keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Gutzeitin laivat

Huth

Helsingfors Dagblad 26.5.1872: "Pieni höyrylaiva, joka toissa päivänä saapui tänne Norjasta, on nimeltään Huth. Sen omistaja on eräs herra Gutzeit."

Jo heinäkuusta 1872 alkaen Huth osallistui purjehduskilpailujen järjestämiseen. Alus toimi usein kilpailuissa palkintotuomariveneenä tai kuljetti muuten vaan yleisöä katselemaan purjehdusta. Kyseinen harrastus oli kovin yleinen höyrylaivojen omistajien keskuudessa, niin myös Gutzeit vietti paljon vapaa-aikaa veneillen.

Suomenlehti 3.12.1872: "Lämmittäjä höyryweneellä Huth, Norjan alamainen Niilo Jakobson (oikea etunimi oli Nils, PT) on eräänä päiwänä, höyryweneen ollessa Kotkan saaren laiturin vieressä, tapaturmasta hukkunut."

Elokuussa 1873 Huth, jolla oli lastina maitoa ja viilipyttyjä, ajoi Helsingissä satamassa soutuveneen yli. Onnettomuus sattui, kun Huthin koneistosta irtosi joku mutteri ja koneenkäyttäjä  ei saanut laivaa pysähtymään. Veneessä ollut pelastui laiturille. Huthin omistaja lupasi korvata vahingon. (Hufvudstadsbladet 10.8.1873)

Kotka Notis&Annonsblad kertoi 22.8.1885, kun Huth hinasi matkustajahöyrylaiva Björneborgin Loviisasta Kotkaan telakalle, kun tämä oli kadottanut potkurinsa.

Edelleen sama lehti kertoo 16.4.1887, kuinka edellisinä päivinä kylmä sää oli hidastanut jäiden lähtöä eikä Kotkaan tulevat kaksi parkkia sekä yksi kuunarilaiva päässeet satamaan.
"Eilen yritti hinaajahöyry Huth murtaa jään, joka olisi laivalla olleiden mukaan onnistunut, ellei alus olisi rikkonut potkuriaan jäissä."

"Merenkulku Kotkassa alkoi viime maanantaina 18 tätä kuuta, kun hinaaja Huth läpäisi ulkoredillä olleen jäävyön ja samana päivänä hinasi pohjoissatamaan neljä jäämassojen taakse ankkuroitunutta purjelaivaa." (Kotka Notis&Annonsblad 23.4.1887)

Sama lehti kertoi 6.10.1888, että 4.11. haaksirikkoutui englantilainen priki Isabella, puutavaralastissa Pietarista Yarmouthiin, Lillkallan karille Suursaaren luona ja jäi hylyksi. Miehistön pelasti Gutzeit&Kumppanien hinaaja Huth.

Kotkan Sanomat 8.5.1889: "Ensimmäinen höyrypursi, Gutzeit&Kumpp. omistama Huth kävi jo eilen iltapäivällä kaupunkimme laiturissa sekä Hietasessa särkien paikoin 13 tuuman paksuista jäätä. Näinä päivinä saatamme sanoa laiwaliikenteenkin täydelleen alkaneen."

Kotka Notis&Annonsblad 3.8.1889: "Löytynyt ruumis. Hukkuneen ravintoloitsija Julius Adamssonin ruumiin löysi toissa päivänä hinaaja Huthin miehistö ja toi sen heti kaupunkiin. Ruumis kellui Fort Slavan lähellä ja oli ajelehtimassa Suomenlahdelle."

Kotkan Sanomat 26.6.1894:


Kotkan Sanomat 29.8.1896: "Maalle ajautui Fort Slawan luo toissapäiwän ankarassa myrskyssä eräs suursaarelainen jaala, joka oli tulossa Helsingistä. Gutzeitin höyrywene Huth weti sen jälleen wesille. Mitään wahinkoa ei jaala kärsinyt."

Kotka Nyheter kirjoitti 10.8.1897 pursiseuran eskaaderipurjehduksesta Suursaareen: "Myös pari yksityistä seuruetta teki huvimatkan Suursaarelle höyrylaivoilla Merkur (Pelastusalus, PT) ja Huth ja yhteiselo saarella oli miellyttävää."

Kotka Nyheter 24.5.1898: "Pohjakosketus. Ranskalainen höyrylaiva Sully ajoi karille eilen matkalla Kotkaan Lellerin saaren luona Rankin lähellä. Pohjakosketus oli kuitenkin niin lievä, että höyrylaiva Huthin onnistui hinata Sully karilta eikä siihen näytä törmäyksessä tulleen mikkäänlaista vahinkoa."

Koitar-lehti Haminasta kirjoitti 25.9.1900, kuinka Gutzeitin hinaajalaiva Huth, kapteeni B Korpas, pelasti kaatuneen purjeveneen päällä ajelehtineen säkkijärveläisen laivuri Mikko Pöntysen ja tämän naapurin tyttären kolme tuntia kestäneestä piinasta lähellä Orisaarta.

Kotkan Uutiset 22.5.1902: Gutzeitin väkevä hinaaja Luppi oli merellä avustamassa lähestyviä laivoja Kotkaan, kun sen potkuriakseli vääntyi jäissä. Laiva laski ankkurin, mutta ajelehtivat jäät painoivat sitä niin kovasti, että ankkurikettinki katkesi ja jäät veivät laivaa mukanaan. Kun asiasta saatiin tieto Kotkaan, lähti toinen saman yhtiön höyrylaiva Huth apuun ja hinasi Lupin kotirantaan ja siitä sähkötehtaan telakalle korjattavaksi. (Mainittu sähkötehdas oli Kotkan Rauta-, Urheilu- ja Sähkötehdas Osakeyhtiö, jolla oli konepaja ja telakka Kotkan satamassa, PT)

Etelä-Suomi 22.9.1904: Höyrywene waipunut pohjaan. Wiime yönä kello 3 aikaan pääsi jonkun erityisen tapaturman kautta wesi tunkeutumaan täällä Norjan sahan rannassa seisowaan W. Gutzeit & C:n omistamaan höyryweneeseen Huth, sillä seurauksella, että alus painui pohjaan ja on siitä wain laitojen yläosat näkywissä. Weneessä nukkuwa miehistö hawaitsi onneksi ajoissa wuodon, joten ennätti poistua. Laiwan oli määrä tänä aamuna lähteä Wiipuriin ja oli se tätä warten jo eilen lastattu poltto- y.m. tarpeilla."

Kyminlaakso 6.11.1907: "Karille ajoi sunnuntaina t.k. 3 p:nä höyryalus Huth Haapasaaren lähettywillä, Wirluodon luona. Noin tunnin kuluttua pääsi se kuitenkin pois karilta omin woimin."

Etelä-Suomi 7.10.1909: Karilleajo. Eilen klo ½ 4 i.p. ajoi Gutzeit & C:o omistama hinaajalaiwa Huth karille Pukinpään luona lähellä Pitkäpaatea. Laiwa oli tulossa Wiipurista tänne kolmen puutawaraproomun kanssa, mutta nähtäwästi sumussa joutunut pois reitiltä. Tarkempia tietoja ei ole. Tänä aamuna lähtewät Sunilan sahan 'Kotka' ja rautayhtiön 'Sähkö' karilleajaneen awuksi. Huth on ollut mainitulla yhtiöllä jo wuodesta 1872, jolloin yhtiö osti sen Fredrikstadtista Norjasta."

"Huth pääsi wielä samana iltana karilta omin woimin irti weden nousun waikutuksesta. Laiwa, joka oli joutunut hiekkakarille, ei saanut wuotoa ja jatkoi se matkaansa keskiwiikkona Kotkaan."
Näin kirjoitti Haminan Sanomat 9.10.1909. On myös mainittu, että tällä kertaa Huth ei ajanut ollenkaan pohjaan kiinni, se vain jäi odottamaan sumun hälvenemistä. Tieto karilleajosta tuli Kotkaan kuulemma jonkun luotsin mukana, joka ei ollut vaivautunut varmistamaan tiedon todenperäisyyttä.

Teknisiä tietoja:


Rakennettu Bergenin konepajalla Norjassa 1868 raudasta
Uusittu 1905 pituus 16,03 m x leveys 4,63 x syväys 3.24
40,33 brt, 23.24 nrt
höyrykone 48 eff.hv
Signaalitunnus SJCL

Omistaja konsuli Gutzeit, myöh. A/B Gutzeit&C:o
Vanhoissa laivakalentereissa omistajaksi mainitaan Ch. Holst, joka oli Norjan sahan johtajia.


Huth Suomen lippu perässään, kuva Marjo Zamora Lopez


Kotka (1)

Helsingfors Dagblad kirjoitti 5.2.1872 helsinkiläisen J. D. Stenberg & Poikien telakan valmistamista laivoista. Yksi näistä oli herroille Gutzeit ja Lennart af Forselles rakennettu hinaajalaiva Kotka, jonka mitat olivat pituus 75 jalkaa, leveys 14 jalkaa ja syväys 7½ jalkaa. Laiva sijoitettiin Gutzeitin hinauksiin Päijänteelle Lahteen.

Hufvudstadsbladet kertoi 22.9.1874 kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan Lennart af Forsellesin kuolinpesän myyneen osuutensa höyrylaiva Kotkasta konsuli Gutzeit & Kumppaneille Kotkaan 200.000 markan hinnasta.

Theodor Hjelt: Suomen laivakalenteri 1907 s. 82-83 mukaan Karhula Osakeyhtiö osti aluksen ja se siirrettiin osina J. D. Stenbergin konepajalle Helsinkiin, jossa se uudistettiin 1892 ja laivan nimeksi tuli Kokko. Se jäi talvisodan jälkeen Viipuriin ja joutui venäläisten haltuun.

Anne

Hufvudstadsbladet 2.8.1876: "Crichton & C:o osakeyhtiölle kuuluva höyryvene Anne on myyty herroille Gutzeit & C:o Kotkaan 13.00 markalla."

Kotkan Sanomat 27.6.1883: "Pienempi haaksirikko tapahtui Juhannuspäiwänä illalla höyrywene 'Annelle' , jolla muutamia kaupungin säätyhenkilöitä, enimmäkseen naisia ja lapsia, kuuluu olleen huwiretkellä. Koneenkäyttäjän huolimattomuudesta oli näet höyrypumpun wenttiili jäänyt auki, josta wesi alkoi tulwata koneruomaan koko lailla. Hätääntyneille saapui kumminkin apua eräästä wenäläisestä sotalaiwasta, joten onnettomat pelastuiwat suuremmitta wahingoitta paitsi mitä pu'ut lienewät kowassa kiireessä wähin wahingoittuneet."
Tekstissä mainittu sotalaiva oli tykkivene Dnjepr, tämä käy ilmi Kotka Notis&Annonsblad-lehden yleisökirjoituksesta 30.6.1883.

Fredrikshamns Tidning kertoo 10.8.1887 monen palstan jutussaan kilpapurjehduksesta Kotkassa, jolloin yleisö seurasi kilpailuja höyryveneistä Selma, Ellen, Alert, Huth, Halla, Kyminsuu ja Anne.
Tässä taas näkyy sahamiesten kiinnostus kilpaveneilyyn, ovathan kaikki nuo alukset arkitöinään hoitaneet sahojen tavaraliikennettä.

Erään tiedon mukaan tämä alus vaihdettiin konsuli Ahlqvistin Lintu-laivaan 1882?

Teknisiä tietoja:
Rakennettu W:m Crichton & C:o konepajalla Turussa 1875
Mitat pituus 11,3 m x leveys 2,40 m x syväys 0.9 m
Höyrykone 6 hv


Lintu (1 ja 2)

Kotkan Sanomat 21.5.1890 kertoo V.P.K.:n huvimatkasta Elisabet-saarelle (Varissaari). Matka tehtiin höyryveneillä Alli (Hietasen saha), Helene (vanha saha), Olga (Hellstén) ja Lintu. Onko tämä viimeinen jo Gutzeitin laiva vai se, jota Ahlqvist kauppasi jo kesäkuussa 1882?

Taitaa olla niin, että sama laiva on kysymyksessä. Nähtävästi Gutzeit osti Ahlqvistin höyryveneen jo 1882?

Toukokuussa 1896 Varkauden telakka toimitti Gutzeitille varppaajan, jonka nimeksi tul Lintu.
En ole ikinä lukenut varppaaan käytöstä Kotkan vesillä, joten tämä uusi tulokas taisi heti alkuun suunnata keulansa (oikeastaan peränsä, kun kerran varppaaja oli) Saimaan vesille?





