraavana aamuna Haminaan. Matkustajat palasivat Viipuriin ja tulivat kotiin junalla. Thuren korjauksen ajan Kotkassa linjaa Hamina-Kotka hoiti höyrylaiva Selma. (Fredrikshamn Tidning 22.6.1887)
Thure pääsi maksamaan velkansa takaisin Selmalle 28.6., kun molemmat olivat huvimatkalla Helsinkiin ja tuntia aikaisemmin lähtenyt Selma ajoi Pellingissä karille ja Thure tuli pelastamaan sen nolosta tilanteesta. (Fredrikshamn Tidning 2.7.1887)
Sunnuntaina 10.7. teki Thure ja Selma huvimatkan Haminasta Kotkan kautta Loviisaan, jossa oli myös höyrylaivat Sven Dufva kyydissään raittiusseura Koiton 200 matkalaista, Runeberg Helsingin työväenyhdistyksen ajossa sekä Sunilan höyrysahan Zerlina, joka oli tuonut satakunta huvimatkalaista Porvoosta. Selmalla laskettiin, että viidellä laivalla oli neljästä kaupungista tullut kerralla noin 600 henkeä juhlimaan Loviisaan. Paluumatkalla Thure otti varmuuden vuoksi luotsin Kotkasta ettei mitään karilleajoa tapahtuisi! (Fredrikshamn Tidning 13.7.1887)
Kun paljon kulkee, paljon tapahtuu: perjantaina 5.8., kun Thure tuli Haminasta Kotkaan puolen päivän aikaan törmäsi se lähellä laituria purjeveneeseen, jossa oli 4 nuorta miestä ja 3 tyttöä, jotka joutuivat veteen. Syynä törmäykseen oli purjeveneen väärä ohjailu. (Kotka Notis&Annonsblad 6.8.1887)
Fredriskhamn Tidning 25.8.1886: "Höyryvene Thurella tuntuu olevan huono koneisto. Toistuvia kertoja tänä kesänä ja viimeeksi sunnuntaina matkalla Kotkaan piti laivan kaksi eri kertaa pysähtyä korjauksen takia. Toivomme, että mitään onnettomuutta ei tapahdu, kun kerran katsasstusmiehetkin keväällä katsoivat sen kelvolliseksi matkustajaliikenteeseen."
Kotka Notis&Annonsblad-lehdessä oli 16.10.1886 uutinen, jonka mukaan vanha Thure ajoi täynnä ihmisiä Kotkasta Haminan markkinoille niin monta matkaa kuin vain ehti ja sen uskollisena apulaisena oli nuorempi kolleegansa Selma, joka myös oli Ahlqvistin laiva.
"Haminan Höyrylaivaosakeyhtiön yhtiökokouksessa käytiin läpi yhtiön taloustilannetta ja todettiin höyrylaivaliikenteen (Thure) tuotoksi 7000 markkaa. Thuren suuren 2500 markan remontin takia yhtiö tuotti tappiota 3-400 markkaa. Kuitenkin huomioiden säännöllisen höyrylaivaliikenteen hyödyn Haminan ja Kotkan välillä päätettiin, että myös tulevalla purjehduskaudella jatketaan samalla linjalla. Kuitenkin tilaisuuden tullen höyryvene myydään." (Fredrikshamns Tidning 2.3.1887)
Sunnuntaina 19.6. klo 9 illalla palatessaan huvimatkalta Viipurista, kyydissään yli 60 matkustajaa, ajoi Thure karille muutama metri reimarin vieressä. Venäläinen hinaaja yritti saada sen irti, mutta vasta voimakas Trångsund-laiva sai sen puolen tunnin puurtamisen jälkeen arti. Thure pääsi lopulta omin voimin seuraavana aamuna Haminaan. Matkustajat palasivat Viipuriin ja tulivat kotiin junalla. Thuren korjauksen ajan Kotkassa linjaa Hamina-Kotka hoiti höyrylaiva Selma. (Fredrikshamn Tidning 22.6.1887)
Thure pääsi maksamaan velkansa takaisin Selmalle 28.6., kun molemmat olivat huvimatkalla Helsinkiin ja tuntia aikaisemmin lähtenyt Selma ajoi Pellingissä karille ja Thure tuli pelastamaan sen nolosta tilanteesta. (Fredrikshamn Tidning 2.7.1887)
Sunnuntaina 10.7. teki Thure ja Selma huvimatkan Haminasta Kotkan kautta Loviisaan, jossa oli myös höyrylaivat Sven Dufva kyydissään raittiusseura Koiton 200 matkalaista, Runeberg Helsingin työväenyhdistyksen ajossa sekä Sunilan höyrysahan Zerlina, joka oli tuonut satakunta huvimatkalaista Porvoosta. Selmalla laskettiin, että viidellä laivalla oli neljästä kaupungista tullut kerralla noin 600 henkeä juhlimaan Loviisaan. Paluumatkalla Thure otti varmuuden vuoksi luotsin Kotkasta ettei mitään karilleajoa tapahtuisi! (Fredrikshamn Tidning 13.7.1887)
