Laivalla länteen

Kotkasta on ollut perinteisesti hyvät höyrylaivayhteydet Loviisaan, jo ensimmäiset Kotkassa käyneet rannikon matkustajalaivat pysähtyivät myös Loviisassa. 

Kaupunkien väliin jäi kuitenkin suuri, sokkeloinen saaristo huonoine väylineen. Alueesta Pyhtää kuului Kymin kanssa samaan nimismiespiiriin mutta kunnon yhteyksiä ei ollut, vaikka yhteisiä asioita olisi kuitenkin pitänyt hoitaa.

Ensimmäinen väyläntapainen merkittiin näille kivikkoisille vesille 1892, mutta sitä myöten ei kukaan uskaltanut höyrylaivaansa kuljettaa, liikuttiin ainoastaan sen verran kuin oli välttämätöntä tai hoidettiin kulku perinteisillä saaristolaispursilla.

Alueelle syntyi kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa teollisuutta, ruukkeja ja sahoja nousi, kartanoita ja villoja oli, liikennettäkin piti tulla. Kesällä 1896 viitoitettiin ja osin ruopattiin uusi rannikkoväylä Kotkan ja Loviisan välille, syvyydeksi taattiin 1,8 metriä. Väylästä paljastui kuitenkin vaarallisia kareja ja matala väylä piti pieniä höyrypursia suuremmat laivat pois alueelta.

Strömfors 

Kotka Notis & Annonsblad 6.3.1886 kertoi Strömfors-osakeyhtiön konkurssipesän huutokaupassa tehtaan lautatarhalla Markkinamäellä olleen myynnissä "rautainen potkuri höyryvene Strömfors, 60 jalkaa pitkä, 13 jalkaa leveä ja 5 jalkaa syvässä kulkeva, 12 hevosvoiman kone. Vene on kanneton mutta varustettu ohjaushytillä ja lisäksi siinä on kajuutta keulassa. Rakennettu Åbo Jernmanufaktur Ab:n telakalla 1874." 
Lisäksi oli myynnissä 7 kappaletta proomuja.

Strömfors-Kotka höyrylaivaosakeyhtiö

Kotka Notis- och Annonsblad 11.5.1889: "Suunniteltu höyrylaivayhtiö. Henkilöitä Ruotsinpyhtäältä ja Pyhtäältä, joita kiinnostaa säännöllinen päivittäinen höyrylaivayhteys Ruotsinpyhtään ja Kotkan välillä, poiketen välillä sijaitsevilla seuduilla, voisivat harkita asian realisoimiseksi osakeyhtiön perustamista. Ehdotus yhtiön perustamiseksi, jonka nimeksi esitetään Ruotsinpyhtää-Kotka höyrylaivaosakeyhtiötä on jo tehty. Osakepääomaksi esitetään 40.000 markkaa jaettuna 400 osakkeeseen."

En ole löytänyt mainintaa, tuliko tästä hankkeesta mitään.

Kotka Notis- och Annonsblad 2.8.1894 julkaisi uutisen, jonka mukaan Kotkasta länteen matkalla olleesta höyryveneestä Strömfors putosi koneenkäyttäja Anders Törnblom veteen ja todennäköisesti löi päänsä veneen potkuriin. Tapauksen yhteydessä jalkansa satuttanut uhrin veli, joka toimi laivan kuljettajana ei jaksanut pitää loukkaantuneesta kiinni vaan joutui päästämään otteensa. Menehtynyt oli noin 40-vuotias.

Kotka Nyheter julkaisi 2.8.1899 ilmoituksen, jossa Ahvenkosken saaristossa järjestettiin kansanjuhla ja arpajaiset. "Ahvenkosken Markkinamäeltä lähtee höyryvene 'Strömfors' kl. ½2 i.p., ilmainen matka."