Kotkan Sanomat 7.11.1896:



Kotkan Sanomat 8.6.1897: "Tulipalon hälytys sai lauwantai iltama kaupungin asukkaat liikkeelle. Norjan sahan höyryweneessä 'Lintu' oli puuwarasto syttynyt palamaan mutta saatiin ilman suurempia tuhoja sammutetuksi. Palokunnan oliwat jo liikkeellä."

Kotka Notis- och Annonsblad 19.8.1897:

Kotkan Uutiset 3.3.1898 (uutinen):

Kotka Nyheter 17.5.1898 kertoi, että höyryruisku oli liitetty Linnun koneistoon ja se toimi erinomaisesti. Tätä tultiin myöhemmin tarvitsemaan!

Kotka Nyheter 19.5.1900 kertoo uutisessaan, miten Neptun-yhtiön pelastusalus Ahti ajoi karille Lehmän ja Lellerin saarten välissä kruununluotsin komennossa. Paikalle saapui Gutzeitin höyryvene Lintu sukellusvarusteiden kanssa. itse pelastustyön teki myöhemmin Protector-pelastusalus.

Kotkan Uutiset kertoo 18.8.1901 ravintoloitsija Ohfertin konkurssipesälle kuuluvan ravintola Svensksundin palosta (nykyisen Kotkan Kaupunginteatterin paikalla). Koko lähiseutu oli suuressa vaarassa palaa, mutta "Erinomaisena apuna sammutustyössä oli Norskan sahan höyrylaiva 'Lintu' höyryruiskuineen sekä pelastushöyrylaiva Karin'in wedennosto kone."

Sattui Linnulle havereitakin, kesäkuussa 1902 se sai koneistonsa rikki, heinäkuussa Lintu ajoi karille Heinlahden ja Kotkan välillä ja marraskuussa 1903 se ajoi taas karille, nyt Kivisillan luona.

Etelä-Suomi kertoo 14.7.1903 Heinlahdella järjestetystä kansanjuhlasta, joka epäonnistui taloudellisesti, sillä järjestäjä ei saanut tarpeeksi ajoissa tilaisuuden vaatimia lupia eikä osanottajilta voinut periä minkäänlaisia maksuja. Väkeä paikalle saapui puolen kolmatta tuhatta höyryveneillä Nansen (Olsen), Kaima (Ruth), Turvala (Collin) sekä Lintu.

Etelä-Suomi 2.6.1906 ilmoitus (laivan nimi mainitaan asiaa koskevassa pikku-uutisessa):
Etelä-Suomi 6.8.1907:


Panu

Yksi maininta telakalla tapahtuneesta onnettomuudesta. Oliko Saimaan tervahöyryjjä?

Gutzeitin Saimaan varppaajat

Yhtiö teetti 1890-luvulla useita varppaajia Saimaan tukkilauttojen hinaamiseen, tarkemmin varppaamiseen. Nämä alukset, Kotka (1891), Ruttois (1891), Vanda (1892) ja Alexander (1893) tuotiin kuitenkin vuosittain Kotkaan talvehtimaan, joten ne näkyivät pari kertaa vuodessa satamassamme. 


Aino (2)

Gutzeitin pieni, kiikkerä normaalisti Saimaalle sijoitettu Aino-hinaaja tuurasi muutostöiden takia ajosta poissa ollutta sataman vakiokulkijaa Lintua 1890-luvulla.


Luppi

Vaikka höyrylaiva Luppi olikin vuosia Gutzeitin raskassarjalainen, tositoimiin aina joutuva vahva hinaaja, käytettiin sitä jonkun kerran myös henkilöliikenteeseen, joten on se oikeutettu pääsemään tälle listalle.

Yleensä Luppi talvehti Kotkassa vaikka viettikin yleensä kesän Saimaalla tukkilauttoja hinaten.

Kotkan Sanomat 8.5.1900: Laiwaliike. Wiime päiwinä on kierrellyt höyrypursi 'Luppi' Norjan sahan edustalla ja awannut Norjan sahan ja Hallan wälisen salmen puoitiehen jäistä wapaaksi. Elisabetin saareen päin yrittäessään sai Luppi Kuusisen saaren läheisyydessä ottaa wauhtia kulkien tämän jälkeen eteenpäin noin pituutensa werran. Ruotsinsalmella näkyy olewan paikottain awowettä."

Kotkan Uutiset 2.5.1901: Jäitä löytyy wielä laajalti Kotkan saariston ulkopuolella, kosk'ei pikkumurtaja Luppi woinutkaan tehdä aijottua retkeään Suursaarelle, waan täytyi palata tyhjin toimin takaisin."

"Talvilaiwaliikettä Kotkaankin. Tänä syksynä tulee laiwaliikettä Kotkaan jatkettawaksi talwen tullessakin. Osakeyhtiö W. Gutzeit & C:n höyrylaiwa Luppi on otettu telakkaan warustettawaksi wäylää auki pitämään talwen aikanakin. Luppi on warustettu erittäin woimakkaalla ja tukewalla koneistolla sekä muutenkin jäänmurtajaksi muodostettu. Kewäisin on se edellisinä wuosina murtanut kulkuwäyliä jäähän ja osoittautunut olewan hywä jäänmurtaja."

Kotka Nyheter 21.5.1910: "Matkan Suursaareen teki ruotsalaisen yhteiskoulun opettajat ja vanhemmat oppilaat helluntaipäivänä. Gutzeit & Co-yhtiö oli hyväntahtoisesti antanut höyrylaiva Lupin matkalaisten käyttöön." 

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Ruotsissa Bergsundin konepajalla 1899 teräksestä.


Pituus 21.15 m x leveys 4,75 m x syväys 2.85 m

74,66 brt, 22,13 nrt
Höyrykone 200 hv
Signaalitunnus SJFT


Kuva Lasse Tuomalan arkistosta

Helmi (2)

Kotkassa oli reilu 100 vuotta sitten ainakin kaksi Helmi-nimistä laivaa, toinen kuului tullipäällysmies G. B. Hellsténille ja toinen Gutzeitille. Lisäksi lehdissä oli uutisia muualla seilanneista Helmi-laivoista, ei ihme, kun välillä meinaavat sekoittua...

Kotkan Uutiset 15.11.1903: "Kotkan höyrywene laiwasto lisääntyy yhä. Hiljattain saapui Kotkaan W. Gutzeit & C:n toiminimi Utra Wood & C:lta ostama, jäänmurtajamalliin rakennettu hinaajahöyrylaiwa Helmi ja muutamia muitakin höyryweneitä on ensi kesäksi odotettawissa."

Kotka Nyheter 8.12.1903: "Merihätään joutui viime lauantaina koneenkäyttäjä ja lämmittäjä osakeyhtiö Gutzeitin höyryveneestä Helmi. He olivat menneet jollalla tervehtimään tuttuja redillä olevaan ruoppaajaan..."
Kyllä kummasti saa samasta tapahtumasta aikaan monenlaisia uutisia, Kotkan Uutiset mainitsee, että ruoppaajan miehet olivat tulossa Helmiin...Totta tuossa taitaa olla Helmi-laiva, ruoppaaja, jolla ja pari miestä?

Kotka Nyheter-lehti kertoo 6.8.1904 kahden Oy Gutzeit & Co:n höyryveneen, Lintu ja Helmi osallistuneen Kirkonmaassa raivonneen metsäpalon sammutukseen tuoden mukanaan proomussa sammuttajia.

Etelä-Suomi kirjoittaa tulipalosta insinööri Grefwebergin talossa 27.7.1905: "Tehokasta apua sammutustyössä antoiwat Sunilan 'Kotkan' ja Norjan sahan 'Helmin' pumput. Molemmat laiwat saapuiwat uskomattoman nopeasti sammutustyöhön."

"Suomen kenraalikuvernööri R. Gerhard (oikea nimi oli Nikolai Gerard, PT) kävi virallisella vierailulla Kotkassa ja ohjelmaan kuului tutustuminen Norjan sahaan Oy Gutzeit & Kumpp. höyrylaivalla Helmi." Näin kirjoitti Etelä-Suomi 5.7.1906. Samalla kertaa arvovieras tutustui rakenteilla olevaan Gutzeitin selluloosatehtaaseen.

Kyminlaakso-lehti 14.11.1908: "Karille joutui keskiwiikkoiltana laiwa 'Seura', kapteeni K. Rasi, joka tuli satamaan Pietarista öljy ja wehnäjauholastissa. Rautayhtiön 'Sähkö' hinasi laiwaa öljymakasiinille, joka on Katariinassa, mutta lähellä Elisabetin saarta joutui laiwa kivelle ja sai wuodon keulaan. Wesi wirtasi sisään nousten lastiruomissa 3 jalkaa. Gutzeit & C:o 'Helmi' tyhjensi pumppuamalla laiwaa, joka on nyt satamassa."

Haminan Lehti 24.11.1908: "Kiwelle ajoi 'Kymmene aktiebolag'in omistama höyrypursi 'Woikka' wiime lauantaina matkallaan Kotkaan lähellä Hallaa. Pursi sai ahteriinsa kolme reikää konehuoneen kohdalle. Gutzeit & C:o höyryl. 'Helmi' hinasi 'Woikan' Kotkaan Sähkötehtaan telakalle korjattawaksi. Korjaus työ kestänee 3-4 päiwää."
(Woikka oli entinen G. B. Hellsténin Helmi, PT)

Teknisiä tietoja: (Suomen kauppalaivakalenteri 1900)
Rakennettu Varkaudessa 1898
Pituus 19,81 x leveys 4,27 x syväys 1,60 metriä
19.09 reg.tonnia
Höyrykone 25 hv
Helmin ruiskua kokeillaan 1910-luvulla Kotkassa


Ahkera

Myös tämän hinaajan Gutzeit sai ostaessaan Utra Woodin 1902 tai -03.
En ole (vielä) löytänyt tästä lehtimainintoja.

Teknisiä tietoja: (kirjasta Suomen Kauppalaivasto 1918, Valtioneuvoston kirjapaino, 1920)

Rakennettu Leppävirta. Varkauden tehdas Stenberg  1871
Pituus 22,25 x 4,40 x 1,80 metriä
49,68 brt/28,33 nrt
Höyrykone 30 eff.hv


Tripp

Kotka Nyheter 6.8.1904: "Uusi pieni höyryvene Tripp hyväksyttiin eilen kaupungin satamassa. Vene on rakennettu rautayhtiön konepajalla insinööri J. Nielsenin laskuun täältä."

Kotkan Uutiset 4.6.1905:




Kotkan Uutiset 20.7.1905: "Kyminlaakson raittiuspiirin kesäjuhlassa wiime sunnuntaina pitiwät puheita hrat J Alin, D Hamara, W Pylkkö, W Joukainen ja opettaja Snellman. Yleisöä oli runsaasti saapunut lähiseuduilta höyryweneillä Alli, Kaima, Ursus, Turwala, Halla, Sunila, Tripp ja Olga, jota paitsi höyrywene Fix wälitti liikettä Kotkan ja Mussalon wälillä."

Koitar 2.9.1905: "Höyryaluksen kauppa. Osakeyhtiö W. Gutzeit & Kumpp. on myynyt omistamansa höyryweneen Tripp kauppias H. Zilliacukselle. Kauppahinta tuntematon."


Sukkela

Haminan Sanomat 17.9.1907: "Yhteentörmäys. Norjan sahan hinaaja-alus Sukkela törmäsi wiime torstai-aamupäiwällä ruoppausproomua wastaan saaden keulaansa suurehkon repeämän. Sukkela täytyi wiedä Rautayhtiön konepajalle korjattawaksi."

Etelä-Suomi 30.7.1908: "Höyryweneitten yhteentörmäyksiä. Eilen tapahtui satamassa törmäys höyryweneitten Sukkelan ja Syrsan wälillä. Edellinen pelastui ilman waurioita, mutta Syrsanin keula ja etukansi wioittuiwat jonkun werran, niin että se oli wietäwä konepajalle korjattawaksi. Sukkela kuuluu Norjan sahalle ja Syrsan Stewedoring lastausyhtiölle."
Tekstissä mainittu toinen laiva on nimeltään Syrsa, ei Syrsan, niin kuin tuossa lukee.