Kun paljon kulkee, paljon tapahtuu: perjantaina 5.8., kun Thure tuli Haminasta Kotkaan puolen päivän aikaan törmäsi se lähellä laituria purjeveneeseen, jossa oli 4 nuorta miestä ja 3 tyttöä, jotka joutuivat veteen. Syynä törmäykseen oli purjeveneen väärä ohjailu. (Kotka Notis&Annonsblad 6.8.1887)
Vuonna 1887 omistajaksi (tai ainakin agentiksi) oli vaihtunut kauppias ja hotellinpitäjä Mayer Haminasta. Tämä ilmenee uutisesta, jossa mainitaan Haminassa sattuneen suuren tulipalon yhteydessä sammutuskalustoa tuodun Kotkasta kolmella höyrylaivalla, kauppaneuvos Ahlqvistin uudella Selmalla, Mayerin Thurella ja Hietasen höyrysahan Alertilla. (Kotka Notis&Annonsblad 1.11.1887)
Kotka Notis&Annonsblad 25.2.1888: "Lopetettu osakeyhtiö. Pidetyssä yhtiökokouksessa Haminassa purettiin Haminan Höyrylaivaosakeyhtiö, joka on 22 vuoden ajan ylläpitänyt höyrylaivaliikennettä Haminan ja kotkan välillä. Samalla myytiin sen höyryvene Thure kauppaneuvos Ahlqvistille. Luultavasti tulee se liikennöimään myös tulevaisuudessa samalla linjalla." (Hinta oli fredrikshamns Tidningin mukaan 8000 markkaa, PT)
Kotka Notis&Annonsblad 25.2.1888: "Lopetettu osakeyhtiö. Pidetyssä yhtiökokouksessa Haminassa purettiin Haminan Höyrylaivaosakeyhtiö, joka on 22 vuoden ajan ylläpitänyt höyrylaivaliikennettä Haminan ja kotkan välillä. Samalla myytiin sen höyryvene Thure kauppaneuvos Ahlqvistille. Luultavasti tulee se liikennöimään myös tulevaisuudessa samalla linjalla." (Hinta oli fredrikshamns Tidningin mukaan 8000 markkaa, PT)
Uutinen Kotka Notis&Annonsblad 7.7.1888: "Höyrylaiva Thure, joka aikaisemmin välitti säännöllistä liikennettä Haminan ja Kotkan välillä on toistaiseksi korjauksessa. Toissa päivänä, kun se uudella nimellä Esther piti hyväksyä, ei sitä tarkastusmiehet kelpuuttaneet johtuen pienestä viasta koneistossa."
"Esther, joka on vaihtanut niin omistajaa kuin nimeä, on talven aikana käynyt läpi kattavat korjaukset ja esiintyy edukseen. Alusta on keskilaivan kohdalla vähän korotettu mukavuuden lisäämiseksi siten että on saavutettu komeampi ulkomuoto. Esther on jo parin viikon ajan ylläpitänyt säännöllisiä vuoroja Haminan ja Kotkan välillä ja tulee jatkossakin ylläpitämään liikennettä samalla linjalla. Korjaukset on tehty Gasverkets Mekaniska Verkstadilla Helsingissä, joka antaa meille varman takuun siitä, että laiva kohtaa menestyksellä ne vaikeudet, jotka päivittäinen liikennöinti tällä linjalla luonnollisesti tarjoaa."
Uutinen Fredrikshamn Tidning-lehdessä 18.7.1888
"Esther, joka on vaihtanut niin omistajaa kuin nimeä, on talven aikana käynyt läpi kattavat korjaukset ja esiintyy edukseen. Alusta on keskilaivan kohdalla vähän korotettu mukavuuden lisäämiseksi siten että on saavutettu komeampi ulkomuoto. Esther on jo parin viikon ajan ylläpitänyt säännöllisiä vuoroja Haminan ja Kotkan välillä ja tulee jatkossakin ylläpitämään liikennettä samalla linjalla. Korjaukset on tehty Gasverkets Mekaniska Verkstadilla Helsingissä, joka antaa meille varman takuun siitä, että laiva kohtaa menestyksellä ne vaikeudet, jotka päivittäinen liikennöinti tällä linjalla luonnollisesti tarjoaa."
Uutinen Fredrikshamn Tidning-lehdessä 18.7.1888
Alus jatkoi myöhemmin henkilöliikennettä tutulla reitillä ja sen ohessa teki tarvittaessa huvimatkoja eri tapahtumiin.