Kotkan Sanomat 25.6.1901:

Kotka Nyheter 3.6.1902: "Höyryvene Strömforsin vuorot ovat nyt annettu tietoon. Vene lähtee joka keskiviiko ja lauantai klo 5 a.p. Palosaaresta ja palaa Loviisasta klo 1 keskiviikkoisin ja klo 2 lauantaisin." Kotka Nyheter 7.6.1902: "Sisäsaariston höyrylaivareitin Pyhtään saariston ja Loviisan välillä avasi viime keskiviikkona höyrylaiva 'Strömfors', ja sitä käyttää tämä höyrylaiva vuorotellen höyrylaiva Söderin kanssa, joka ulottaa vuoronsa Kotkaan."

Kotkan Sanomat 14.5.1903 (uutinen):

Söder

Jo aikaisemmasta uutisesta selviää, että vuodesta 1897 Kymijoella vuoroliikennettä hoitanut kauppias Lindenin höyryvene Söder siirtyi Pyhtään saariston liikenteeseen.

Kotka Nyheter 4.6.1901:

Pyttis (1)

Kotka Nyheter julkaisi 26.3.1901 uutisen Kotkan-Loviisan Höyrylaivaosakeyhtiön ensimmäsestä yhtiökokouksesta. Osakepääomaksi vahvistettiin 40.000 markkaa, mahdollisuudella nostaa se 100.000 markkaan. Hallitukseen nimitettiin tullivahtimestari G. B. Hellstén, satamakapteeni Enok Blomberg, pankkivirkailija R. Roschier herra Kr. Wiiala. Muina niminä mainittiin K. Sjögren, kamreeri G. Nordgren, isännöitsijä Fr. Stengård ja pormestari Oskar Backman.
Yhtiö oli jo tilannut Varkaudesta rannikkohöyrylaivan linjalle Kotka-Loviisa hintaan 35.500 markkaa ja sen pitäisi valmistua kesäkuussa.

Kotkan Uutiset 2.6.1901:

Kotka Nyheter 18.6.1901: "Pyhtää, uusi saaristohöyry linjalle Kotka-Loviisa saapui toissa päivän aamuna runsaasti liputettuna kaupungin satamaan. Höyrylaiva, joka on rakennettu Varkauden konepajalla, näyttää jo ulkopuolelta erikoisen hienolta, kunnolliselta ja toimivalta. Ulkoa se on maalattu valkoiseksi ja sisäpuolelta se on pidetty punaruskeana. Laivan mitat ovat pituus 72 ja leveys 15,5 jalkaa ja syväys on 4 jalkaa. Keula- ja peräsalongit ovat tilavia ja mukavia ja laiva näyttä kaikilla tapaa hyvin vastaavan niitä odotuksia, joita voi asettaa saaristohöyrylle. Tänään tapahtuu laivan katsastus ja se tekee koematkan merelle. Heti, kun laiva on katsastettu alkaa se vuoronsa. Kuten tunnettua, tulee laivaa kuljettamaan herra Kr. Sjögren, entinen Estherin päällikkö."

Kotkan Sanomat 20.6.1901:

Kotkan Sanomat 8.8.1901: "Huwimatkoja on höyrylaiwa 'Pyttis' tehnyt ahkeraan joka sunnuntai. Niinpä Helsingissäkin on pistäydytty joku kerta ja taas lähtee sinne ensi lauantai-iltana Kyminlinnan Nuorisoseura mainitulla laiwalla, joka tällaiseen tarkoitukseen onkin warsin sopiwa mukawine salonkeineen."

Kotka Nyheter-lehdessä oli 3.9.1901 ilmoitus, jonka mukaan höyrylaiva Pyttiksen vuorot peruutettiin toistaiseksi.

Kotka Nyheter julkaisi 28.9.1901 ilmoituksen, jossa yhtiön osakkeenomistajat kutsuttiin ylimääräiseen yhtiökokoukseen 8. lokakuuta päättämään yhtiötä koskevista asioista.

Alus oli suosittu, mutta sen tulot eivät korvanneet aiheituneita kuluja. Osa osakkaista olisi halunnut jatkaa tappiollistakin liikennettä, osa olisi luopunut laivasta kokonaan.