Kyminlaakso 29.8.1908: "Karille ajoi Gutzeitin höyrywenhe Sukkela matkalla Wiipuriin Uuraan salmessa klo 12 yöllä tiistaita wasten. Sukkela ei totellut eräässä käänteessä peräsintä ja, kun raskas proomu kulki jäljessä, ei se woinut perääntyäkään, waan joutui karille. Onneksi proomu saatiin käännetyksi, niin ettei se murskannut Sukkelaa, waikka siwumennen oli wallan koskea karilla olewaan laiwaan. Laiwasta kuljetettiin weneellä useimmat matkustajat proomuun. Höyrylaiwa Alert (omistaja Paul Wahl & Kumpp.) tuli muutaman tunnin kuluttua ja weti Sukkelan karilta sekä wei sen Wiipuriin jossa se korjataan. Sukkela ei saanut wuotoa."

Reilu kuukausi myöhemmin Sukkela veti neljää niin sanottua Saimaan lotjaa Kotkasta Viipuriin, kun sen hinausköysi katkesi ja kolme lotjaa ajautui kovassa tuulessa karille. Kaksi saatiin muutaman päivän jälkeen irti mutta yhden epäiltiin jäävän hylyksi. (Kyminlaakso 6.10.1908)

Huhtikuussa 1909 Gutzeit vaihtoi Sukkelan entiseen kauppaneuvos Ahlqvistin Selmaan lappeenrantalaisen kauppias Cederhwarfin kanssa.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Varkaudessa 1870
38.70 reg.tonnia
Höyrykone 40 hv

Aluksen mitoiksi mainitaan vuoden 1900 kauppalaivakalenterissa 30,66x4,83x2,53 metriä
Olisiko tuo pituus kuitenkin 20,66 metriä?


Toimi

Kotka Nyheter 3.7.1906 kertoo uutisessaan nuorista työmiehistä Luukkonen ja Liukkonen, jotka lähtivät ulkosaariin metsästys- ja kalastusretkelle. Kun poikia ei kuulunut kotiin eikä poliisikaan suostunut heitä etsimään, kääntyi toisen pojan isä Gutzeitin sahan puoleen, josta lähetettiin höyrylaivat Toimi ja Kotka heitä etsimään. Saarelaiset olivat kuitenkin jo pelastaneet nuorukaiset.

Teknisiä tietoja

Rakennettu Puhoksessa Kiteellä 1882
Pituus 21,45 x leveys 4,42 x syväys 2,91 m
26,9 nrt


Selma

Gutzeit sai tämän vaihtaessaan Sukkelan lappeenrantalaisen kauppias Cederhwarfin kanssa. Katso lisää kohdasta Ahlqvistin laivat


Ilomants

Etelä-Suomi 8.6.1909 kertoo uutisessaan Toivonliittolaisten kesäjuhlasta Mussalossa:
Kiwelle karahti sunnuntaina Norjan sahan 'Ilomants' laiva tullessaan ottamaan Katariinan rannasta Mussaloon menewiä juhlijoita. Täydellä 'faartila' ajaessaan se antoi koko hywän tönäyksen joka kuitenkaan ei mitään waaraa eikä wahinkoa muassaan tuonut elei ota lukuun säikähdystä. Tämä 'ennen tuntematon kari' sijaitsee rannasta parisenkymmentä metriä."


Hietanen (entinen nimi Hietanen I)

Hietasen sahan oston yhteydessä Gutzeitille tuli myös samanniminen hinaaja. Tästä lisää osassa Paul Wahlin laivat.


Kristian Kontturi

Kotka Nyheter 22.10.1910: "Varmistaakseen loppusyksyn liikenteen täällä on A. B. W. Gutzeit & C:o päättänyt sijoittaa voimakkaan tukkihinaajan Kristian Kontturin Saimaalta Kotkaan."

Kyminlaakso 24.12.1910: "Waalilippujen wienti ulkosaarille. Sikäli kun meille on kerrottu, on nyttemmin tehty sopimus postihaallituksen ja O.Y. W. Gutzeitin wälillä siitä, että sanotun yhtiön höyrylaiwa 'Kristian Kontturi' kuljettaa waailiput Seiskariin ja Lavansaarelle. Suursaareen ja Tytärsaareen on waaliliput jo lähetetty postin mukana. Waalien jälkeen on saman laiwan määrä hakea waaliliput Seiskarista, Lawansaarelta, Suursaarelta ja Tytärsaarelta. - Syksymyöhäisten, epäwakaiden säiden takia tuntuu yritys kuitenkin rohkealta, mutta toiwottawaa olisi, että matka onnistuisi."

Kotka Nyheter kertoo 31.12.1910, että aluksen matka onnistui, mutta se kesti huonojen olosuhteiden takia puolitoista vuorokautta. Toisaalta sama lehti kertoi, että Kotkan satama puolestaan on täysin jäätön!


Poku

Suomen kauppalaivakalenterissa 1912 mainitaan Gutzeitilla olleen ainakin rekisteröitynä Kotkaan tämänniminenkin hinaaja. Lehtimainintoja en ole löytänyt.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Vaasassa Onkilahden konepajalla 1904
Pituus 18,10 x leveys 5,10 x syväys 2,67 metriä
Höyrykone 120 i-hv, 75 eff. hv
Omistajaksi vuoden 1918 kalenterissa mainitaan Nord Saima Rederibolag, Joensuu

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Rannikkoliikenteen matkustajalaivat

Kotkansaaren kehittyminen sotilasleiristä ensin siviiliasutuskeskukseksi, myöhemmin sahateollisuuden keskittymäksi ja lopulta oikeaksi kaupungiksi aiheutti sen, että rahtiliikenteen lisäksi tarvittiin myös henkilöliikenneyhteyksiä lähikaupunkien kanssa. Lähellä olevat vanhemmat kaupungit olivat jo vuosia olleet yhteydessä toisiinsa erilaisten höyrylaivalinjojen avulla, rannikollahan ei ollut vielä muuta toimivaa liikenneverkkoa ennen junanratojen valmistumista.

Tärkeitä kaupunkeja Suomenlahden rannikolla oli tuolloin useita.  Pietari oli Venäjän pääkaupunki, Viipuri maan tärkeimpiä kaupunkeja ja kaupan keskus, Hamina vanhana sotilaskaupunkina oli monen Kotkaan saha- ja myös muuta teollisuutta Kotkaan perustaneiden kauppiaitten kotikaupunki, Loviisa ja Porvoo lännessä kätevästi Helsinkiä ennen.

Useat höyrylaivat olivat jo vuosikymmeniä välittäneet henkilö- ja tavaraliikennettä idästä länteen yhdistäen Pietarin ja Viipurin Helsinkiin. Monet laivat ajoivat Helsingistä suoraan Pietariin, mutta paluumatkalla poikkesivat tarvittaessa Viipurin ja Haminan kautta tullessaan Helsinkiin. On myös mainintoja siitä, että joskus nämä laivat pysähtyivät ainakin Kotkan ulkoredillä purkaakseen kuljettamiaan tavaroita ja ihmisiä, mutta vielä siihen aikaan ei säännöllisiä, aikatauluun merkittyjä  vuoroja Kotkaan ajettu.

Ensimmäiset laivat, jotka Kotkaan virallisesti tulivat joko idästä tai lännestä, olivat jo muualla tässä blogissa mainitut haminalainen Thure, joka vuonna 1866 aloitti Kotkan henkilöliikenteen, Viipuri-Helsinki-väliä ajanut siipirataslaiva Blixten 1873 alkaen sekä Kotka-laivat, ensin potkurilaiva vuodesta 1875 ja myöhemmin vanha rataslaiva vuodesta 1876 alkaen. Näistäkin on muualla tarinat.


Fänrik Stål

Hufvudstadsbladet-lehden laivalistalla mainitaan 20.5.1874 toukokuun 19. päivän kohdalla suomalaisen höyryalus Fänrik Stålin, kapteeni J. A. Decker lähteneen Kotkaan kappaletavaralastissa, ehkä mukana oli joku matkustajakin?


Vikingen

Uusi Suometar-lehti Helsingistä mainitsee päivälistallaan 1.6.1874: "Höyrylaiwa Wikingen lähtee Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan k:lo 7 aamulla."

Helsingfors Dagblad 16.6.1874: "Höyrylaiva Vikingen, kapteeni J. A. Bastman lähtee Helsingistä Loviisaan ja Kotkaan maanantaisin, keskiviikoisin ja perjantaisin kello 7 aamulla. Kotkasta tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 6 aamulla poiketen Loviisassa."

Sama lehti kuitenkin kertoo jo 19.6., että laivan vuorot Kotkaan loppuvat 20.6. ja alus alkaa säännölliset vuorot linjalla Helsinki-Porvoo.

Vikingen oli rakennettu Tukholmassa 1856 siipirataslaivaksi ja muutettiin potkurilaivaksi 1873. Omistaja oli porvoolainen C. A. Lewin.


Lotta Svärd

Hufvudstadsbladet 6.9.1874: "Höyryvene Lotta Svärd, kapteeni Knut Kjellin, lähtee, jos tarpeeksi matkustajia ilmoittautuu, sunnuntaina 13. syyskuuta klo 4 aamulla täältä (Helsinki, PT) Kotkaan ja palaa kilpapurjehduksen jälkeen."
Lotta Svärd oli Helsingin lähiliikenteen aluksia, jonka kapteeni William Ruth osti vuonna 1888.
Alus ajoi myöhemmin Kotka-Hamina-linjalla, siitä enemmän osassa Haminan höyryjä. 
Aluksen rungosta tehtiin 1898 Karhulassa höyryhinaaja Kaima.



Suomi

Helsingfors Dagbladet-lehti kertoo 24.8.1875 normaalisti Pietari-Helsinki-Oulu-linjan matkustajalaivan tuoneen katsojia purjehduskilpailuun Kotkaan.


Hangö

Sydfinska Kustångfartygsbolagetin Hangö kuljetti matkustajia ja rahtia kahden viikon välein linjalla Viipuri-Tukholma kulkien Kotkan, Helsingin, Tammisaaren, Hangon, Turun ja Maarianhaminan kautta.

Helsingfors Dagblad 11.9.1876: "Höyryalus Hangö, kapteeni Alb. Rydell, lähtee perjantaina 15. syyskuuta klo 10 aamulla täältä Kotkaan ja Viipuriin, ottaen mukaansa matkustajia ja rahtia."

Helsingfors Dagblad 15.5.1878: "Kotkaan ja Pietariin lähtee höyryalus Hangö, kapteeni O. W. Andstén lauantaina 18 toukokuuta illalla. Lähempiä tietoja antaa Lars Krogius."

1879 ja 1880 alus jatkoi Pietarin linjalla, nyt vain "mahdollisesti poiketen Kotkassa", kuten Helsingfors Dagblad 16.6.1879 kertoi.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Motalassa Ruotsissa 1863
Potkurilaiva, raudasta rakennettu
pituus 38,48m, leveys 11 m, syväys 3,1 m
höyrykone 240 hv
261 brt, 183 nrt

1872 myyty tammisaarelaiselle Sydfinska kustångfartygsbolagetille, linja Tukholma-Maarianhamina-Helsinki, välillä myös itään Pietariin saakka.

Muutettiin rahtilaivaksi 1902, kolaroi Saksan rannikolla englantilaisen s/s Mozartin kanssa, upposi, 4 merimiestä hukkui.



Höyrylaiva Hangö (Kuva ÅSH)


Adlercreutz (1)

Laiva kuljetti katsojia Kotkaan purjehduskilpailuun 21.8.1875 (Hufvudstadsbladet 14.8.1875)

Helsingfors Dagblad 27.11.1876: "Yhteys Kotkaan. Höyrylaiva ADLERCREUTZ Kapteeni C. J. PETTERSON lähtee maanantaina 27. Marraskuuta täältä Kotkaan ottaen mukaansa matkustajia ja rahtitavaraa. Lähemmin Oskar Lindbladin konttorissa."

Ilmarinen-lehti (Viipuri) 29.12.1877: "Höyrylaiwa Adlercreutz lähti wielä Tapanin päiwänä Helsingistä Kotkaan, jonka satamasta aikoo pukseerata muutamia siellä wielä lastaawia höyrylaiwoja."


Jakobstad (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 4.7.1885: 

Kotkan Sanomat 12.9.1893:



Jakobstad Kotkassa, kuva päivätty 16.8.1899

Björneborg

Höyrylaiva Björneborg ajoi yksittäisiä vuoroja Helsingin ja Viipurin välillä poiketen Kotkassa jo lokakuussa 1877, lähinnä tuuratessaan kotkalaisen siipirataslaiva Kotkan peruutettuja vuoroja. Ehkä varustamo huomasi linjalla olevan potentiaalin, sillä aluksesta tuli vakiokulkija Suomenlahden pohjoisrannikolle parinkymmenen vuoden ajaksi.