"Laivakulun sopimattomuutta Kotkasta Haminaan waalittawat matkustajat. Ainoa höyryalus Esther, joka tällä linjalla liikettä on wälittänyt, lähtee tawallisesti Kotkasta ennen kuin juna saapuu sinne, joten Haminaan tulewat matkustajat saawat höyrylaivan menoa odottaa seuraawaan päiwään ellei satu olemaan sellainen päiwä, jolloin suuremmat matkustajahöyrylaiwat wälittäwät liikettä tällä linjalla." (Haminan Sanomat 14.7.1891)
Edelleen Haminan Sanomat 20.11.1891: "Laiwaliike Haminassa weisaa wiimeisiään. Eilen wielä koetti höyrylaiwa Esther tunkeutua jää waipan läpi Terwasaaren siltaan päästäkseen, mutta woimat eiwät tyttöparalla rittäneet, jonka wuoksi täytyi jäädä jään rintaan odottamaan matkustajia. Odotettuaan ulkona lahdella määrättyyn aikaansa asti läksi se Kotkaan arwattawasti wiimeisen kerran tänä syksynä."
"Laivakulun sopimattomuutta Kotkasta Haminaan waalittawat matkustajat. Ainoa höyryalus Esther, joka tällä linjalla liikettä on wälittänyt, lähtee tawallisesti Kotkasta ennen kuin juna saapuu sinne, joten Haminaan tulewat matkustajat saawat höyrylaivan menoa odottaa seuraawaan päiwään ellei satu olemaan sellainen päiwä, jolloin suuremmat matkustajahöyrylaiwat wälittäwät liikettä tällä linjalla." (Haminan Sanomat 14.7.1891)
Edelleen Haminan Sanomat 20.11.1891: "Laiwaliike Haminassa weisaa wiimeisiään. Eilen wielä koetti höyrylaiwa Esther tunkeutua jää waipan läpi Terwasaaren siltaan päästäkseen, mutta woimat eiwät tyttöparalla rittäneet, jonka wuoksi täytyi jäädä jään rintaan odottamaan matkustajia. Odotettuaan ulkona lahdella määrättyyn aikaansa asti läksi se Kotkaan arwattawasti wiimeisen kerran tänä syksynä."
Vahinkojakin sattui, kuten tässä uutisessa Etelä-Suomi-lehdessä 13.7.1905: "Yhteen törmäsivät hinaajalaiva Hietanen ja kulkulaiva Esther viime tiistaina. Esther tuli Pienen Hietasen takaa aikoen mennä Vanhalle sahalle ja samalla tuli saaren toiselta puolen Hietanen matkalla kaupunkiin. Kumpikaan laivan kapteeneista ei huomannut ennen kuin yhteentörmäys oli väistämätön, kun molemmat vielä koettivat väistää pikkulaiva Kyminsuuta. Hietasesta meni kaksi levyä puhki keskikohdasta vesirajan yläpuolelta. Estheristä särkyi keula. Molemmat laivat ovat korjattavana sähkötehtaalla."
"Höyrylaiva Esther on nyt loppuuntehdyn remontin jälkeen aloittanut uudelleen entiset vuoronsa." (Fredrikshamn Tidning 19.7.1905)
"Höyrylaiva Esther on nyt loppuuntehdyn remontin jälkeen aloittanut uudelleen entiset vuoronsa." (Fredrikshamn Tidning 19.7.1905)
Painaa ikä laivaakin, kuten oheisesta pikku-uutisesta voi lukea: "Neljäkymmentä vuotta tulee Esther tänä kesänä välittäneeksi liikettä Kotkan ja Haminan välillä. Vanhanaikaiselta se tuntuukin uusmuotoisten laivojen rinnalla." (Etelä-Suomi 30.6.1906)
Ilmoitus Kotka Nyheter-lehdessä 10.7.1909: "Höyryvene Esther lähtee sattuneesta syystä Kotkasta Haminaan jo kello 11 kello 13 sijaan." Tämä syy oli kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvistin hautajaiset eli laivakin oli saattamassa pois miestä, joka aloitti höyrylaivaliikenteen Haminassa (juuri tällä samalla aluksella) ja teki ensimmäisen matkustajalaivalla suoritetun vierailun Kotkaan toistakymmentä vuotta ennen kuin koko kaupunkia oli perustettu.
Haminan Lehti 18.3.1911: "Esther on Haminan Konepajan wälityksellä myyty eräälle wiipurilaiselle kauppahuoneelle. Wastaisuudessa tullaan laiwaa käyttämään hinaajalaiwana. Sitä warten tarwittawat muutos- ja korjaustyöt suorittaa Haminan Konepaja."
Lähes 45 vuotta tämä laiva huolehti matkustajien kulusta Kotkan ja Haminan välillä!
Haminan Lehti 18.3.1911: "Esther on Haminan Konepajan wälityksellä myyty eräälle wiipurilaiselle kauppahuoneelle. Wastaisuudessa tullaan laiwaa käyttämään hinaajalaiwana. Sitä warten tarwittawat muutos- ja korjaustyöt suorittaa Haminan Konepaja."
Lähes 45 vuotta tämä laiva huolehti matkustajien kulusta Kotkan ja Haminan välillä!
