maanantai 30. syyskuuta 2013

Pelastusaluksia

Itäisen Suomenlahden rannikot ovat kautta aikojen olleet kivikkoisia ja vielä 1800-luvun lopulla huonosti kartoitettuja. Tästä syystä lähes kaikissa alueen merikaupungeissa oli useita meripelastusyrityksiä ja näillä monia laivoja. 

Haaksirikkoutuneen laivan, sen matkustajien ja lastin pelastamisessa liikkui suuria summia, joten useat sijoittajat laittoivat rahaa kiinni saadakseen osuutensa näistä pelastuspalkkioista. Olen lukenut haaksirikosta, jossa paikalle tuli kolmen eri pelastusyhtiön viisi laivaa! Kaikille ei tietenkään riittänyt työtä ja joskus pelastuslaivan ylläpitäminen söi sijoittajien rahoja. Toisaalta jossain tapauksissa pienelläkin pääomalla saattoi tehdä hyvän tilin, tästä esimerkkinä on vehkalahtelaisen "sukellusjaalan" nimeltä Alku saama palkkio: 2500 markan arvoinen alus tienasi kuukaudessa 60.000 markkaa!

Näitä aluksia nimitettiin aikoinaan yleisesti "sukellushöyryiksi", ei sen takia, että niillä olisi voinut pinnan alla kulkea, vaan siksi, että niiden perusvarustukseen kuului sukeltajan ilmapumppu. Muutenkin niissä täytyi olla voimakkaat tyhjennyspumput ja useassa lisäksi paloruiskut. Myös kannen valaisemiseen kunnollisella sähkövalolla kiinnitettiin jo aikaisessa vaiheessa huomiota, saihan sillä tavalla jatkettua työpäivää ja lisättyä ansaitsemismahdollisuuksia.

Nämä laivat katsottiin niin yleishyödyllisiksi, että ne vapautettiin monista väylä- luotsaus- ja satamamaksuista, kylläkin sillä edellytyksellä, ettei niillä kuljetettu maksusta lastia.
(Kotka Notis- och Annonsblad 11.8.1888)

Osin tästä syystä niillä ei myöskään kuljetettu ihmisiä vaikka joskus sitäkin tapahtui, lähinnä kai haluttiin pitää laiva lähtövalmiina, jos vaikka saalista olisi tarjolla. Rannikon merenkulkijat ja heidän agenttinsa tiesivät tarkalleen, missä satamassa, minkä lennätinlinjan perässä mikin laiva oli!

Laivat olivat tuttuja kulkijoita Kotkankin satamassa, joten listaan ne tähän siinä järjestyksessä, kuin ne ovat vanhoissa lehdissä esiintyneet. Laitan myös maininnan, jos aluksen yhteydessä on mainittu jostain tärkeästä tapahtumasta.

Myös paikalliset höyrylaivat osallistuivat silloin tällöin pelastustöihin:
Fredrikshamns Tidning kertoo 18.10.1905 ranskalaisen höyrylaiva Mistralin joutumisesta karille Ristiniemen sahan luona kovassa myrskyssä. Kun isojen meripelastusyhtiöiden laivat olivat sidottuna muualla, hinasivat kotkalaiset Hietanen (omistaja Paul Wahl & Co Hietasen höyrysaha), Ethel, Sirius (omistaja Halla Oy) ja Kotka (Hackmanin omistama Sunilan saha) sekä haminalainen (kauppias, kauppaneuvos Aladinin omistama) hinaaja Poitsila sen vihdoin irti.


Assistant

Paul Wahlin suuri hinaaja ja "sukelluslaiva" valmistui syksyllä 1882 ja sitä käytettiin hetken satamajäänsärkijänä Kotkassa ennen kuin se myytiin pelastusalukseksi Neptun-yhtiölle. Myöhempinä niminä Argo ja Karin. Aluksesta enemmän otsikon Paul Wahlin laivat alla.

Kotkan Sanomat 21.5.1883: "Sukellushöyrylaiwa Assistant, kapteeni Wirander, nykyänsä ruotsalaisen 'Neptun' nimisen sukellusyhtiön oma, on epämääräiseksi ajaksi sijoitettu Kotkaan."