Viipurissa ilmestyvä Ilmarinen-lehti 4.5.1878: "Matkustawaisille mukawasti sisustettu, joutuisasti kulkewa rautahöyrylaiwa 'Björneborg' kapteini A. M. Ekblad, tulee tulewana kesänä säännöllisesti kulkemaan Helsingin ja Wiipurin wälillä, poiketen Lowiisaan, Kotkaan ja Haminaan. Lähtöpäiwät tulee olemaan Helsingistä joka tiistai ja perjantai-aamu sekä Wiipurista joka keskiwiikko ja sunnuntai päiwän waljetessa. Lähempiä tietoja antaa F Mickelsson."

Kesäksi 1879 Björneborg sai parikseen rannikkolinjalle Helsinki-Viipuri osakeyhtiö Ålandin Sven Dufva-laivan, kapteeni A. B. Nyström. Tämä kahden laivan parina hoitama linja tuli vuosikymmeniksi käytännöksi näille vesille, tuplasihan kaksi laivaa kulkukertojen määrän. Molemmat laivat lähtivät reitin päätepisteistä kolme kertaa viikossa, syksyisin pudotettiin yksi viikkovuoro suuntaansa pois.

Kotka Notis&Annonsblad 20.5.1882: "Höyrylaiva Björneborg saapui useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen Viipuriin 15. päivä. Meillä on ollut suunnilleen kuukauden ajan kauemmin avoimet kulkuvedet kuin Viipurissa."

Edelleen sama lehti 17.11.1883: "Merenkulku. Höyrylaiva Björneborg, joka tänään viimeisen kerran tänä vuonna vierailee seudullamme, lopettaa säännölliset höyrylaivayhteytemme Helsinkiin ja Viipuriin." Sven Dufva oli jo asettunut Turussa talviteloilleen.

Kotkan Sanomat 17.6.1885: "Ankara myrsky raiwosi wiime keskiwiikkona ja torstaina. Myrsky kävi lounaasta ja nosti weden torstaita wasten yöllä tawattoman korkealle satamassa, jotta laineet wapaasti huuhtoiwat yli laiwasillan, joka muuten on yli pari kyynärää yli weden pinnan. Höyrylaiwa Björneborg, jonka oli määrä saapui Wiipurista tänne kello 9 torstaiaamuna, tuli wasta k:lo 8 aikana illalla ja höyrywene Thure pääsi wasta iltapuolella lähtemään Haminaan."
Lotjia ajautui myrskyssä maalle ja lämpötila oli ainoastaan + 3 astetta, "jopa Lumetarkin yritti hetaleitansa heittelemään."

Fredrikshamns Tidning 22.8.1885: "Höyrylaivan epäonni. Viime matkallaan Helsingistä Viipuriin oli höyrylaiva Björneborgilla epäonnea, kun se ilman näkyvää syytä kadotti potkurinsa. Tapahtuma sattui 'Täcktaren'-karin ohituksen aikana Kotkan ja Loviisan välillä. Laiva palasi purjehtien Loviisaan ja hinattiin sieltä Kotkasta hankitulla hinaajalaivalla (Gutzeitin omistama Huth, PT) Gutzeitin telakalle Kotkaan, jossa vahinko korjattiin. Björneborgin normaali lauantaivuoro on tämän seurauksena siirretty sunnuntaille."

Kotka Notis&Annonsblad kertoi 23.7.1891: "Höyrylaiva Björneborgilla on vastikään ollut epäonnea, kun se Haminan ja Kotkan väylällä osui uppotukkiin ja menetti yhden potkurinlapansa." 

"Santahaminaan matkusti toissa päivänä Björneborgilla komppania tänne sijoitetusta venäläisestä rykmentistä. Loppujen pitäisi mennä tänään." (Fredrikshamns Tidning 10.6.1893)

Kotkan Sanomat 24.4.1894: "Huviretki Helsinkiin Keisaripatsaan paljastamiseen. Höyrylaivat Sven Dufva ja Björneborg lähtevät täältä Helsinkiin Lauvantaina tämän kuun 28 p:nä k:lo 12 päivällä mukaansa ottaen matkustajia. Meno- ja paluulippu lunastetaan höyrylaivoissa: 
Peräsalonki S:mk 12:-
Etu     ''            ''   10:-
Peräkansi        ''      8:-
Etukansi         ''      6:-
Paluumatka tapahtuu Maanantaina ja Tiistaina huhtikuun 30 ja toukokuun 1 p:nä.
Tarkemmin Cadenius&Grahn"

Kotka Notis&Annonsblad 1.11.1894: "Uponnut höyryvene. Viime maanantaina lähetti hra meyer höyryveneensä Jennyn (pitäisi olla Fanny, lehdessä virhe, PT) höyrylaiva Björneborgin hinauksessa Haminasta viipuriin. Matkalla Pitkäpaaden ja Viipurin välillä vene otti niin paljon vettä että se alkoi upota. Veneessä ollut koneenkäyttäjä Paronen pelastettiin viime hetkellä Björneborgiin mutta Jenny upposi aaltoihin."
Fanny oli entinen kotkalainen höyrysluuppi Fix, josta on tarinaa muualla tässä blogissa. 

Fredrikshamns Tidning 15.5.1895: Höyryalus Björneborg lähti eilen Turusta itään ja sitä odotetaan huomenna puolen päivän aikana tänne. Päälliköksi tällä kaudella on nimitetty kapteeni K. Dahlqvist."

"Peräsalonki meni sisään höyrylaiva Björneborgista sen viimeisellä matkalla Viipuriin, jonka satamassa höyrylaiva Sven Dufva törmäsi keula edeltä niin 'rakkaasti' ja kovaa päin Björneborgin ahteria että enemmän kuin metrin pitkä ja yhtä leveä lovi syntyi runkolevyihin, lisäksi tuli muita vaurioita, joita ei ole vielä korjattu." (KotkaNotis&Annonsblad 4.7.1895)

Kotkan Sanomat 24.8.1895: "Harmillista matkustajille oli, kun höyrylaiwa Björneborg wiime tiistaina t.k. 20 p:nä lähti Kotkasta Helsinkiin ennen aamujunan tuloa, sillä kun matkustajia silloin junan tultua klo 10,40 e.pp. asemalta ajurilla kiiruhtiwat höyrylaiwalaiturille oli mainittu laiwa mennyt jo menojaan. Ei muu auttanut kuin jäädä seuraawan päiwän laiwaa odottamaan, jommoinen wiiwytys matkustajasta herättää hyvinkin tuskallisen tunteen muista haitoista puhumatta."

"Epätavallinen merilintu. Kun höyrylaiva Björneborg viime sunnuntai-iltana kiinnittyi eteläsatamaan Helsingissä huomattiin laivan ulkosivulla metsälinnun poikanen, nimittäin peltopyy uimassa vedessä. Eräs matruusi ojensi kätensä ja hädässä oleva lintu tarttui ojennettuun käteen. Lintu pitäisi kapteeni C. Dahlqvistin mielestä lahjoittaa Korkeasaaren kokoelmiin."
(Kotka Notis&Annonsblad 5.11.1896)

Kotkan Sanomat 14.11.1896: "Laiwaliike jatkuu täällä yhä waikka wähemmässä määrässä. Eilen saapui höyrylaiwa Björneborg ja illalla odotettiin Afrikaa (Lübeck-Kotka linjan saksalainen rahtilaiva, joka kuljetti myös matkustajia, PT). Samoin saapui eilen eräs lastilaiwa ottamaan puutawara lastia ja wielä odotetaan höyrylaiwa Storfurstenia puutavatoita ottamaan. Swen Dufwa on jo lopettanut kulkuvuoronsa täällä. Oulun (Pietariin saakka ajanut matkustajalaiva, PT) saapumisesta tänne ei ole warmaa tietoa, mutta Aavasaksa (Matkustajalaiva Pietarin linjalla tämäkin) saapuu wielä tänne, samoin myöskin saikalaiset wuorolaiwat."

Fredrikshamns Tidning 7.4.1897: "Höyrylaiva Björneborgin päälliköksi on nimitetty kapteeni K. A. Ljungqvist, joka on toiminut 7 vuotta höyrylaiva Uleåborgin perämiehenä."
Parin kuukauden kuluttua kapteeni vaihtui taas, nyt virkaan tuli höyrylaiva Norra Finlandin entinen päällikkö. Nämä molemmat laivat olivat ajaneet jossain vaiheessa Kotkankin henkilöliikennettä, joten kippareille vedet olivat jo tutut.

Venäjän Itämeren laivaston suuri, uusi panssarilaiva Gangut ajoi 24.6.1897 karille Viipurinlahdella sotaharjoituksen yhteydessä. Ensimmäisenä paikalle ehti höyrylaiva Björneborg, mutta haaksirikkoutunut ilmoitti, että sen asema on vakaa, joten Björneborg jatkoi matkaansa. Tuuli kuitenkin yltyi ja Gangutin tilanne paheni ja lopulta se upposi. Miehistön, yli 700 miestä, pelasti toinen venäläinen sotalaiva Afrika. Gangutia yritettiin nostaa moneen otteeseen, mutta siellä se on vieläkin Uuraan edustalla meren pohjassa!

Heinäkuussa 1897 Turun läänin rannikkohöyrylaivaosakeyhtiö päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessa hankkia Helsinki-Viipuri-linjalle uuden ajanmukaisen laivan ja yritti hankkia vanhalle Björneborgille ostajan yhtiölle edullisilla ehdoilla. (Fredrikshamns Tidning 21.7.1897)

Sama lehti epäili 20.11.1897, että Björneborg jättää seudun liikennöintikauden loputtua.

Kotka Notis&Annonsblad kertoi 12.5.1898, että tulevalle kulkukaudelle Sven Dufvan pariksi rannikkolinjalle oli hankittu ihan uusi höyrylaiva, Balder, mutta se ei vielä ollut valmis, joten sen vuorot ottaa aluksi Hebe, jota seuraavalla viikolla odotetaan Kotkaan.

Björneborgin myyminen Venäjälle peruuntui, joten laiva asetettiin tilapäisesti linjalle Helsinki-Pori. (Kotka Nyheter 24.5.1898)

Vielä kerran Björneborg saapui Kotkaan, kun se kuljetti tilausvuorolla helsinkiläisiä Kotkan Työläisjuhlaan. (Kotka Notis&Annonsblad 7.7.1898)

Elokuussa 1898 laiva ajoi pahasti karille lähtiessään Taalintehtaalta ulos ja upposi viiden sylen syvyyteen. Konehuone sekä keula- ja peräosastot vuotivat. Höyrylaiva Ebba Munck vei matkustajat Taalintehtaalle, josta järjestettiin 40 miestä pelastamaan laivaa. (Kotka Nyheter 20.8.1898)

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1876 Bergsundin konepajalla Tukholmassa
mitat 32,79 m x 5,60 m
169 brt, 104 nrt
35 nimellis-hv höyrykone
178 kansimatkustajaa uutena
1892-1893 peruskorjaus, kattilan vaihto

14.1.1899 myyty Ruotsii
1937 muutettu proomuksi, romutettu 1959
 

S/S Björneborg Turussa (Kuva ÅSH)


Helsingfors (1)

Helsingfors Dagblad 10.4.1878: "Helsinki-Tallinna-Pietari-Kotka. Höyryalus Helsingfors, kapteeni N. Jakobsen, tulee alkavalla purjehduskaudella ylläpitämään yhteyttä Helsingin ja Pietarin välillä niin, että matkalla Helsingistä Pietariin poikkeaa se Tallinnaan sekä vuorolla Pietarista Helsinkiin poikkeaa myös Kotkassa. Lähemmin Oskar Lindblad Helsingissä."

Sven Dufva

Östra Finland 6.9.1878: "Toinen osakeyhtiö Ålandin kahdesta höyrylaivasta Sven Dufva ja Åland tulee kesänä 1879 liikennöimään linjalla Helsinki-Loviisa-Kotka-Hamina ja Viipuri."

Hufvudstadsbladet 9.5.1879: "Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja Viipuriin lähtee höyrylaiva Sven Dufva, kapteeni B. A. Nyström tiistaina 13. toukokuuta aamulla välittäen matkustajia ja rahtia. Lähemmin tiedottaa Lars Grogius."

Wiborgs Tidning lehden 10.5.1879 mukaan Sven Dufva ajoi Björneborg-laivan parina jommankumman aina lähtiessä tiistai-, torstai- ja lauantaiaamuna Helsingistä ja Viipurista.