Tekniset tiedot s/s Thure, 1888 s/s Esther:
Rakennettu 1866 Porin konepajalla (Björneborg Mekaniska Werkstad)
1873 peruskorjaus J D Stenberg&Söner konepajalla Helsingissä
1888 uusittu Gasverkets Mekaniska Verkstad Helsinki
pituus 20.19 x leveys 3.80 x syväys 1.96 metriä
koneteho 20 hv
kantavuus 20.15 nrt
Thure/Esther-laivasta ei ole kunnon kuvaa, mutta se näkyy vuodelta 1904 olevassa kuvassa yhdessä kahden muun kauppaneuvos Ahlqvistin laivan kanssa. Kuvassa Esther on oikealla Helenen takana, sen tunnistaa mastossa olevasta viiristä, jossa näkyy nimen kaksi ensimmäistä kirjainta.
Kuvassa Ahlqvistin laivat Selma, Helene ja Esther, ex. Thure Vanhan sahan laiturissa
Tullihöyry Ahkera
Wiborgs Tidning kertoo 19.10.1870 matkoista, jotka tullilaiva Ahkera (kapteeni Sundvik) teki useille paikkakunnille itäisellä Suomenlahdella. Sunnuntaina 9.10.1870 kello kymmenen aamupäivällä alus kulkijoineen rantautui myös Kotkan saarelle, jossa viipurilaisen kauppahuone Hackmanin ja haminalaisen liikemies Ahlqwistin höyrysahan rakennukset alkoivat olla valmiit, vain varsinaiset sahakoneet vielä puuttuivat.
Saari mainitaan lähes asumattomaksi mutta sille luvataan lehtikirjoituksessa valoisaa tulevaisuutta, tuohan sahateollisuus tälle vanhalle varuskuntapaikkakunnalle varmasti asukkaita. Kirjoittaja ihmettelee, miten tämä syvä ja suojaisa satama on saanut tähän asti olla käyttämätön, sijaitseehan se ihanteellisen uittoväylän varrella, jokea myöten voidaan esimerkiksi Päijänteen vesistöstä uittaa Korkeakosken kautta valtavat määrät tukkeja. Niitä odotetaan ihan lähipäivinä ensimmäinen erä, noin 70.000 tukkia.
Lehtijutun kirjoittajaa en ole saanut selville mutta tekstin alla on nimikirjaimet E.R.
Blixten
Joulukuussa 1872 lehdissä mainittiin, että kronstadtilainen herra Schmidt ja pietarilainen Witte ovat ostaneet yli 20 vuotta vanhan Ruotsissa rakennetun siipirataslaivan nimeltä Blixten ja aikovat laittaa sen säännölliseen linjaliikenteeseen Helsingin, Loviisan, Haminan, Viipurin ja Pietarin välille. Laivan päälliköksi tuli kapteeni Sjöblom Haminasta.
"Matkustajain maksut kuuluvat alenevan 20 prosentilla entisestään." kertoi Suomalainen Wirallinen Lehti nro 50 26.4.1873
Kulkuilmoituksessa, joka on julkaistu Helsingfors Dagblad-lehdessä 30.5.1873 reitiksi on kuitenkin mainittu Viipuri-Helsinki, välipysähdykset tehdään Haminassa, Kotkassa ja Loviisassa sekä meno- että paluumatkoilla. Lähtöpäivät Viipurista olivat lauantai ja keskiviikko, Helsingistä tiistai ja perjantai. Ensimmäiselle matkalle laivan kerrottiin lähtevän Viipurista 1. kesäkuuta.
Kotkassa laivan agentiksi mainitaan J Balthasar.
Ensimmäisenä kulkukesänä kaikki sujui hyvin mutta vuonna 1874 alkoi onnettomuuksien sarja.
Ensin laivan ruoriketju katkesi ja alus raapaisi vähän pohjaa mutta pääsi omin voimin jatkamaan matkaansa.
Uutinen Uusi Suometar-lehdessä 26.8.1874: "Höyrylaiva Blixten on toissa päivänä matkallaan Viipurista tänne (=Helsinki, PT), törmännyt karille Loviisan satamassa. Kaikki matkustajat, noin 40 henkeä, pääsivät onnellisesti pois ja osa heistä on jo saapunut tänne Runeberg-nimisellä höyrylaivalla."
Keski-Suomi-lehti kirjoittaa 29.8.1874: "Blixten kuuluu olewan täynnä wettä ja epätietoista on, woidaanko sitä karilta saada."
Lopulta hinaaja Lennart sai vedetyksi sen irti eikä mitään suurempaa remonttia tarvittu ja liikennöinti jatkui jäiden tuloon saakka.
Elokuussa 1875 laiva ajoi kiville Äggskärissä Porvoon luona ruorimiehen nukahdettua ja taas tarvittiin höyrylaiva Runebergiä kuljettamaan sen matkustajat Helsinkiin.