Kotkan Uutiset 30.3.1902:

Yhtiökokous kuitenkin päätti jatkaa laivan liikennettä, tämä käy ilmi Kotkan Sanomissa 31.5.1902 julkaistusta ilmoituksesta:

Kotka Nyheter julkaisi 7.6.1902 uutisen, jonka mukaan höyrylaiva Pyttis törmäsi kiveen Pyhtään Kiviniemessä ja potkuri vioittui. Alus päätettiin korjata, mutta se ei enää aikonut ajaa Kiviniemeen ennen kuin väylä viitoitetaan.

Laivan kulkua kuitenkin jatkettiin, nyt myös itään Haminaan, tämä selviää Kotkan Uutisissa 8.6.1902 julkaistusta ilmoituksesta:

Kuluneena kesänä Pyttis jatkoi tappiollista reittiliikennettään ja ajoi runsaasti huvimatkoja.
Päätös tälle toiminnalle näkyy Kotkan sanomien pienessä uutisessa 12.8.1902:
"Höyrywene 'Pyttis', joka tähän asti on wälittänyt liikettä Strokan, Kotkan ja Haminan wälillä, joutunee pian muita kulkuwäyliä kyntämään, sillä tätä kirjoittaessa hierotaan paraillaan kauppaa sen luovuttamisesta eräälle turkulaiselle yhtiölle ja jos kauppa syntyy tulee 'Pyttis' siirtymään Turkuun wälittämään liikettä Turun tienoilla. 'Pyttiksen' kulkuvuorot lakkasiwat jo eilen."

Pyttis myytiin Turkuun Höyrylaivaosakeyhtiö Kuusistolle 31.500 markan hinnalla ja se jatkoi kulkuaan Turun seudulla nimellä Vehmaa.

Aluksen osakas G. B. Hellstén yritti jonkun viikon jatkaa Pyttiksen aikataululla omilla höyryveneillään Helmi ja Fix, mutta tämäkin liikenne loppui pian.

Kotka Nyheter kirjoitti uutisessaan 16.9.1902, että taas oli tekeillä uusi yhtiö harjoittamaan likennettä Kotkan ja Loviisan välillä.

Entinen Pyttis Wehmaa-nimisenä Turussa

Helmi ja Fix

Ensimmäisen Pyttis-laivan lopetettua Pyhtään suunnan liikennöinnin ajoi Hellsténin alukset Helmi ja Fix joitakin sen vuoroja, syynä oli ehkä Hellsténin osallisuus Pyttis-laivan varustamossa ja jonkinlainen syyllisyydentunto kulkijoiden heitteille jättämisessä...tai hän vaan yksinkertaisesti näki siinä taloudellisia mahdollisuuksia?

Pyttis (2)

Kotka Nyheter julkaisi 13.12.1902 ilmoituksen, jossa kutsuttiin kiinnostuneita kokoukseen Seurahuoneelle 19. joulukuuta uuden höyrylaivayhtiön perustamiseksi.

Kotka Nyheter tiesi 17.2.1903, että uusi Pyttis-laiva oli tilattu Stenbergin konepajalta Helsingistä kauppahintaan 25.000 markkaa ja että se tullaan varustamaan kahdella potkurilla ja sen kulkusyvyydeksi tulee vain kolme jalkaa, nopeus tulee olemaan 8 solmua.
Uusi yhtiö varautui näin Kotkasta länteen johtavien väylien mataluuteen ja aikaisemman aluksen kanssa ilmenneitä ongelmia pyrittiin välttämään.

Kotka Nyheter-lehti kirjoitti 21.4.1903 uutisen Kotkan Höyrylaivaosakeyhtiön osakkaiden perustavasta kokouksesta Universal Garden-ravintolassa. Rakenteilla oli alus linjalle Kotka-Stockfors, välipysähdyspaikkona Pyhtään kirkonkylä, Struka, Sannäs, Purola, Keihässalmi, Kiviniemi, Lököre ja Hevossaari. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin C. Lönnström ja johtokuntaan insinööri Hj. Nerdrum ja herra K. Viiala. Yhtiön edustajaksi valittiin A. Dromberg. Uusi alus toimitetaan 1.7.