"Yhteen-tärähys. Kaksi laiwaa, höyryalus Swen Dufva ja eräs suomalainen purjelaiwa owat tärähtäneet yhteen wiime tiistai aamuna Wiipurin satamassa sillä seurauksella, että Swen Dufwa sai pahanlaiset wammat perä-kajutan seinään." (Viipurissa ilmestynyt Ilmarinen-lehti 30.8.1879)

Östra Finland 25.10.1882 kertoi kuinka Sven Dufva joutui odottamaan useita vuorokausia Uuraan salmen suulla, sillä sumu teki mahdottomaksi pysyä väylällä.

Kotka Notis- och Annonsblad-lehden yleisönosastokirjoituksessa 7.7.1883 arvosteltiin Sven Dufva-laivan keulakannen surkeita matkustusolosuhteita. Kirjoittaja valittaa että keulassa ei edes ole penkkejä joissa istua vaan äidit lapsineen joutuvat matkustamaan jauhosäkkien ja muun lastin päällä. Kun ihminen on taloudellisesti pakotettu matkustamaan keulakannella, ei häntä silti tarvitse käsitellä kuin rahtia!

Sven Dufva parinaan Björneborg jatkoivat tulevina kesinä liikennettä tutulla linjallaan ja alukset kohtasivat matkallaan Kotkan-Haminan seudulla. Haminan surkea satama aiheutti molemmille laivoille päänvaivaa, varsinkin matalan veden aikana. Syyskuussa 1885 alusten haminalainen agentti kuitenkin lähetti sähkösanoman Kotkaan Björneborgille ja ilmoitti, ettei laivan kannattanut edes yrittää päästä laituriin, eihän länteen matkalla ollut Sven Dufvakaan ollut päässyt. Agentti järjesti veneitä redille, jossa laivojen matkustajat ja lasti saatiin puretuksi.

Kotka Notis&Annonsblad kertoi 19.5.1888 Sven Dufvan läpikäyneen talven aikana perusteellisen uudelleenrakentamisen, jotka ansiosta siitä tuli entistä mukavampi ja komeampi. Turussa W:m Crichton & Co:n telakalla tehdyssä remontissa aluksen peräosa muutettiin, siihen rakennettiin erillinen naisten salonki ja kannella ollut tupakkasalonki, päällystön tilat ja ohjaushytti pidennettiin. Matkustajien hyttejä ja kannen istuinpaikkoja parannettiin mukavuuden lisäämiseksi.

Kotka Notis&Annonsblad 17.8.1889: "Sodassa rauhan aikana. Kun höyrylaivan Sven Dufva olisi pitänyt tiistain vastaisena yönä lähteä Helsingistä vallitsi niin kova sumu, että sen piti ankkuroitua. Heti, kun ankkurikettinki alkoi kolista kun ankkuri oli menossa veteen, aloitti samalla paikalla ollut laivue erittäin kovan tulen kohdattua vihollista kohti."

Kotkan Sanomat 10.11.1894: "Höyrylaiwa Swen Dufwa, joka wiime wiikolla lopetti kulkuwuoronsa Wiipurin ja Helsingin wälillä, tulee pidennettäwäksi 20 jalkaa sekä saa uuden höyrykattilan osan koneestaan uusiksi. Sitä warten menee laiwa Turun konepajaan talwiteloilleen."

Kotka Notis&Annonsblad kertoo pikkutarkasti numerossaan 16.5.1895 laivaan tehdyistä suurista muutoksista, mm. aluksen lastitila on saatu kaksinkertaiseksi, salonkeja ja hyttejä sekä ravintolaa on muutettu, kone on saanut lisää voimaa, uusi teräspotkuri antaa lisää nopeutta ja kaiken kukkuraksi aluksessa on nyt sähkövalaistus, 63 hehkulamppua säteilevät loistossaan. Alus jatkaa entisellä linjallaan pitkäaikaisen kapteeninsa C. P. Eriksonin komennossa.

Kotka Notis&Annonsblad 14.10.1897: "Tärkeä matkustaja. Höyrylaiva Sven Dufva toi viime matkaltaan Viipurista Haminaan 2000 kg painavan elävän elefantin, jota tullaan esittelemään tulevilla markkinoilla,"

Kesäksi Sven Dufvan uudeksi pariksi myydyn Björneborgin tilalle oli tulossa uusi upea Balder-laiva, mutta se ei valmistunut ajoissa ja purjehduskauden alussa linjalla piti turvautua vanhaan Helsinki-Vaasa-linjan kulkijaan Hebeen. Myös laivan tiloja oli talven aikana lisätty mm. siirtämällä pelastusveneet aurinkokannen katolle. (Kotka Notis&Annonsblad 12.5.1898).

Kotkan Uutiset 2.6.1898:

Kesällä 1904 tuli rannikkolinjalla yhtäkkiä puute laivoista, Hebe oli uponnut, Balder myyty, Zachris Topelius pettymys, moni muu siirtynyt toisille linjoille. Matkustajat saatiin juuri ja juuri kulkemaan Sven Dufvalla ja Fredrik Wilhelmillä mutta rahdin määrä lisääntyi eivätkä matkustajalaivojen lastitilat riittäneet. Ensi hätään linjalle otettiin Saimaalta pieni Jorma-höyry rahtia kuljettamaan, mutta varustamot suunnittelivat reitille lisää laivoja.

1905 Sven Dufva sai uudeksi parikseen toisen turkulaislaivan Södernin, tämä ilmenee Kotkan Uutisten ilmoituksesta 28.5.1905:

Eteenpäin 8.6.1909:

Sven Dufva jatkoi rannikkolinjalla vuoteen 1912 saakka, ollen pisimpään Kotkaan yhtäjaksoisesti matkustajaliikennettä harjoittanut suuri höyrylaiva, vuodesta 1878 alkaen yhteensä 34 vuotta. Ainoastaan kauppaneuvos C. H. Ahlqvistin Thure, myöhemmin nimellä Esther kulki näillä vesillä kauemmin, se välitti liikennettä Haminan ja Kotkan välillä yhteensä 45 vuotta.


Sven Dufva Kotkassa Pakkahuoneen laiturissa noin 1900


Oulu

Kotka Notis&Annonsblad 29.3.1884: "Näiden höyrylaivojen (Björneborg ja Sven Dufva, PT) lisäksi myös höyryalus 'Oulu' tulee ylläpitämään säännöllistä liikennettä tällä alueella mutta vielä on tuntematonta, kuinka tämä alus tulee kulkemaan. Alusta tulee kuljettamaan höyrylaiva Sven Dufvan entinen kapteeni K. H. Eklund."

Kotka Notis&Annonsblad 7.6.1884: "Höyryalus 'Oulu' saapui eilen ensimmäisen kerran seudullumme matkalla Pietariin. Matkustajien joukossa oli myös senaattori Zilliacus, joka kuuluu olleen vaikuttunut satamamme vilkkaasta liikenteestä."

Kotka Notis&Annonsblad 9.8.1884 julkaisi höyrylaiva Oulun kulkuilmoituksen, jonka mukaan alus kulki linjalla Helsinki-Pietari, poiketen Loviisassa, Kotkassa, Haminassa ja Viipurissa sekä paluumatkalla Porvoossa. Lähtöaika Helsingistä oli joka keskiviikkoaamu klo 2 ja Pietarista joka lauantai-iltana. Kotkasta alus lähti itään keskiviikona aamupäivällä ja länteen sunnuntaina iltapäivällä. Agenttina Kotkassa toimi Cadenius & Grahn ja Haminassa F. Fincke.

Kotka Notis&Annonsblad 19.5.1888: "Ensimmäinen matkustaja-alus, joka saapui Kotkaan on 'Oulu'. Se saapui tänne toissa iltana ja otti mukaansa suuren erän lasia, jonka oli tehnyt paikallinen lasitehdas, ja lähti, heti kun se oli lastattu, eilen klo puoli 2 suoraan Pietariin.
Alus oli pyntätty ja putsattu, kapteeni oli yhtä iloinen kuin aikaisemminkin, perämies ja alaiset myös. Sen tulevaa kilpailijaa 'Aavasaksaa' joka kummallista kyllä ilmoittaa samoista lähtöpäivistä, ei ole vielä kuulunut.
Toki olisi parempi molemmille osapuolille sekä yleisölle, että ne vuorottelisivat toistensa kanssa sillä 'Oulu' tulee pitämään vanhat lähtöpäivänsä." 
Näin tapahtuikin, laivat alkoivat vuorotella toistensa kanssa vielä samana kesänä.

Kotkan Sanomat 12.9.1888: "Alennettu matkustajamaksu Pietariin. Jälellä olevana purjehduskautena maksaa peräsalongin hyttisija 'OULU'ssa edestakaisin ainoastaan Smk 20. 
Cadenius & Grahn."

Kotka Notis&Annonsblad 2.4.1891 julkaisi uutisen, jonka mukaan Höyrylaivaosakeyhtiö Trafik oli ostanut kapteeni Sandmarkilta Helsingissä höyrylaiva Oulun 75.000 markalla. Nyt Pietarinlinjan laivapari oli samalla omistajalla ja molemmat alukset säilyttivät entisen linjansa tuttujen kapteenien komennossa. Laivojen linja jatkui Helsingistä Suomenlahden yli Tallinnaan.
Agentiksi Kotkassa vaihtui insinööri F. A. Collin ja Haminassa A. W. Meyer. 

Kotkan Sanomat 1.9.1894:


Fredrikshamns Tidning oli kuullut 27.4.1898 huhun, jonka mukaan Oulu-laiva oli myyty.

Kotkan Sanomien 14.6.1898 mukaan laivan kapteeniksi vaihtui A. Winsten.

Kotkan Uutiset kirjoitti 20.11.1898 käräjillä käsitellyn tullipetosjuttua, jossa höyrylaiva Oulun ravintoloitsijaa Karoliina Pettersonia ja Seurahuoneen palvelijaa E. Majholmia syytettiin yrityksestä saada tullaamatta maihin venäläistä väkiviinaa. Ensinmainittu sai sakkoa 150 markkaa, jälkimmäisen kohdalla kaikki syytteet hylättiin.

Kotkan Sanomat 6.12.1898: "Höyrylaiwa Oulun myyminen. Osakeyhtiö Trafikin osakkaat päättivät kokouksessaan perjantaina hyväksyä kauppatoiminimi M. M. Makaroffin tekemän tarjouksen höyrylaiwa Oulun ostamiseksi 16,000 ruplan kauppa hinnasta. Laiwa lienee jo jätetty uuden omistajansa käsiin."

Teknisiä tietoja:
Rakennettu Bergsundin konepajalla Tukholmassa 1856
(kuunaritakilainen potkurilaiva)
Pituus 40.9 m x leveys 7.5 metriä
Höyrykone 55 hv

Alus muutettiin rahtilaivaksi Fortuna 1900
Katosi Välimerellä 9.12.1913 nimellä Ellen-E


Kuvalaina Turkusteamers.com

Aavasaksa

Kotka Notis- och Annonsblad 16.6.1888: "Höyryalus Aavasaksa joka jo aikaisin keväällä ilmoitti vuoroistaan linjalla Helsinki-Loviisa-Kotka-Hamina-Pietari, saapui eilen Kotkaan. Alus näyttää olevan ajanmukaisesti varustettu, mitä miellyttävyyteen, mukavuuteen ja ravintolapalveluihin tulee."

Kotkan Sanomat 10.10.1888:

Kotkan Sanomat 30.4.1890:

Kotka Notis- och Annonsblad 8.6.1893: "Höyryalus 'Aavasaksa' on talven ja kevään kuluessa käynyt läpi perusteellisia muutostöitä J. D. Stenberg & Poikeen konepajalla. Lähes 3/4 höyrykattilasta on kokonaan uutta. Kone on tullut perusteellisesti korjatuksi. Paikalla, jossa ennen oli konentosilta on nyt tilava ja hyvällä maulla sisustettu ruokailusalonki. Komentosilta on rakennettu ylemmäs. Jopa hytit ovat järjestetty toisella tavalla. Alus on kokonaisuudessaan saanut ylväämmän ulkonäön kuin ennen tehty työ on kunniaksi konepajalle."