Ilmoitus viipurilaisessa Ilmarinen-lehdessä 12.8.1876: "Huomaa! Höyrylaiva Blixten, kapteeni J Seth, taukouttaa wastaiseksi kulkunsa esiin tulleesta syystä."
Tämä "esiintullut syy"oli ratasakselin katkeaminen Kotkan edustalla ja jälleen kerran Blixten joutui jättämään työnsä muille parin viikon ajaksi.
Seuraavana talvena laiva talvehti Hietalahden telakan edustalla ja pääsi viimeisen kerran lehtiin.
Suomalainen Wirallinen Lehti kirjoittaa 3.3.1877: "Höyrylaiva Blixten, joka talven aikana on seisonut laiwatokan wieressä, upposi wiime maanantai-aamuna meren pohjaan niin, että waan masto ja sawupiippu owat näkywissä. Kuinka se oli saanut reiän kylkeensä, ei tiedetä."
Vielä kerran se nostettiin ja myytiin Venäjälle. 1880 se upposi Kaspian merellä ja jäi hylyksi.
Tekniset tiedot s/s Blixten:
Rakennettu Norrköpingissä Ruotsissa raudasta vuonna 1850
pituus 40, leveys 4.9, syväys 2,0 metriä
höyrykone 75 hevosvoimaa
nopeus 6 solmua
15 hyttipaikkaa
Kotkassa laivan agentiksi mainitaan J Balthasar.
Ensimmäisenä kulkukesänä kaikki sujui hyvin mutta vuonna 1874 alkoi onnettomuuksien sarja.
Ensin laivan ruoriketju katkesi ja alus raapaisi vähän pohjaa mutta pääsi omin voimin jatkamaan matkaansa.
Uutinen Uusi Suometar-lehdessä 26.8.1874: "Höyrylaiva Blixten on toissa päivänä matkallaan Viipurista tänne (=Helsinki, PT), törmännyt karille Loviisan satamassa. Kaikki matkustajat, noin 40 henkeä, pääsivät onnellisesti pois ja osa heistä on jo saapunut tänne Runeberg-nimisellä höyrylaivalla."
Keski-Suomi-lehti kirjoittaa 29.8.1874: "Blixten kuuluu olewan täynnä wettä ja epätietoista on, woidaanko sitä karilta saada."
Lopulta hinaaja Lennart sai vedetyksi sen irti eikä mitään suurempaa remonttia tarvittu ja liikennöinti jatkui jäiden tuloon saakka.
Elokuussa 1875 laiva ajoi kiville Äggskärissä Porvoon luona ruorimiehen nukahdettua ja taas tarvittiin höyrylaiva Runebergiä kuljettamaan sen matkustajat Helsinkiin.
Ilmoitus viipurilaisessa Ilmarinen-lehdessä 12.8.1876: "Huomaa! Höyrylaiva Blixten, kapteeni J Seth, taukouttaa wastaiseksi kulkunsa esiin tulleesta syystä."
Tämä "esiintullut syy"oli ratasakselin katkeaminen Kotkan edustalla ja jälleen kerran Blixten joutui jättämään työnsä muille parin viikon ajaksi.
Seuraavana talvena laiva talvehti Hietalahden telakan edustalla ja pääsi viimeisen kerran lehtiin.
Suomalainen Wirallinen Lehti kirjoittaa 3.3.1877: "Höyrylaiva Blixten, joka talven aikana on seisonut laiwatokan wieressä, upposi wiime maanantai-aamuna meren pohjaan niin, että waan masto ja sawupiippu owat näkywissä. Kuinka se oli saanut reiän kylkeensä, ei tiedetä."
Vielä kerran se nostettiin ja myytiin Venäjälle. 1880 se upposi Kaspian merellä ja jäi hylyksi.
Tekniset tiedot s/s Blixten:
Rakennettu Norrköpingissä Ruotsissa raudasta vuonna 1850
pituus 40, leveys 4.9, syväys 2,0 metriä
höyrykone 75 hevosvoimaa
nopeus 6 solmua
15 hyttipaikkaa
Kotka, myöhemmin Fredrikshamn
Elokuussa 1872 valmistui turkulaiselle Wiriä-varustamolle samanniminen uusi hieno potkurimatkustajalaiva, jonka oli rakentanut J D Stenberg & Söner konepaja Helsingissä.
Alusta alkaen laiva oli maanantaikappale, siinä esiintyi muun muassa vakavuusongelmia.
Purjehduskauden 1873 päätyttyä alus palautettiin korjattavaksi sen rakentaneelle telakalle.
Erään tiedon mukaan se kulki kesän 1874 Helsingin lähiliikenteessä.
Kotkassa oli perustettu höyrylaivayhtiö ja se keksi Stenbergin telakalla myynnissä olleen näyttävän, lähes uuden höyrylaivan. Helsingfors Dagblad kehui 21.9.1875 laivaa, jossa oli erikseen peräsalonki, buffet, 10 makuuhyttiä, rouvien salonki, jopa keulasalonki. Laiva poltti vähän puita, vain 40 kuutiojalkaa (reilu motti) tunnissa. Laivan hinta oli 102.000 markkaa.