Alku

Kotka Notis- och Annonsblad 14.8.1886: "Kotkan sukellusosakeyhtiön jahti Alku myytiin viikko sitten Ahvenanmaalle 2.500 markalla. Sukeltajavarusteet eivät kuuluneet hintaan."


Pelastaja

Kotka Notis- och Annonsblad kertoi 3.11.1888 riikalaisen höyryalus Admiralin haaksirikosta Suursaaren luona ja mainitsi sukeltajajahdin Pelastaja yrittävän pelastaa kaiken, mikä on mahdollista pelastaa. Suursaarelaiset jahdit kuljettavat tavarat Kotkaan, jonne myös laivan miehistö ja matkustajat oli tuotu.


Rabotnik

Pietarilaisen Paul Berg Enterprises-yhtiön alus mainitaan usein haaksirikkojen yhteydessä, mutta Kotkan kaupungin kannalta tärkein tapahtuma on 1891, kun se Pakkahuoneen, hotelli Skandian ja pormestari Backmanin talon palamisen yhteydessä toimitti sammuttajille niin paljon vettä, että muu kaupunki pystyttiin säästämään.

Kotkan Sanomat 22.9.1894:


Argo


AB Neptun muutti Assistantin nimen 1883 Argoksi, myöhemmin Argosta tuli Karin.


Eol

Eol mainitaan juhannuksena 1883 venäläisen tykkivene Doschdin Ruotsinsalmessa tapahtuneen karilleajon yhteydessä. Lehdessä ihmeteltiin, miksi tämä voimakas pelastusalus ei osallistunut itse pelastustyöhön vaikka oli paikalla?

Volga

Volga hinasi tykkivene Doschdin irti karilta Ruotsinsalmessa juhannuksena 1883.

Omistaja 1899 kotkalainen Etelä-Suomen sukellusosakeyhtiö.

Teknisiä tietoja:

Rakennettu 1860 Motalassa Ruotsissa tammesta rautakaarille.
Pituus 31,17 x leveys 6,71 x syväys 2,20 
57,19 reg.tonnia
Höyrykone 220 i-hv


Neva

Peter Berg Enterpreis 1885 (Tässä muodossa yrityksen nimi mainitaan vanhoissa lehdissä, pitäisi kai olla Peter Berg Enterprises ?)
1886 omistajaksi mainitaan hampurilainen sukellusyhtiö.


Hermes

Kotka Notis- och Annonsblad 19.9.1885 kertoo Suursaaren luona karille ajaneen englantilaisen 'Amadis'-höyryn pelastustöistä ja paikalla olleista pelastuslaivoista Assistant, Udatscha, Rabotnik ja Neva:
"Myös Neptun-yhtiön höyrylaiva 'Hermes' oli löytänyt paikalle. Huomioitavaa on, että kaikki viisi höyrylaivaa, jotka kuuluvat kolmelle eri yritykselle ja jotka on sijoitettu aika laajalle alueelle, ehtivät kymmenen tunnin aikana saapua paikalle." 


Belos

Maininta lehdessä kesäkuussa 1886, omistaja tuolloin Ab Neptun.


Hero

Kotkan Sanomat 10.7.1897:

Neptun

"Kapteini A. Bruhnin johtama wenäläinen sukellushöyrywene" osallistui suuren englantilaisen höyrylaivan pelastamiseen elokuussa 1883...
Neptun Kotkassa Vasikkasaaren vieressä.

Udatscha

Peter Berg Enterpreisin laiva mainitaan Constantin-höyryn haaksirikon yhteydessä Rankin luona syyskuussa 1887.


Dvina

Myös Peter Berg Enterpreis, Constantinin haaksirikko. Myöhemmin nimellä Argo II 


Meteor

17.3.1888 kirjoitti haminalainen Fredrikshamns Tidning uudesta meripelastusyhtiöstä (venäläis-baltialainen pelastusyhdistys) jonka osakkeita merkittiin myös Kotkassa ja Haminassa. Aluksia yhtiöllä oli jo ennestään ja jutussa mainittiin yhtiölle olevan Motalan konepajalla tekeillä uusi suuri pelastushöyry Meteor.


Karin 

Alunperin Assistant, myöhemmin Argo, vuodesta omistaja 1890 Russisch-Baltische Bergung-Verein.