Kotkan Sanomat 28.4.1894:

Ehti alus reittiliikenteen ohessa tehdä myös huvimatkoja, tämä ilmenee Kotkan Sanomien ilmoituksesta 19.5.1894:

Kotka Notis- och Annonsblad kertoi 26.7.1894 uutisessaan Aavasaksaan tehdyistä uusimmista muutostöistä: Valurautaiset potkurit oli vaihdettu teräksisiin, näin laivan nopeus oli saatu nostettua yhdeksästä solmusta yhteentoista eikä se enää jäänyt nopeudessa kilpailijoilleen. Aluksen keulaan oli rakennettu matkustajahyttejä, peräkannelle oli tehty matkatavarahytti käsimatkatavaroille ja kaikin puolin oli laivan sisätiloja siistitty sekä maalattu vaaleammaksi ja kaikenlaisia pikkumuutoksia oli tehty matkustajien mukavuuden parantamiseksi. Kaikki tämä viikon telakointiajassa!

Sama lehti kertoi 2.8.1894 laivan ravintoloitsijaa Charlotta Ascholinia sakotetun 50 markalla laittomasta alkoholin tarjoilusta.

Kotka Notis- och Annonsblad kertoo 30.9.1897 kovasta myrskystä, jolloin Pietarista Kotkaan matkalla ollut Aavasaksa joutui hakemaan hätäsatamaa Pitkäpaadesta.

Kotkan Uutiset 1.12.1898 julkaisema uutinen:

Kotkan Uutiset julkaisi 1.7.1900 uutisen, jonka mukaan Höyrylaivaosakeyhtiö Trafikin osakkeenomistajat olivat pitäneet ylimääräisen yhtiökokouksen sen takia, että Valamon luostari oli tehnyt laivasta ostotarjouksen. Yhtiökokous päätt nyydä aluksen, jos edullinen sopimus saadaan aikaan.
Tästä hankkeesta ei kuulunut enää myöhemmin mitään ja laiva jatkoi kulkuaan tutuilla vesillä.

Kotkan Uutiset kertoi 21.10.1900 onnettomuudesta, jolloin Pietarista lähtenyt Aavasaksa oli törmännyt Kronstadtin luona venäläisen hinaajan 'Fort Alexanderin' kanssa. Täyteen lastatusta hinaajasta Aavasaksa pelasti toista sataa henkeä, venäläistietojen mukaan useita myös hukkui. Hinaaja pysyi pinnalla kahden pelastusaluksen kannattamana, Aavasaksan keula vaurioitui.

Sama lehti kirjoitti 25.10.: "Aawasaksa, jonka keula törmäyksessä vahingoittui, on nykyään Helsingin laiwatelakassa korjattawana ja saanee se muutaman päiwän kuluttua jälleen nenänsä suoraksi ja pääsee taas matkojaan jatkamaan."

Kotkan Uutiset 25.5.1902: "Ranskalaisystäwyys. Kun höyrylaiva 'Aavasaksa' paluumatkalla Pietarista saapui wiime perjantaina kotkan satamaan oli sen perämastossa Ranskan lippu. Kannellakin kulkeissaan kantoi laiwan kapteeni Ranskan lippua kädessään. Samoin oli hänellä, kuten laiwan koko miehistölläkin, Ranskan lipun pienoiskuva rinnassa. Laiwa oli lähtenyt Pietarista juuri kun juhlallisuudet ranskalaisten kunniaksi oliwat ylimmillään ja toiwat tällä tavoin Kotkaankin pennen kuwauksen juhlaoloista Pietarissa."

Etelä-Suomi 22.5.1906:



Viimeinen maininta Aavasaksa-laivasta Kotkan liikenteessä löytyy Eteenpän-lehdestä 6.5.1911, kun Nuorisoliiton Kotkan osasto julkaisi ilmoituksen huvimatkasta Pietariin.

Noin 23 vuotta ehti tämäkin laiva höyrytä Kotkan vesiä.
1911 alus myytiin Latviaan ja sen kohtaloksi koitui ensimmäinen maailmansota, kun saksalainen hävittäjä V28 upotti sen Riian lahdella Kihnun saaren lähellä 1915.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Göteborgissa Ruotsissa 1871.
Pituus 45,5 x leveys 7,4 metriä
2 80 hevosvoiman höyrykonetta
Aavasaksa Kotkassa Pakkahuoneen laiturissa 1890


Aavasaksa  Kotkassa 1900-luvun alussa

Alexander (1)

Kotka Notis- och Annonsblad 1.9.1888: "Päälliköksi höyryalus Alexanderiin, joka kuuluu kauppaneuvos Jakowleffille, on nimitetty kapteeni Reinhold Kronqvist. Höyrylaiva tulee kulkemaan säännöllisiä vuoroja Viipurin ja Helsingin välillä, poiketen Haminaan, Kotkaan ja Loviisaan."
Seuraavana kesänä alus kulki reitillä Lübeck-Helsinki-Kotka.

von Döbeln

Kotka Notis&Annonsblad-lehden laivalistalla 4.7.1885 mainitaan suomalainen höyrylaiva von Döbeln, kapteeni E. Hedman, saapuneena Tukholmasta kappaletavaralastissa ja sama laiva ulosselvitettyjen listalla Pietariin transito-lastissa.

Kotka Notis&Annonsblad 14.6.1890: "Venäläistä sotaväkeä. Se pataljoona irkutskilaisesta rykmentistä, joka on ollut majoitettuna Kyminlinnaan, matkusti toissa tiistain vastaisena yönä höyrylaivalla von Döbeln Helsinkiin, johon se toistaiseksi sijoitetaan."

Kotka Notis&Annonsblad 19.3.1891: Meidän höyrylaivayhteytemme. Höyrylaivat Vasa ja von Döbeln kuuluvat tulevana kesänä vuoroillaan Tukholman ja Pietarin välillä poikkeamaan myös Kotkassa. Lähtöajat tulevat olemaan päätesatamista joka tiistai-iltana."
Saman lehden laivalistalla 21.5.1891 on maininta aluksesta, tulo Tukholmasta ja lähtö Pietariin.

Edelleen Kotka Notis&Annonsblad 21.4.1892 kertoo, että Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö on ostanut Wasa Ångfartygs Ab:n höyrylaivat von Döbeln ja Vasa 515.000 markan hinnasta, myös laivat Torneå ja Norra Finland siirtyivät yhtiölle 580.000 markan hinnasta.

Kotka Notis&Annonsblad 13.10.1892: "Ylimääräisiä höyrylaivayhteyksiä Helsingistä Pietariin Kotkan kautta ja päinvastoin välittää Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön höyrylaivat Torneå, Norra Finland, Uleåborg & v.Döbeln, mukaanottaen matkustajia ja lastia."

Von Döbeln palveli Venäjän Itämeren laivastoa ensimmäisessä maailmansodassa miinanraivaajana nimellä Traltsik Nr 2 ja myöhemmin Suomen laivastossa toisen maailmansodan aikana moottoritorpedoveneiden emälaivana ja sodan jälkeen miinanraivaajien emälaivana.
Kotkan Sanomat 6.6.1891


Stella

Kotka Notis- och Annonsblad 23.8.1890: "Uusi höyrylaiva. Höyryalus Stella (entinen Mariehamn), tulee jäljelläolevalla purjehduskaudella alkaen 24. elokuuta kulkemaan vuoroja Helsingistä Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja Viipuriin joka sunnuntaiaamuisin, paluu Viipurista keskiviikkoaamuisin, Helsingistä Tallinnaan joka torstai, paluu Tallinnasta Perjantaina."





Ehti laiva kulkea myös paikallisliikenteessä kuten seuraava ilmoitus osoittaa (Kotkan Sanomat 15.10.1890):


Alus palasi jo kesällä 1891 entiselle Maarianhaminan reitilleen. Myytiin myöhemmin Viroon josta 1916 takaisin näille vesille (Koivistolle), nyt linjalle Viipuri-Kotka nimellä Kullervo.

Tämä laiva on nykyisin täysin tunnistamattoman näköisenä Aurajoessa Turussa ravintolalaivana nimeltään Katarina.

Björn

Kotkan Sanomat 16.5.1891: "Höyrylaiva Björn, kapt. G. Braxen, lähtee Pietarista Kotkaan, Helsinkiin, Turkuun, Kristinankaupunkiin, Waasaan, Kokkolaan ja Ouluun Sunnuntaina Toukokuun 24 p:nä ottaen mukaansa matkustavia ja rahtikalua. Lähemmin ilmoittaen Cadenius & Grahn."

Alus kuitenkin upposi 20 sylen syvyyteen 19.5. kello 19:15 Pietarsaaren luona törmättyään ajojäihin. 
Alus ei tainnut koskaan ehtiä Kotkassa käydä?



Torneå

Norra Finland

Kotkan Sanomat 9.7.1898:




Uleåborg


Nämä FÅA:n alukset mainitaan samassa ilmoituksessa, joka on julkaistu von Döbeln-laivan yhteydessä (Kotka Notis- och Annonsblad 13.10.1892).


Norra Finland Kotkassa 1890-luvulla (Merimuseo)

Finland (2)

Kotka Notis- och Annonsblad 13.10.1892:


Vasa

Kotka Notis- och Annonsblad 19.3.1891: Meidän meriyhteytemme. Höyryaluksilla 'Vasa' ja 'von Döbeln' kuuluu olevan aikomuksena vuoroillaan Tukholman ja Pietarin välillä poiketa myös Kotkassa. Lähtöajat pääteasemilta tulevat olemaan joka tiistai-ilta.

Kotkan Sanomat 1.11.1892:


Fredrik Wilhelm


Kotkan Sanomat 8.4.1893: "Uusi höyrylaiwa. Rosenlew & C:o Porissa aikowat laittaa uuen komean höyrylaiwan, joka wälittää liikennettä Porin ja Wiipurin wälillä ja pysähtyy Turussa, Helsingissä, Lowiisassa ja Kotkasssa. Sen nimeksi tulee 'Fredrik Wilhelm' ja kulkee 11 solmuwäliä tunnissa, siihen sijaan kuin esim. 'Swen Dufwa' ja 'Björneborg' laiwat kulkewat ainoastaan 8 solmuwäliä tunnissa."

Kotkan Sanomat 25.7.1893: " 'Fredrik Wilhelm', uusi W. Rosenlew ja Kump:in Porissa omistama höyrylaiwa käwi eilen ensi kerran satamassamme. Laiwa on rakennettu teräksestä, on 114 rekisteritonninen, koneella 142 hewoswoimaa. Saaristomatkoilla saa laiwa ottaa  300 matkustajaa, ulkowesillä 100. 'Fredrik Wilhelm', joka on erinomaisen somasti sisustettu, tulee kulkemaan linjaa Pori-Wiipuri poikkeamalla erityisiin wälisatamiin. Laiwan asiamies Kotkassa on konsuli C. Alfthan."

Kotkan Sanomat 5.8.1893:

Kotkan Sanomat 8.9.1894:

Kotka Notis- och Annonsblad lehti kirjoitti 12.5.1898, että höyrylaiva Fredrik Wilhelm ei sinä kesänä tule enää kulkemaan entisellä linjallaan. Alus oli myyty Wasa-Nordsjö Ångbåts Ab:lle ja se siirtyi Vaasa-Tukholma-linjalle.

Kotka Nyheter 11.6.1901 julkaisi ilmoituksen, jonka mukaan Fredrik Wilhelm palasi jälleen Suomenlahdelle, nyt kylläkin ajettiin kauemmaksi länteen:

Kotka Nyheter kertoi 9.11.1901, kuinka Rahatoimikamari hylkäsi Wasa-Nordsjö höyrylaivayhtiön paikallisen agentin konsuli Alfthanin anomuksen Fredrik Wilhelm-laivan liikennemaksujen laskemisesta. 

Alus makasi seuraavana kesänä toimettomana Turun satamassa, kunnes sen alkuperäinen omistaja osti laivan takaisin ja laittoi sen kulkemaan alkuperäistä linjaansa Porista Viipuriin.

Kotkan Uutiset 17.5.1903:

Laiva myytiin jälleen kerran, 1905 uudeksi omistajaksi tuli Åbo Läns Kustångbåts Ab ja agentiksi Kotkassa vaihtui Cadenius & Grahn.

Keväällä 1908 Fredrik Wilhelm sai parikseen Ebba Munck-laivan ja reitti ulottui Viipurista Vaasaan asti. 

Myöhemmin laiva jälleen vaihtoi omistajaa, 1913 se sai uudelta helsinkiläisvarustamoltaan nimeksi Viola ja se siirtyi uudistettuna Helsinki-Tallinna-linjalle.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän laivasto pakko-otti aluksen asuntolaivakseen eikä sen sotainen historia tähän lopu, sillä Suomen Merivoimat ostivat sen tykkiveneitten emälaivaksi 1962 nimellä Korsholm.

Erään tiedon mukaan laivan runko toimii vieläkin jonkun kalaskasvatuslaitoksen jäteproomuna?