Viipurilaisessa Ilmarinen-lehdessä oli 6.10.1875 seuraava ilmoitus: "Höyrylaivain kulkuja. Wiipuri-Helsinki. Hyvin varustettu ja mukava höyrylaiva Kotka, kapteeni Björklund tekee lopun merellä kulkuaikaa säännöllisiä matkustuksia Wiipurin ja Helsingin Wälillä poiketen Haminassa, Kotkassa ja Lowiisassa, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitavaraa. Lähtöajat tulewat: Helsingistä joka perjantain ja Wiipurista joka maanantain aamu.
Wiipurissa 28. syyskuuta 1875 Johan Silven
Jotenkin syksy selvittiin laivan kanssa joutumatta lehtien otsikoihin, mutta selvää oli, että kyseisellä laivalla ei voinut liikennettä jatkaa ja se palautettiin taas telakalle jotain teknistä ihmettä odottamaan.
Varustamo oli ilmoitellut lehdissä aktiivisesti uudesta kulkulinjasta mutta laivaa heillä ei ollut. Talvella 1876 heidän oli ostettava kokonaan uusi laiva, ruotsalainen Eugenia. Tästä lisää myöhemmin.
Reiluun vuoteen vanhaa Wiriä/Hagnäs/Kotka-laivaa ei ole lehdissä näkynyt ennenkuin ansaan astuivat haminalaiset. Helmikuun 12.päivänä vuonna 1877 Morgonblad-lehdessä oli uutinen, jonka mukaan Stenbergin konepaja oli myynyt rautaisen potkurihöyrylaivan kauppias K Aladinille Haminaan.
Laiva palasi entiselle linjalleen, nyt peräpeilissä luki nimenä sekä kotipaikkana Fredrikshamn.
Wiborgs Tidning-lehti julkaisi 19.6.1877 ilmoituksen: "Höyryalus Fredrikshamn , kapteeni Oskar W Andstén, tulee alkavana kesänä ylläpitämään säännöllistä yhteyttä Helsingin ja Wiipurin wälillä, poiketen Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitawaroita. Lähtöpäivät ovat: Helsingistä joka keskiwiikkona ja sunnuntaina aamun koittaessa; Wiipurista joka maanantaina ja perjantaina (Pietarin, PT) yöjunan saapumisen jälkeen."
Sama lehti kertoo 6.9.1877: "Höyrylaiva Fredrikshamn on toisen kerran tänä kesänä pakotettu toistaiseksi peruuttamaan vuoronsa. Tiedon mukaan on höyrylaiva kokenut epäonnea ja vahingoittanut potkuriaan."
Syksyllä toinen viikkovuoro suuntaansa jätettiin pois.
Kotkan Höyrylaivaosakeyhtiö ( Uusi Suometar 28.6.1878) kauppias Max Südel, sahanhoitaja G. A. Anders, apteekkari Grahn, kauppias M. Blech.
"Kotka ei voi tulevalla purjehduskaudella nauttia niin hyvistä höyrylaivayhteyksistä kuten viime kesänä, kun ei vähempää kuin kolme höyrylaivaa kulki säännöllisiä vuoroja tällä linjalla, sillä kuuleman mukaan Kotka-höyrylaivayhtiö on päättänyt peruuttaa ´Kotka´n vuorot kesäksi ja höyrylaiva Fredrikshamnin sanotaan tulleen myydyksi kauppias Levinille Porvooseen."
Wiborgs Tidning-lehti 21.2.1878
Maaliskuussa 1879 laiva pääsi taas lehtiin, ensiksi pakkohuutokauppailmoituksessa, jossa Pohjoismainen Osakepankki yritti periä saataviaan panttina olleen laivan myymisellä. Pankki kuitenkin veti hakemuksensa huutokaupasta takaisin "esiintyneen syyn takia."
Wiborgs Tidning 15.3. ja 20.3.1879
Helsingfors Dagblad ihmetteli vuonna 1879: "Saa nähdä kuka seuraavaksi ostaa tämän rauhattoman Neptunuksen pojan?"
Viimeisen kerran laiva esiintyy suomalaisissa lehdissä kun se huhtikuussa 1880 ilmoitetaan myydyksi julkisella huutokaupalla Vasili Andrejevitsch Miljutinille Pietariin 20.500 markan summalla. Tämä oli viidesosa siitä hinnasta, jonka kotkalaiset olivat laivasta viisi vuotta aikaisemmin maksaneet, ehkä se oli myös tämän laivankuvatuksen oikea hinta. Olisi saanut jäädä kokonaan rakentamatta!
Tekniset tiedot s/s Wiriä, myhemmin Hagnäs, Kotka, Fredrikshamn:
Rakennettu J D Stenberg & Sönerin telakalla Helsingissä 1872
Pituus 32, leveys 5.5, syväys 1,7 metriä
höyrykone, tehoksi ilmoitettu eri lähteissä useita eri teholukemia välillä 60-120 hv!