Etelä-Suomi-lehdessä 9.7.1903 nimimerkki Timoteus ihmetteli sitä, miksi uudellekin Loviisan laivalle annettiin niin mielikuvitukseton nimi kuin Pyttis, eikö muita nimiä todellakaan ollut käytettävissä?
Laivan kellosta kuulemma hiottiin pois nimi Alfa, joksi se kai oli alunperin aiottu?

Kotka Nyheter kuvailee uutta laivaa 11.7.1903 seuraavasti: Alus on tarkoituksella tehty matalaksi, sillä sen pitää pystyä kulkemaan linjalla olevien siltojen alitse ja se on tehty tavallista leveämmäksi ja matalakulkuiseksi. Laivassa on keulassa mukava hytti, perässä on tilava salonki ja laivan kansia kiertää penkit. Keulassa on myös tila miehistön käyttöön. Myös tilava ruuma on olemassa. Laiva ei koeajossa kuitenkaan saavuttanut luvattua kahdeksan solmun nopeutta. Mitoiksi ilmoitetaan pituus 56 jalkaa, leveys 12 jalkaa, täydellä kuormalla syvyys on 3 jalkaa.

Kotkan Uutiset 16.7.1903:

Kotkan Uutiset ihmetteli jo 12.7.1903 sitä, miksi uusi Pyttis-laiva noudattaa samaa aikataulua, kuin jo edellisenä kesänä reitillä kulkenut Söder-aluskin, Söder edellä ja Pyttis perässä? Tästä ei ole mitään hyötyä laivojen omistajille eikä matkustajille. Eivätkö yrittäjät voisi sopia jonkunlaisia muita aikatauluja? No, asia ratkesi, kun Söderin vuorot muutettiin.

Kotka Nyheter kertoi 24.11. Pyttiksen lopettaneen vuoronsa tältä kulkukaudelta.

Kotkan Uutiset 10.4.1904:

Etelä-Suomi-lehdessä 26.5.1904 muutama Höyrylaivayhtiön osakas ihmetteli sitä, miksi Pyttis-laivalla ei myydä matkalippuja yhdensuuntaiselle matkalle vaan matkustajat kulkevat ilmaiseksi. Vain meno-paluu-lippuja käytetään.

Kotka Nyheter 21.6.1904: "Höyryvene Pyttis on peruuttanut säännölliset vuoronsa pannun korjauksen takia välillä Kotka-Pyhtää. Eilen oli vene kuitenkin jälleen valmis aloittamaan vuoronsa."

Kotkan Uutiset 11.8.1904:

Laivan liikenne jatkui tavalliseen tapaan useita kesiä, linjalla ajettiin ja välillä kuljetettiin huvimatkalaisia. Kuitenkin loppukesällä 1909 alkoi ilmetä ongelmia, aluksen vuoroja jouduttiin peruuttamaan eikä talousasiatkaan olleet odotetulla mallilla. Karilleajo oli sitten viimeinen niitti yhtiön tarinaan.

Eteenpäin 28.8.1909:

Yhtiökokouksia pidettiin, yhtiön purkamisesta ja liikenteen lopettamisesta puhuttiin. Yksimielisyyttä asioihin ei saatu, kunnes vihdoin 28.9.1909 Kotka Nyheter-lehdessä oli ilmoitus:
"Höyrylaiva myytävänä. Ilmoitetaan yleisesti vapaaehtoisesta huutokaupasta, joka käydään maanantaina 11.10. klo 11 Kotkan konepajan alueella, myydään karilleajanut matkustajahöyrylaiva Pyttis, rakennettu 1903 rautalevystä, varustettu kahdella compound-koneella yht. 60 i-hv ja yhteisellä lauhduttimella. Pituus on 17,5 metriä, leveys 3,9 metriä ja syväys noin 1 metri. Lähemmät tiedustelut Kotkan konepajan konttori."

Kotka Nyheter kirjoitti 19.10.1909, että Pyttiksen osti huutokaupassa Kotkan Rautaosakeyhtiö.
Kaiketi konepaja kunnosti laivan ja näyttää alkaneen liikennöidä sillä seuraavana kesänä.