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Porin konepajalla 1893, alun perin siitä piti tulla tehtailija Rosenlewin yksityinen huvipursi.

Pituus 40,45 x leveys 7 x syväys 2,86 metriä
Höyrykone 375 hv
Kuvalaina Turkusteamers.com


Ilmari

Kotka Notis- och Annonsblad 9.8.1894: "Höyrylaiva Ilmari, joka on tänä kesänä liikennöinyt linjalla Loviisa-Helsinki, tulee Haminan Sanomien mukaan 15. elokuuta alkaen ulottamaan vuoronsa Kotkaan ja Haminaan."

Kotkan Sanomat 14.8.1894:


Kotkan Sanomat 1.9.1894: "Kilpailun hyöty. Kun höyryalus 'Ilmari', joka alkukesän oli kulkenut Helsingin ja Lowiisan wälillä, pari wiikkoa sitten ulotti matkansa tänne ja Haminaan, alensi se samalla tähän asti tawalliset laiwamaksut. Tämä on pakoittanut muita laiwoja seuraamaan samaa esimerkkiä.Niinpä on 'Björneborg' ilmoittanut matkustaja- ja rahtimaksunsa olewan wieläkin halwempia kuin Ilmarin."

Haminan Sanomat 3.5.1895: "Höyrylaiwa Ilmari, joka käwi Wiipurin ja Helsingin wälillä, lienee wiime kesästä saanut tarpeensa, sillä aikomus kuuluu olewan tyytyä Helsingin ja Lowiisan wäliseen wesistöön."


Viipuri (entinen Väinämöinen)

Kotkan Uutiset 26.5.1897:


Laivan nimi esiintyi ilmoituksissa ennen kuin höyryn nimeä oli muutettu. Omistajilla Roihalla ja Fredrikssonilla oli joitain vaikeuksia laivan nimen merkitsemisessä kaupparekisteriin.

Kotkan Uutiset 22.7.1897:


Kotka Nyheter 14.9.1897: "Höyrylaivan epäonni. Kun höyrylaiva Viipuri viime perjantaina klo 8 aamupäivällä lähti Haminasta vuorollaan tänne Kotkaan ja oli tuskin ehtinyt ulos redille, räjähti höyrypannu, johon kaksi tuumaa leveä repeämä syntyi. Höyrylaiva 'Virolahti' hinasi tämän jälkeen 'Viipurin' takaisin Haminan Tervasaareen."

Tämän tapahtuman jälkeen Viipuri-laivasta ei näillä vesillä ole mainintaa, viipurilaisissa lehdissä siitä kyllä kerrotaan, olisiko vaihtanut suolaiset kulkuvedet makeisiin?

Väinämöinen

Kotkan Sanomat 11.5.1897: "Uusi laivakulku. Kauppias Matti Roiha Wiipurista on ostanut höyrylaiwa Wäinämöisen, joka tulee wälittämään liikettä Lowiisan, Kotkan, Haminan, Wiipurin ja Pietarin wälillä."
Toiseksi omistajaksi Wiipuri-lehti 15.5.1897 mainitsee kauppias I. A. Fredrikssonin.

Kotkan Uutiset 3.6.1897:

Haminan Sanomat 17.6.1897: Wanha höyrylaiwa 'Wäinämöinen' ristittiin maanantaina 'Wiipuriksi'. Se toimitus suoritettiin siten, että 'Wäinämöisen' sijalle maalattiin 'Wiipuri'."

Alus oli rakennettu Varkaudessa 1866
Pituus 28,70 x leveys 6,30

Wäinämöinen (kuva laivadata.fi)

Hebe

Kotkan Uutiset 12.5.1898: 

Kotkan Uutiset kertoi uutisessaan 26.8.1900, kuinka mielenhäiriöön joutunut mustapukuinen nainen yritti hypätä mereen Hebe-laivasta sen ollessa matkalla Loviisasta Kotkaan. Muut matkustajat saivat kuitenkin tämän estettyä.

Laiva ehti vuoroliikenteen ohessa tehdä myös huvimatkoja lähialueelle, tämä selviää Kotkan Sanomien ilmoituksesta 14.6.1900:


Kotkan Uutiset 1.6.1902:

Kotkan Sanomat kertoo 12.5.1903 uutisessaan, miten höyrylaiva Hebe matkallaan Helsingistä Kotkaan ajoi karille Pellingissä. Paikalle saapui pelastuslaivat Kim, Ahti, Rabotnik, Assistans ja Karin, mutta laivan päällikkö kieltäytyi muiden paitsi pienen Kimin avusta isännistön käskystä. Laivan viisi matkustajaa vietiin takaisin Helsinkiin.
Laiva otettiin telakalle Helsingissä eikä se nähtävästi kärsinyt pahoja vaurioita, sillä jo kesäkuussa se oli liikenteessä linjallaan Sven Dufvan parina.

Heben loppu koitti kuitenkin seuraavana keväänä, kun se ennen oman linjansa Helsinki-Viipuri aloittamista teki yhden ylimääräisen vuoron Helsingistä Vaasaan tuuraten Ebba Munck-laivaa. Lähellä Kaskista laiva ajoi pahasti karille ja jäi hylyksi. Onneksi kaikki laivalla olleet saatiin pelastettua, myöhemmin myös lasti ja osa laivan koneistosta nostettiin. Aluksen vakuutukset olivat riittämättömiä, kertoo Kotkan Uutiset 19.5.1904.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Crichtonin telakalla Turussa 1888, oli suurin rannikkolaiva valmistuessaan.
Pituus 34,9 x leveys 6,1 x syväys 3,0 metriä
Höyrykone 64 n-hv
Kuvalaina turkusteamers.com

Balder

Kotka Notis- och Annonsblad 12.5.1898: " 'Sven Dufvan' kanssa vuorotelleen 'Björneborgin' tilalle samalle linjalle tulee uusi höyryalus 'Balder'. Koska höyrylaiva ei ole vielä valmistunut, ottaa sen vuorot höyrylaiva 'Hebe', joka ensi kerrran saapuu tänne ensi lauantaina."

Kotka Nyheter-lehti lainasi 23.7.1898 Nya Pressen-lehden uutista Balderin esittelystä ja koeajosta. Lehden mukaan laivan salongit ja matkustajahytit olivat oikein elegantteja, sisustus oli tehty mahongista ja muista jalopuista, oikeaa kultaa oli käytetty listojen ja pilareiden koristeluun. Peräsalonkiin johti kaksi ovea ja siinä oli myös varauloskäynti tulipalon varalta. Keittiön ja ravitolan lattiat oli tehty mosaikkilaatoista. Hytit ja muut tilat olivat yhdistetty toisiinsa puhelimilla, sähkövalo valaisi koko laivan lastiruumaa myöten. Neljä pelastusvenettä oli varustettu sinkkipellistä tehdyillä kellukkeilla. Laivan 200 matkustajalle oli yhteensä 50 makuupaikkaa. Aluksen päällikkönä toimii kapteeni J. G. Kleenberg. 

Balderin paikan Sven Dufvan parina otti kuitenkin Hebe ja Balder kulki rannikkolinjalla yksin ilman vuorottelevaa laivaa.

Kotkan Uutiset 23.10.1898:

Kotka Nyheter kertoi 29.4.1899, että Sven Dufva, Hebe ja Balder tulevat kulkemaan Kotkan kautta rannikkolinjalla neljä kertaa viikossa.

Kotkan Uutiset julkaisi seuraavan ilmoituksen 16.5.1901. Kyseinen laivapari ei kuitenkaan kai koskaan kulkenut vuorotellen toistensa kanssa?


Kotkan Uutiset 26.5.1901 ilmoituksen mukaan Balder vihdoin otti suunnitellun paikkansa Sven Dufvan parina:

Kotka Nyheter kertoi 31.5.1902, että höyrylaiva Balderilla, joka oli tuurannut Bore II-laivaa Turun ja Tukholman välillä, räjähti hätärakettivarasto ja aiheutti tulipalon, jonka laivan miehistö kuitenkin sammutti.

Sama lehti kertoi 6.9.1902, että Balder oli jälleen alkanut vanhan kulkunsa Helsinki-Viipuri-linjalla Sven Dufvan parina.

Samana vuonna Balderia yritettiin myydä, sillä sen rahtitilat olivat liian pienet rannikkolinjalle eikä pelkällä matkustajaliikenteellä kulku ollut kannattavaa. Lopulta huhtikuussa 1903 laiva myytiin Ruotsiin, jossa se ajoi päivävuoroja Tukholman ja Norrköpingin välillä. 

Teknisiä tietoja: 

Rakennettu William Lindbergin telakalla Tukholmassa 1898.
Pituus 33,7 x leveys 7,4 x syväys 2,9 metriä
Trippeli-höyrykone 360 SAE/85 eff. hevosvoimaa
Jatkettiin 1916 3,5 metrillä ja muutettiin pelastusalukseksi nimeltään Diana (AB Neptun)
Myöhemmin nimeksi Draugen (Norja)
Upotettiin Voldafjordin vuonoon 1976
Kuvalaina turkusteamers.com/ÅSH

Zachris Topelius

Kotkan Uutiset 11.5.1899:

Zachris Topeliuksen rakennutti Viipurin Laivaosakeyhtiö viipurilaisella Gallenin telakalla. Laivasta piti tulla rannikkolinjan helmi, olihan se selvästi muita kulkijoita suurempi ja hienompi. 
Jo alusta alkaen siinä ilmeni kaikenlaisia ongelmia, tekniikka ei pelannut eikä laiva saavuttanut luvattua 12 solmun nopeutta. Muutama vuoro sillä kuitenkin ajettiin Viipurin ja Helsingin välillä, Kotkassakin poiketen. Varustamo ei suostunut vastaanottamaan epäonnistunutta laivaa ja palautti sen konepajalle. (lähde Korsteeni-lehti 2000, Raimo A. Wirrankoski)

Kotkan Sanomat kuvailee alusta 31.8.1899 ilmestyneessä uutisessaan, mainiten mm. seuraavaa:
"Zachris Topelius on komea, mukava laiva, jonka katselemisesta muutamien suurempienkin, wäljempiä wesiä kulkewienkin höyrylaiwain isännistöillä woisi olla jonkun werran oppimista, sillä niin mukawasti, samalla matkustajain kuin laiwan wäestön etua silmällä pitäen, on se rakennettu."
Laivan mainitaan lähteneen 28.8. kello 1 yöllä ensimmäiselle matkalleen Helsingistä Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Viipuriin.

Kotkan Uutiset 24.9.1899: " ' Zachris Topelius', Wiipurin laiwayhtiön uusi höyrylaiwa ei näy saaneen armoa isännistöltä, waikka siinä on komea ja mukawa sisustus. Yhtiökokouksessa sitä ei hywäksytty ja on laiskana Wiipurin satamassa kulkuwuoronsa lopetettuaan."

Kotkan Uutiset 24.9.1899:

Lopulta alus myytiin 1902 Venäjän Meriministeriölle merenmittausretkikunnan emälaivaksi ja myöhemmin Keisarilliselle laivastolle. (lähde Korsteeni-lehti 2000, Raimo A. Wirrankoski).


Teknisiä tietoja: (Kotkan Sanomat 31.8.1899)

Rakennettu Galleninn konepajalla Viipurissa 1899
Pituus 41,45 x leveys 7.62 x syväys 2,13 metriä
Compound-höyrykone 528 todellista hevosvoimaa
Nopeus koeajossa 11,25 solmua



Otava

Kotkan Sanomat 4.5.1899: "Kun ei 'Zachris Topelius', jota rakennetaan Gallenin konepajassa Wiipurissa, walmistu purjehduskauden aluksi, tulee höyrylaiwa 'Otava' alkukesästä wälittämään liikettä mainitulla linjalla."

Kotkan Uutiset 22.6.1899 kertoo uutisessaan, miten Kotkan satamaan tullut höyrylaiva Otava törmäsi pohjoispuolisen möljän päähän ja upposi hirsiseen laiturirakenteeseen puolitoista metriä. Laiva itse ei vahingoittunut mutta uutisessa irvaillaan, että taisi kyydissä olleilla pelastusarmeijan juhlaan tulevilla matkustajilla sen verran kiire, että kippari aikoi laskea suoraan rukoushuoneelle saakka!

Jotain laivalle kai tapahtui, sillä samassa lehdessä oli myös seuraava ilmoitus:

Kotka Nyheter 22.5.1900:

Kotka Nyheter 23.6.1900: "Otavan vuorot peruutetaan tästä päivästä lähtien elokuun puoleenväliin asti, jona aikana laiva on vättämätön Saimaan turistiliikenteessä."