Kotkan Uutiset 7.6.1900: "Taaskin sotalaiwa karilla. Toissa päiwänä saatiin tänne tieto, että wenäläinen risteilijä 'Minin' oli ajanut karille Rääwelin läheisyydessä. Rääweliläisen pelastusyhtiön höyrylaiwa 'Karin', joka on ollut sijoitettuna Kotkassa, oli ehtinyt apuun ja muiden saman yhtiön laiwain kanssa saamut 'Minin' irroitetuksi karilta sittenkuin laiwan painawimmat irtoesineet ensin oli purettu. Risteilijä kerrotaan saaneen lievemmän wuodon."

Kotkan Uutiset kirjoitti 27.6.1901 pikku-uutisessa pelastushöyrylaiva 'Karinin' juhannuksena Suursaareen tekemästä huviretkestä, johon otti osaa "wähempi määrä kutsutuita wieraita Kotkasta."


Mercur

Kotka Notis- och Annonsblad 20.5.1897:




Ahti

Paul Wahlin vuonna 1892 omaan käyttöön rakentama alus mainitaan toisaalla tässä blogissa.

Kotkan Uutiset 28.8.1898:




Kotkan Sanomat 21.7.1900:



Freja

1894


Ervi

Baltian sukellusyhtiö 1896

Kotkan Uutiset-lehdessä 12.5.1904 oli kertomus pelastushöyry Ervin tuhosta:





Argo II

Kotkan Uutiset 26.6.1898 kertoi sukeltajan kuolleen työtehtävissä.


Argo II 1907


Protector

Kotkan Sanomat 30.6.1900:

Saman lehden uutisessa mainittiin lisäksi, että alukseen mahtuu helposti 150 matkustajaa.

Kuvassa Protectorin edessä höyryvene Fix (G.B. Hellstén)

Assistans

Neptunin tämäkin, uusi 1900
Kotkassa talvella 1903?


Kim

Kotka Nyheter 22.7.1902 kertoo uutisessaan Pori konepajalta Viktor Ekin hinaus- ja meripelastusyhtiön laskuun valmistuneesta hinaajasta, jota on tarkoitus käyttää pelastusaluksena sekä jäämurtajana. Yhtiö aikoo sijoittaa aluksen Kotkaan ja sen päälliköksi on nimitetty Gutzeitin Huth-laivan entinen kapteeni A. Korpas.


Ägir

Kotka Nyheter 14.3.1903:


tiistai 3. syyskuuta 2013

Hallan laivat

Halla Osakeyhtiön laivat poikkeavat ainakin parilla tavalla muiden höyrysahojen aluksista. Ensiksikin niistä moni oli sijoitettu sisävesille eivätkä ne kai koskaan käyneet kotikaupungissaan ja toiseksi niitä ei vuokrattu yhtä aktiivisesti ulkopuolisten huviajoihin. Kyllä niillä joitakin reissuja tehtiin, varsinkin oman henkilökunnan käytössä. 
Lisäksi Hallan saari oli, varsinkin sahaustoiminnan alkuaikoina, selvästi muita Kotkan teollisuusyhteiskuntia eristyneempi muusta kaupungista eikä sen tapahtumista paljoakaan lehdissä kirjoiteltu. Useinkaan yhtiön numeroituja Halla-nimisiä hinaajia ei mainittu uutisissa numeronsa kanssa, lehdessä mainittiin vain Halla-laiva. Niinpä niistä ei ole samalla lailla tietojakaan.


Halla

Numeroton Halla-laiva tuli yhtiön käyttöön jo vuonna 1873 ja oli ajossa vajaan kaksikymmentä vuotta.
Alus mainitaan ensimmäisen kerran Kotka Notis&Annonsblad-lehdessä 22.9.1883 uutisessa monipäiväisestä koillismyrskystä, joka heitteli proomuja ja pieniä veneitä pitkin rantoja.
Halla oli pelastamassa rantaan ajautunutta proomua, kun se itse ajautui maihin. Sieltä sen pelasti Hietasen sahan höyryvene Alli.