Useimmiten mainitaan 2-sylinterisen lauhduttimella varustetun koneen tehoksi 75 nominaalihevosvoimaa.
Alusta alkaen laiva oli maanantaikappale, siinä esiintyi muun muassa vakavuusongelmia.
Purjehduskauden 1873 päätyttyä alus palautettiin korjattavaksi sen rakentaneelle telakalle.
Erään tiedon mukaan se kulki kesän 1874 Helsingin lähiliikenteessä.
Kotkassa oli perustettu höyrylaivayhtiö ja se keksi Stenbergin telakalla myynnissä olleen näyttävän, lähes uuden höyrylaivan. Helsingfors Dagblad kehui 21.9.1875 laivaa, jossa oli erikseen peräsalonki, buffet, 10 makuuhyttiä, rouvien salonki, jopa keulasalonki. Laiva poltti vähän puita, vain 40 kuutiojalkaa (reilu motti) tunnissa. Laivan hinta oli 102.000 markkaa.
Viipurilaisessa Ilmarinen-lehdessä oli 6.10.1875 seuraava ilmoitus: "Höyrylaivain kulkuja. Wiipuri-Helsinki. Hyvin varustettu ja mukava höyrylaiva Kotka, kapteeni Björklund tekee lopun merellä kulkuaikaa säännöllisiä matkustuksia Wiipurin ja Helsingin Wälillä poiketen Haminassa, Kotkassa ja Lowiisassa, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitavaraa. Lähtöajat tulewat: Helsingistä joka perjantain ja Wiipurista joka maanantain aamu.
Wiipurissa 28. syyskuuta 1875 Johan Silven
Jotenkin syksy selvittiin laivan kanssa joutumatta lehtien otsikoihin, mutta selvää oli, että kyseisellä laivalla ei voinut liikennettä jatkaa ja se palautettiin taas telakalle jotain teknistä ihmettä odottamaan.
Varustamo oli ilmoitellut lehdissä aktiivisesti uudesta kulkulinjasta mutta laivaa heillä ei ollut. Talvella 1876 heidän oli ostettava kokonaan uusi laiva, ruotsalainen Eugenia. Tästä lisää myöhemmin.
Reiluun vuoteen vanhaa Wiriä/Hagnäs/Kotka-laivaa ei ole lehdissä näkynyt ennenkuin ansaan astuivat haminalaiset. Helmikuun 12.päivänä vuonna 1877 Morgonblad-lehdessä oli uutinen, jonka mukaan Stenbergin konepaja oli myynyt rautaisen potkurihöyrylaivan kauppias K Aladinille Haminaan.
Laiva palasi entiselle linjalleen, nyt peräpeilissä luki nimenä sekä kotipaikkana Fredrikshamn.
Wiborgs Tidning-lehti julkaisi 19.6.1877 ilmoituksen: "Höyryalus Fredrikshamn , kapteeni Oskar W Andstén, tulee alkavana kesänä ylläpitämään säännöllistä yhteyttä Helsingin ja Wiipurin wälillä, poiketen Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitawaroita. Lähtöpäivät ovat: Helsingistä joka keskiwiikkona ja sunnuntaina aamun koittaessa; Wiipurista joka maanantaina ja perjantaina (Pietarin, PT) yöjunan saapumisen jälkeen."
Sama lehti kertoo 6.9.1877: "Höyrylaiva Fredrikshamn on toisen kerran tänä kesänä pakotettu toistaiseksi peruuttamaan vuoronsa. Tiedon mukaan on höyrylaiva kokenut epäonnea ja vahingoittanut potkuriaan."
Syksyllä toinen viikkovuoro suuntaansa jätettiin pois.
Kotkan Höyrylaivaosakeyhtiö ( Uusi Suometar 28.6.1878) kauppias Max Südel, sahanhoitaja G. A. Anders, apteekkari Grahn, kauppias M. Blech.
"Kotka ei voi tulevalla purjehduskaudella nauttia niin hyvistä höyrylaivayhteyksistä kuten viime kesänä, kun ei vähempää kuin kolme höyrylaivaa kulki säännöllisiä vuoroja tällä linjalla, sillä kuuleman mukaan Kotka-höyrylaivayhtiö on päättänyt peruuttaa ´Kotka´n vuorot kesäksi ja höyrylaiva Fredrikshamnin sanotaan tulleen myydyksi kauppias Levinille Porvooseen."
Wiborgs Tidning-lehti 21.2.1878
Maaliskuussa 1879 laiva pääsi taas lehtiin, ensiksi pakkohuutokauppailmoituksessa, jossa Pohjoismainen Osakepankki yritti periä saataviaan panttina olleen laivan myymisellä. Pankki kuitenkin veti hakemuksensa huutokaupasta takaisin "esiintyneen syyn takia."