Laiva palasi ranikkoliikenteeseen ja agenttina Kotkassa jatkoi Karl Boström. Erikoista oli, että aluksen kulkuilmoitukset julkaistiin ainoastaan ruotsinkielisessä Kotka Nyheter-lehdessä, liittyikö tämäkin Kotkassa vahvana käyneeseen kieliriitaan?

Vasta vuonna 1903 laivan ilmoituksia alettiin julkaista suomenkielisinä, esimerkkinä Kotkan Sanomat 6.6.1903:

Kotkan Uutiset 19.11.1903: "Luwattomasta oluen anniskelemisesta höyrylaiwassa Otawa sen ollessa Kotkan satamassa, sakotettiin eilen Kotkan raast. oikeudessa anniskelia 30 m:kaa."

Kesällä 1904 sakotettiin höyrylaivojen Otava ja Ainamo päälliköitä Joel Römpöttiä ja A. Aatolaa sekä myös varustamoita Haminan raastuvassa laivojen kuljettamisesta ilman voimassaolevia tullikammaripasseja. (Kotka Nyheter 23.7.1904)
Samana kesänä ei Otavan kulkuilmoituksia kotkalaislehdissä enää näy.

Rakennettu 1897 Leppävirralla, tilaaja Wiipurin Laivaosakeyhtiö
Pituus 30 m x leveys 6,70 m
Myyty Kuopioon 1910, päätyi Laatokalle, upposi 1940 ja joutui Neuvostoliiton haltuun.


Ebba Munck

Åbo Läns Kustångbåts Aktiebolaget asetti laivansa Ebba Munck toisen samankokoisen höyrylaivan Fredrik Wilhelmin pariksi rannikkolinjalle Viipurista länteen kesäksi 1905.

Kotkan Uutiset 11.5.1905:

Etelä-Suomi 26.5.1908:

Etelä-Suomi 11.9.1909: "Karilleajo. Ebba Munck karilla. Höyryl. Ebba Munck törmäsi torstaina klo 11 aikaan i.p. sakeassa sumussa karille Pyhänmaan edustalla matkalla Wiipurista Raumalle. Laiwa sai wuodon. Konehuone ja ruuma wettä täynnä. Laiwan asema waarallinen."

Etelä-Suomi 14.9.1909: "Ebba Munckin karileajo tapahtui selkeällä säällä. Laiwaa ohjaili luotsiperämies, joka oli erehtynyt eräästä maamerkistä. Kapteeni Blomberg, joka wäliaikaisesti, kapt. G. Swanströmin ollessa lomalla, oli laiwan päällikkönä, oli parast'aikaa aterioimassa. Matkustajia oli laiwassa 30 ja mukana oli suuri lasti.
 Lauwantaina saatiin laiwa klo 1 irti karilta, kun ensin oli eturuuma tyhjennetty wedestä. Pelastuslaiwa Pretectorin (pitää olla Protectorin, PT) ja hinaajalaiva Asistancen (tässäkin virhe, pitää olla kahdella ässällä, Assistance, PT) awulla kuletettiin Ebba Munck uuteenkaupunkiin, minne se saapui klo 6 ip. Sunnuntaina vietiin laiwa Turkuun.
 Ebba Munck on wakuutettu Suomen Meriwakuutusosakeyhtiössä 80,000 mkasta."

Etelä-Suomi 7.10.1909: "Höyrylaiwa Ebba Munck joka karilleajon jälkeen on korjattu Turussa Wulcanin laiwaveistämöllä, laskettiin wesille lauwantaina ja alkoi eilen matkawuoronsa, jolloin se lähti tawalliselle wuorolleen Kotkaan ja Wiipuriin."

Etelä-Suomi 7.7.1910: "Tapaturma. Eräs Torwinen niminen mies matkustaessaan 'Ebba Munck' höyrylaiwalla putosi sunnuntaina Haminan satamassa laiwan wälikannelta konehuoneeseen sillä seurauksella, että loukkasi päänsä niin pahoin, että oli turwauduttawa lääkärin apuun. Oli hutikassa."

Etelä-Suomi 11.5.1911: "Laiwaliike. Höyryl. Ebba Munck on jo alkanut kulkuvuoronsa. Laiwaan on talwen kuluessa Turussa pantu uusi sawupiippu, tehty 2 uutta toisen luokan hyttiä wälikannelle, jotapaitsi laiwaa on muutenkin melkolailla korjailtu. Ebba Munck kulkee linjalla Waasa-Wiipuri, poiketen m. m. Kotkassa. Ja on sen päällikkönä tänä kesänä kapt. Julius Börman."

Laiva jatkoi rannikkolinjalla, kunnes se vuonna 1914 myytiin Ångfartygs Ab Ebba Munckille, joka asetti sen linjalle Helsinki-Tallinna.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän laivasto pakko-otti aluksen ja käytti sitä Kometa-nimisenä kuljetusaluksena, miinanraivaajana ja emälaivana.
13.4.1918 vetäytyvät punaiset polttivat laivan Porissa. Uponnut laiva kuitenkin nostettiin ja kunostettiin ja palautettiin omistajalleen. 
1937 laiva myytiin Viroon, nimeksi tuli ensin Endla ja 1938 Kassari.
10.12.1939 venäläinen sukellusvene upotti Kassarin tykkitulella ja siitä tuli toisen maailmansodan ensimmäinen upotettu laiva Suomenlahdella. (Lähde Turkusteamers.com)

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Turussa W:m Crichton & Co:n telakalla 1888
Pituus 38,8 x leveys 6,68 x syväys 3,2 metriä
208 brt, 185 nrt
Höyrykone 189 hv, nopeus 11 solmus


Valokuva Turkusteamers.com/ÅSH

Södern

Huhtikuussa 1905 uusi turkulainen varustamo Turun Läänin Rannikkohöyrylaivaosakeyhtiö asetti aikaisemmin Pohjanlahden kaupunkeihin kulkeneen  höyrylaivansa Södernin rannikkoliikenteeseen linjalle Helsinki-Viipuri.

Kotkan Uutiset 28.5.1905:

Kotkan Uutiset kertoi 4.7.1906 pitkässä uutisessaan Suomen kenraalikuvernöörin salaneuvos N. Gerardin vierailusta Kotkaan ja samalla mainitsi, että myös Viipurin läänin kuvernööri kenraali N. Rechenberg ja joukko muita kunnioitti kaupunkia saapumalla höyrylaivalla Södern.

Koitar-lehti kirjoitti 15.12.1906 uutisessaan, kuinka höyrylaiva Södern kaatui ja upposi Turun satamassa, kun sitä oltiin valmistelemassa talviteloilleen. Aluksesta postettiin liikaa painolastia ja kallistui telakalla, kukaan ei loukkaantunut tapahtuneessa.
Alus kunnostettiin talven aikana ja se palasi entiselle linjalleen keväällä 1907.

Sama Koitar-lehti kertoi 16.5.1907, että Södern aloitti liikenteensä purjehduskaudella.

Etelä-Suomi kirjoitti 30.5.1907, kuinka Södern-laiva toi Helsingistä 17 virolaista satamalakon murtamiseen tarkoitettua työmiestä Kotkaan. Miehet eivät kuitenkaan, kuullessaan mihin heitä oli tarkoitus käyttää, suostuneet työhön ja jäivät lopulta paikallisen työväenyhdistyksen huomaan odottamaan paluumatkaa koteihinsa.

Etelä-Suomi 9.5.1908:

Etelä-Suomi kertoi 27.6.1911 sakeasta sumusta, jonka takia Viipurista aikataulun mukaan aamu-yhdeksäksi Kotkaan odotettu höyrylaiva Södern saapui vasta kello 21. Lehdessä ihmeteltiin, miten vallinnut kova tuulikaan ei sumua pystynyt hajottamaan.

Södern-laiva myytiin talvella 1914 toiselle turkulaisvarustamolle Ångfartygs Ab Kustenille, joka jatkoi sillä samalla reitillä.
1915 Venäjän laivasto pakkovuokrasi laivan mutta jälleen 1918 se palasi takaisin entiselle linjalleen.
1920 alus myytiin Lovisa Ångfartygs Ab:lle, joka laittoi sen linjalle Helsinki-Loviisa-kotka-Hamina-Viipuri vuoteen 1932 asti. (lähde Turkusteamers.com)

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Porissa Wilhelm Rosenlew & Co 1887
Pituus 33,5 x leveys 5,6 metriä
Höyrykone 180 hv
Södern Suursaaressa. Martti Myllylän kokoelmat


Aura


Etelä-Suomi 15.5.1909: "Matkustajahöyrylaiwa 'Aura'  (ent. 'Boris', jonka Bore yhtiö möi askettäin Auran sokeritehtaalle) kapteeni K. E. Öhman, tulee t.k. puoliwälistä wälittämään liikettä Wiipurin ja Porin sekä reitillä olewien kaupunkien wälillä kerran wiikossa."

Tämä uutinen taisi jäädä ainoaksi, jossa laivan nimi mainitaan muodossa 'Aura', aluksi alus jatkoi entisellä nimellään 'Boris', myöhemmin nimi muuttui muotoon 'Aura I'.


Boris

Haminan lehti 13.5.1909: "Uusi matkustajahöyrylaiwa Porin-Wiipurin wälille. Höyrylaiwa 'Boris', jonka Bore yhtiö joku aika sitten möi Auran sokeritehtaalle, on nyt nimitetty 'Auraksi' ja tulee kulkemaan Porin ja Wiipurin wäliä."

Etelä-Suomi 12.6.1909: "Höyryl. Boris lähtee täältä huomenna klo 3 aamulla Helsinkiin ja Turkuun."

Etelä-Suomi 26.6.1909:

Boris-laiva oli osallisena 2.7.1909 osallisena Haminan satamassa tapahtuneessa törmäyksessä, kun se satamasta lähtiessään aiheutti sen, että sisään tuleva matkustajalaiva Fredrik Wilhelm Borista väistäessään törmäsi laiturissa olleeseen tullihöyryyn Willmanstrand jolloin molemmat alukset vaurioituivat. Boris itse ei vahingoittunut.


Aura I

Kyminlaakso 14.8.1909:

Kotka Nyheter 22.10.1910: "Rannikkoliikenne. Höyryalukset Aura I ja Aura II kuuluvat tältä purjehduskaudelta lopettaneen vuoronsa Kotkaan ja ne tullaan laittamaan talvehtimaan."

Kotka Nyheter 25.10.1910: "Höyryalus Aura I tulee vielä toistaiseksi jatkamaan vuorojaan Kotkaan vaikka höyrylaivan vuorot myöhäisen vuodenajan takia eivät olekaan tästälähtien säännöllisiä."


Aura II

Kotka Nyheter 12.4.1910: "Aura-laivat kuuluvat talven aikana kauneen läpi Turussa telakalla mittavan remontin sekä sisältä että ulkoa. Molemmat laivat tulevat tällä kaudella liikennöimään vuorotellen toistensa kanssa Porin-Viipurin linjalla lähtöaikojen ollessa linjan pääasemilta mahdollisesti joka toinen viikko.
Aura II lähtee tänään Turusta Poriin alkaakseen vuoronsa. Aura I tulee viikon lopulla valmiiksi aloittamaan liikenteen."

Samassa lehdessä oli uutinen Kotkaan perustettavan sokeritehtaan osakemerkinnöistä. Uutisen mukaan tehdas tulee Hovinsaarelle liitutehtaan ja olutpanimon välille.

Kotka Nyheter 23.4.1910:

Etelä-Suomi 21.5.1910:

Maaliskuussa 1914 Aura II myytiin Kotkan venäläisille ja se kulki linjaa Kotka-Tallinna-Pietari ensin nimellä Iakor, myöhemmin nimellä Planeta. (lähde Turkusteamers.com)

Porthan

Eteenpäin-lehti julkaisi 22.8.1911 uutisen, jonka mukaan turkulainen höyrylaivayhtiö 'Transito' on syyskuun alusta päättänyt asettaa höyrylaivan 'Porthan' linjalle Turku-Tallinna-Kotka-Pietari säännöllisille vuoroille kahden viikon välein.

Etelä-Suomi 16.9.1911:

Teknisiä tietoja:

Rakennettu Motalassa Norrköpingissä 1851
Pituus 49,27 x leveys 7,35 x syväys 3,45 metriä
Höyrykone 120, myöhemmin 320 hv
Peruskorjattu 1873

Porthan 1904, kuvalaina ÅSH