Sama lehti kertoo uutisessaan 25.9.1886, kuinka Haimelinin veljekset lähtivät kipparoimillan hinaajilla Halla ja Selma (Ahlqvist) etsimään haaksirikkoutuneen jaalan miehistöä.

Kotkan Sanomat 10.9.1890 Keino-opillisen yhdistyksen pitäneen kokoustaan Kotkassa ja tehneen matkan Langinkoskelle. "Höyrylaiwat 'Halla' ja 'Karhula' oliwat koko päiwäksi määrätyt yhdistyksen käytettäwiksi."

Kotkan Sanomat 15.8.1891: "Huwimatkan Haapasaareen teki Hallan raittiusseura toissa sunnuntaina. Tehtaan puolesta saatiin laiwa. Torwisoittokunta oli mukana. Matka oli erittäin hauska."

Kotka Notis&Annonsblad 12.4.1894: "Jäät ovat tulleet huonommaksi. Rännejä on sahattu Hallasta ja Hietasesta ja höyryvene Halla on jo tehnyt matkoja kaupunkiin."

Kotkan Sanomat 4.12.1894: tulossa Kyminsuu/Halla...


Halla II

Kotka Nyheter 7.5.1910: "Matkan Pyhtäälle tekee Kotkan vapaalähetysseurakunta toisena helluntaipäivänä. Laiva (Halla II tai III) lähtee satamasta Seurahuoneen alapuolelta 8.30."


Alku

Kotka Notis- och Annonsblad 12.4.1890: "Merenkulun täällä avasi 9. huhtikuuta Murtaja, joka tulliesimies Lundqvistin komennossa ajoi satamaan kyseisenä päivänä puoli kahdeksan aamulla...Alueen omista höyryveneistä vain pieni 'Alku' on viikolla ollut liikkeellä."

Kotka Nyheter 1.5.1900: "Merenkulku on tavalla tai toisella alkanut täälläpäin kun ränni on nyttemmin sahattu Hallaan ja höyryvene Alku on aloittanut välittämään liikennettä kaupungin ja saaren välillä."

Kotkan Sanomat 25.8.1891: 


Sirius (1)

Kotka Notis&Annonsblad 10.12.1887: "Höyrylaivakauppa. Kotkan Tiilitehdas osakeyhtiö (omistaja Halla osakeyhtiö, PT) on hankkinut Rosenius & Sesemanin konkurssiperästä Viipurista hinaajahöyrylaivan Sirius, jota on aikaisemmin käytetty Saimaan vesissä."

Kotkan Sanomat 3.7.1897: "Kiitettäwää huomiota osotti yleiselle raittiuskokoukselle Hallan osakeyhtiö, joka retkeä warten Suursaarelle tarjosi höyrynsä 'Siriuksen' ilmaiseksi käytettäwäksi wiime tiistaina."

Poiketen Hallan käytännöstä teki Sirius-laiva useita huviretkiä seuraavina kesinä.

Kotka Nyheter 27.7.1901: "Haveriin joutunut proomu. Kun Hallan höyrylaiva Siriuksen olisi viikon alussa pitänyt kuljettaa joitakin tiilillä lastattuja proomuja Vehkaluodon luona olevan salmen läpi, törmäsi raskaasti lastattu tiiliproomu vedenalaiseen kiveen ja sai pahan vuodon. Paikalle kutsutun höyrylaiva Jumalniemen avulla onnistui sen hinata haveriproomun takaisin Hallaan."

Teknisiä tietoja
Rakennettu 1873 Englannissa, uusittu 1892
Pituus 25,08 x leveys 4,10 x syväys 2,68 m
Höyrykone 35 eff hv
51,04 brt, 29,51 nrt
Päällikkönä 1892 mainitaan R. Haimelin
Ennen tuntemattoman rakennusvuoden lähde Finlands Sjöfartskalender 1875 & 1876 (Painettu Hämeenlinnassa 1875)


Halla I

Etelä-Suomi 26.4.1904: "Höyrywene Halla I mursi eilen kulkureitin Hallasta kaupungin laituriin, joten 'laiwaliikkeen' siis woi sanoa alkaneeksi satamassamme."


Jumalniemi (Entinen Ellen)

Kotkan Sanomat 17.11.1896 "Jumalniemen höyrysahan Kotkassa on kauppaneuwos Ahlqwist myynyt Hallan osakeyhtiölle 145,000 markasta. Sahan alueesta oli ennen myyntiä erotettu maakaistale Kymin uittoyhdistykselle. Ostajat wielä ostiwat 'Ellen'-nimisen höyryweneen 10,000 markasta."

Kotkan Uutiset 4.5.1899: "Höyryweneliikettä wälitetään jo Hallan saaren ja kaupungin sataman wälillä. Kun jää tuli niin huonoksi, ettei sitä enää käynyt kulkeminen on Hallan osakeyhtiö teettänyt wäylän jäähän, jota myöten höyrywene 'Jumalniemi' wälittää liikettä kaupunkiin."


Halla III

Kotka Nyheter 8.8.1908:



Etelä-Suomi 29.4.1905 :"Laiwaliike. Höyrywene Halla III on sahattua wäylää pitkin jo pari päiwää kulkenut kaupungin ja Hallan wäliä. Neljätoista laiwaa kuuluu ulkona odottawan kaupunkiin pääsyä ja aukaisi höyrylaiwa 'Luppi' eilen kulkuväylän satamaan. Sulaa wettä on jo Rankkiin asti."

Alus oli rakennettu 1871 Hampurissa ja sen aikaisempi nimi oli Thekla.

Teknisiä tietoja:
Rakennettu 1871 Hampurissa
Pituus 15,46 x leveys 4,55 metriä
Koneteho 75 hv
Nopeus 8,5 solmua
(Lähde: Kymin Osakeyhtiön alustiedostot/Timo Lehmunen)


Thekla

Kotkan Sanomat 22.8.1899: "Thekla, Hallan höyrywene, ajoi muutama päiwä sitte matkallaan Wiipuriin päin karille ja upposi. Laiwa on kuitenkin saatu ylös ja tulee uudestaan kuntoon asetettawaksi."

Tämä alus sai myöhemmin nimen Halla III


Sirius (2)

Etelä-Suomi 20.5.1905: "Kaksi uutta höyrywenettä walmistuu hetimiten Kotkan Rautaosakeyhtiön konepajasta. Toinen höyryweneistä 'Sirius' (50 hewosw.) on miltei walmis ja toinen, 'Saksala' (75 hewosw.) lasketaan sekin pian wesille. Molemmat alukset kuuluwat Halla osakeyhtiölle ja jää 'Sirius' Kotkaan ja 'Saksala' wiedään Saimaan wesille." 

Alus sai myöhemmin nimekseen Halla VII


Halla IV

Kotka Nyheter 1.5.1909: "Merenkulku on alkanut kaupungin ja Hallan välillä, höyrylaiva Halla IV  saapui viime keskiviikkona kaupunkiin jäähän sahattua ränniä myöten."


Halla VII

Eteenpäin 29.4.1909: "Eilen kulki ensimmäisen kerran Halla VII Hallasta Kotkaan. Laivaliike voidaan siis pitää jo alkaneena."


Halla XVII

Eteenpäin 16.7.1910: "Huvimatkan Suursaareen toimii Hallan Selluloosatehtaan a.o. lauantaina 16 p. heinäk. 1910 höyrylaivalla Halla XVII. Lähtö Karhunsaareen laiturista klo 10 ip. Lippuja saatavana vielä laivarannasta ja maksavat 1 mk. HUOM! Juopot älkööt vaivatko itseään, sillä heitä ei oteta mukaan."


Halla XVIII

Etelä-Suomi 19.8.1911: "Karilleajo Kiwisalmessa. Keskiwiikon iltapäiwällä kun Kymistä sokeritehtaan rakenteelle oltiin hinaamassa tiililotjaa, tarttuikin se Kiwisalmessa, Hovinsaaren ja entisen 'Wanhan sahan' wälissä olewalle kiwelle. Pieni hinaaja-aluskin 'Halla XVIII' painui wauhtinsa takia matalalle, päästen kuitenkin pois ja ryhtyen lotjaa irroittamaan, onnistumatta siinä kuitenkaan, parin tunnin ponnistuksista huolimatta. M.m. paksu hinausköysi kimposi nykiessä poikki. Illemmalla saatiin lotja kuitenkin wäylästä pois."