Etelä-Suomi 31.5.1910:

Etelä-Suomi 18.5.1912 mainitsee Pyttis Ångbåt Aktiebolagetin osakemerkinnöistä, mutta en pääse lehteä lukemaan...

Jälkimmäinen Pyttis Pyhtäällä

Gustav Adolf 

Kotka Nyheter 1.3.1905 kertoo kuinka valkomlainen seppä Gustav Adolf Karlsson muutaman muun kanssa hankki höyryveneen Loviisan, Valkomin ja Pernajan väliseen liikenteeseen. Laiva ei ole ensimmäinen, joka on nimetty omistajansa mukaan!

Kotka Nyheter 19.7.1904: Loviisan uutisia. Uusi Valkon laiva, Gustav Adolf, saapui viime tiistaina illalla tänne (Loviisaan, PT). Laiva läpikävi viime torstaina perusteellisen katsastuksen ja se oikeutetaan kuljettamaan 52 matkustajaa. Aluksen pituus on 50 jalkaa, sen leveys on 12 jalkaa. Kone kehittää 12 hevosvoimaa. Laiva on edestä suojattu peltikatolla ja sillä on perässä komeasti sisustettu salonki. Sen tulevat vuorot paljastetaan ensi viikolla."

Kotkan Uutiset 28.5.1905:

Kotka Nyheter 30.5.1905: "Loviisa-höyry 'Gustaf Adolf' on alkanut ajaa vuoroja Loviisan ja Kotkan välillä." Uutisessa ihmetellään, miksi laivan lähtöaika Kotkasta on sama kuin kilpailevan 'Pyttis'-laivan?

Rakennettu Joroisissa 1904 Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker
Tilaaja seppä Gustaf Adolf Karlsson Valkosta
Pituus 15 m x leveys 4 m
Höyrykone 12 hv
Rekisteröity 52 matkustajalle
Myyty 1908 Haukivuori-yhtiölle

Sandels

Östra Nylands Ångslupsaktiebolag osti keväällä 1905 Helsingistä lähes uuden matkustajahöyrylaivan Sandelsin Loviisan seudun liikenteeseen reitille Loviisa-Purola.

 Alus oli tuttu näky myös näillä vesillä, kuljettihan se usein kotkalaisia huvimatkoilla.

Eteenpäin 4.7.1908:

Syksyllä 1909 laivan kulkureitti ulotettiin Kotkaan asti ja suunnitelmissa oli kulkea vieläkin kauemmaksi itään:
Kyminlaakso 18.9.1909:

Kotka Nyheter 14.12.1909: "Höyrylaiva Sandels tulee ensi kesänä asetetuksi linjalle Kotka-Hamina. Kuten tunnettua Sandelsin pitäisi olla elegantisti sisustettu höyrylaiva, jossa on kaksi kantta, iso salonki, buffetti ja keittiö, lisäksi se on nopeakulkuinen, noin 10 solmua. Sandels ottaa mukavasti 100 matkustajaa ja sen lisäksi 90 tonnia lastia. Tavoitteena on saada mukava matkustajalaiva säännölliseen päivittäiseen liikenteeseen linjalle Kotka-Hamina."

Kotka Nyheter 19.2.1910: "Höyrylaiva Sandels myytävänä. Lehti-ilmoituksilla tarjotaan höyrylaiva Sandelsia myytäväksi. Osakeyhtiö, joka omistaa mainitun laivan, on katsonut, että se pitää myydä, sillä laivan tarpeettoman suuren koon takia se vaatii suuria ylläpitokustannuksia.
Sen tilalle olisi samalle linjalle, jota Sandels kulkee tarkoitus hankkia pienempi laiva."

Laivaa ei kuitenkaan vielä myyty, kulkua jatkettiin mutta huonolla menestyksellä ja vihdoin 1912 kääntyi sen keula lopullisesti Helsingin suuntaan.

Kuvalaina Turkusteamers.com

Rakennettu Hietalahden telakalla Helsingissä
Pituus 21,6 m x leveys 4,45 m
Rekisteröity 99 matkustajalle, 20 tonnia lastia