Wiborgs Tidning 15.3. ja 20.3.1879
Helsingfors Dagblad ihmetteli vuonna 1879: "Saa nähdä kuka seuraavaksi ostaa tämän rauhattoman Neptunuksen pojan?"
Viimeisen kerran laiva esiintyy suomalaisissa lehdissä kun se huhtikuussa 1880 ilmoitetaan myydyksi julkisella huutokaupalla Vasili Andrejevitsch Miljutinille Pietariin 20.500 markan summalla. Tämä oli viidesosa siitä hinnasta, jonka kotkalaiset olivat laivasta viisi vuotta aikaisemmin maksaneet, ehkä se oli myös tämän laivankuvatuksen oikea hinta. Olisi saanut jäädä kokonaan rakentamatta!
Tekniset tiedot s/s Wiriä, myhemmin Hagnäs, Kotka, Fredrikshamn:
Rakennettu J D Stenberg & Sönerin telakalla Helsingissä 1872
Pituus 32, leveys 5.5, syväys 1,7 metriä
höyrykone, tehoksi ilmoitettu eri lähteissä useita eri teholukemia välillä 60-120 hv!
Useimmiten mainitaan 2-sylinterisen lauhduttimella varustetun koneen tehoksi 75 nominaalihevosvoimaa.
Kotka (siipirataslaiva)
Kotkan höyrylaivaosakeyhtiö oli pulassa: se oli ilmoitellut lehdissä näyttävästi laivalinjan aloittamista Viipurista länteen mutta sillä ei ollut laivaa. Tarkoitukseen varattu Kotka-laiva oli osoittautunut pettymykseksi ja palautettu sen valmistaneelle Stenberg ja Pojat-telakalle. Talvella 1876 Hufvudstadsbladet-lehdessä oli 10.3.1876 uutinen:
"Siipirataslaivan Eugenia on Strömstadin höyrylaivayhtiö myynyt herra Laurinz G Baarsenille, joka vuorollaan myi saman höyrylaivan Kotkan höyrylaivaosakeyhtiölle Suomessa tuntemattomaan hintaan."
Toukokuussa 1876 laiva oli Helsingissä ja aloitti liikenteen aiotulla reitillä. Laiva oli alunperin vuonna 1856 rakennettu Ruotsin valtion postilaivaksi.
Wiborgs Tidning-lehdeessä julkaistiin 6.6.1876 komea ilmoitus: "Ruotsista ostettu nopeakulkuinen ja elegantisti sisustettu siipirataslaiva Kotka, kapteeni K W Crohns, tulee alkavalla purjehduskaudella ylläpitämään yhteyttä Helsingin ja Viipurin välillä poiketen Loviisassa, Kotkassa ja Haminassa, ottaen mukaan matkustajia ja rahtitavaroita."
Linjaliikenteen ohessa tehtiin myös huvimatkoja, kuten esimerkiksi juhannuksena 1876 laivan edustaja ilmoitti matkasta Viipurista Haminan ja Kotkan kautta Suursaareen. Hinta kannen alla oli 20 markkaa, kansipaikka maksoi 12 markkaa. Laivalla ilmoitettiin olevan hyvä ravintola.
Ensimmäisen purjehduskauden tuotto oli 60.000 markkaa mutta se ei kattanut kuluja ja yhtiö joutui velkoihin. Kun se vielä kesällä 1877 vaurioitui törmäyksessä höyrylaiva Jakobstadin kanssa halusivat omistajat päästä siitä eroon. (Jorma Tuomi-Nikulan kirjasta Siipiratas Suomessa)
Helmikuussa 1878 päätti yhtiö peruuttaa kaikki höyrylaiva Kotkan vuorot tulevana kesänä.
Ilmoitus lehdessä Finlands Allmänna Tidning 10.4.1878: "Höyrylaiva Kotka, joka on tällä hetkellä telakalla Helsingissä, on myyty 35.000 markalla uudelle Kotkaan perustetulle yhtiölle."
Suomen Wirallisessa Lehdessä oli 27.6.1878 ilmoitus, jonka mukaan uuden Kotkan Höyrylaivaosakeyhtiön muodostivat kauppias Max Südel, sahanhoitaja G A Andersin, apteekkari Hjalmar Grahn ja kauppias Mauriz Bloch.
"Uusi yhtiö sieti tappioita vain muutaman kuukauden. Elokuussa 1878 Kotka pantiin seisomaan kuukaudeksi. Syksyllä se jälleen oli liikenteessä, mutta tulot eivät siitä kasvaneet. Seuraavan kesän se sai maata laiturissa. Keväällä 1880 laiva ilmoitettiin myytäväksi huutokaupalla. Ostajia ei ilmaantunut ja uusi huutokauppa järjestettiin syksyllä. Tämän jälkeen laivasta ei enää kuulunut mitään." (Jorma Tuomi-Nikulan kirjasta Siipiratas Suomessa)
Teknisiä tietoja ei (vielä?) ole, kuva tulee myöhemmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti