keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Taustatietoja tähän blogiin


Olen reilun puolen vuoden ajan kerännyt erilaisista lähteistä tietoja Kotkan ja lähialueitten matkustajalaivaliikenteestä vuosilta 1866-1912.

Pääosin kaikki tässä mainitut alukset ovat hoitaneet edes jossain muodossa matkustajien kuljettamista näillä vesillä, mutta on joukkoon päässyt joitakin laivoja, jotka eivät ole ihmisiä kuljettaneet mutta ovat kuitenkin kuuluneet Kotkan sataman yleiskuvaan kuluneina vuosina. En ole niitä kuitenkaan tästä pois jättänyt sillä olen pyrkinyt kohtalaisen kattavaan kokonaiskuvaan aiheesta. 
Nämä laivat, joiden en ole todennut henkilöliikennettä harjoittavan, ovat lähinnä paikallisten sahojen hinaajia, moottoriveneitä sekä satamaan sijoitettuja pelastusaluksia.

Lähteinä tiedoille olen käyttänyt pääosin internetistä löytyvää digitoitua historiallisten sanomalehtien arkistoa. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti


Ensimmäinen Kotkassa julkaistu sanomalehti oli ruotsinkielinen Kotka Notis- och Annonsblad, jonka vanhin numero netissä on ilmestynyt 6.5.1882.
Muita Kotkassa ilmestyneitä lehtiä, joita olen lähteinäni käyttänyt ovat Kotka Nyheter, Kotkan Sanomat, Kotkan Uutiset, Eteenpäin, Etelä-Suomi, Kymi ja Kyminlaakso.
Haminassa julkaistuista lehdistä lähteinäni ovat olleet Fredrikshamns Tidning, Haminan Sanomat, Haminan Lehti ja Koitar.
Ennen vuotta 1882 löydetyt tiedot ovat peräisin pääosin Helsingissä ja Viipurissa ilmestyneistä lehdistä.

Muina lähteinä olen käyttänyt itselläni olevia sekä Tietokeskus Vellamon kirjastossa Kotkassa saaatavilla olevia Kauppalaivarekistereitä useilta vuosilta sekä joitakin aiheesta julkaistuja kirjoja ja kirjoituksia.

Yksi tärkeimmistä käyttämistäni lähteistä on edesmenneen Lasse Sjöströmin hieno sivusto http://www.turkusteamers.com/ , josta olen saanut tärkeitä taustatietoja lähinnä rannikkoliikenteen matkustajalaivoista.

Vielä tarkistamaton lähde on Mikkelissä maakunta-arkistossa säilytettävä Kotkan Merimieshuonekunnan alusrekisteri 1882-1907 ja sen jatko-osa. Tulevan talven suunnitelmissani on Mikkelin reissu, toivon löytäväni sieltä lisätietoja varsinkin pienistä paikallisista höyryveneistä, jotka olivat liian pieniä päätyäkseen varsinaisiin kauppa-alusluetteloihin.
Lisäys 22.3.2014: Ystäväni Timo Lehmunen on käynyt Mikkelissä pari kertaa ja on toimittanut käyttööni joitakin siellä saatavissa olevia tietoja. Lisäilen niitä kyseessä olevien alusten kohdalle sitä mukaa, kuin vähäinen aikani sallii.

Oma tekstini on kirjoitettu tällä samalla fontilla, lehdistä lainaamani olen pyrkinyt kirjoittamaan kursiivilla ja lainausmerkkien sisään.

Lainatun tekstin olen kirjoittanut kirjoitusvirheineen kaikkineen, mutta jos asian, esimerkiksi laivan nimen väärä kirjoitusmuoto on vaatinut, olen lisännyt sulkuihin oikean kirjoitustavan tai jonkin muun selvityksen.

Käännökset ruotsista suomenkieleen olen tehnyt itse, pyrkien siinäkin sanatarkkaan käännökseen vaikka joskus hyvä suomenkieli olisi toisenlaista tekstiä vaatinutkin.

Tässä vaiheessa haluan esittää kiitokseni kuusankoskelaiselle höyrykoneharrastajalle ja alustietojen kerääjälle Timo Lehmuselle, hänen kanssaan olemme asian tiimoilta tavanneet ja vilkasta kirjeenvaihtoa harrastaneet. Kiitos Timo!

Lisäys 24.3.2017:
Olen muutaman kyselyn takia tähän jälleen tutustunut enkä enää aivan tarkasti kirjoittamaani tunne.
Muutaman aluksen kohdalla olen saanut uutta tietoa ja niitä oikeille kohdille lisäillyt.
Vieläkin minulla on kirjoittamatta reilu vuosi sitten tutkimani Haminan höyrylaivaliikenteen alkupuoli. Se olisi tietysti tärkeää, kysymyksessähän on oiikeastaan koko maan ensimmäiset laivakulut.

Kuitenkin, kun tämän pienen tarinani pääosassa ovat Kotkan satamassa töitään tehneet höyryveneet ja hinaajat on mielestäni tärkein uusi tieto täällä yhden hinaajan tietojen löytyminen:
1898 Kotkaan tuli uusi, täyskannellinen hinaajahöyry nimeltään Elsa. Melko pian sen omistaja G. B. Hellstén möi sen kapteeni Ruthille Kymiin. Nyt olen nähnyt kunnollisia valokuvia sekä Elsasta että Ruthin Panusta ja olen varma, että kyseessä on sama laiva.
Tämä tieto selvittää Elsan kohtalon sekä Panun ilmestymisen.

Tämän blogin sisältö 


Blogin muodoksi valitsin tietoisesti mahdollisimman yksinkertaisen esitystavan, nyt jälkeenpäin huomaan, että olisi joitain asioita toisellakin tavalla voinut julkaista.
Jos teksti olisi ollut kokonaisuudessaan olemassa alunperin, olisin ehkä vähän toisessa järjestyksessä asioita esittänyt.
Vanhimmat kirjoitukseni ovat nyt alimmaisena eikä järjestys ole aina looginen. Kuitenkin kunkin otsikon sisällä olen pyrkinyt tuomaan asiat esiin kronologisessa järjestyksessä siinä aina onnistumatta.


Otsikot ja pieni kuvaus sisällöstä


Laivalla länteen kuvaa liikennettä Pyhtään saaristoon, myös Loviisaan.

Yksittäisiä mainintoja on kerätty tiedoista, jotka eivät satu minkään muun otsikon alle.

Itämeren yli Saksaan kertoo tärkeistä yhteyksistä Lyypekkiin ja muualle Pohjois-Saksaan.

Pelastusaluksia otsikon alle on koottu lähinnä luettelo Suomenlahdella toimineista meripelastusyhtiöitten aluksista.

Hallan laivat kertoo Halla osakeyhtiön aluksista.

Moottoriveneitä on esitys alueen ensimmäisistä polttomoottoreilla varustetuista veneistä.

Yksityisten kauppiaitten ja yrittäjien laivoja on minulle tämän kirjoituksen tärkein osa, siihen olen kerännyt otsikossa mainittujen lisäksi paikallisten sahojen ja tehtaitten pieniä höyryveneitä.

Gutzeitin laivat on, kuten nimikin kertoo koonti tämän kotkalaisittain tärkeän teollisuusyrityksen aluksista. 

Rannikkoliikenteen matkustajalaivat ovat Kotkan kautta Suomenlahden rannikkoa pitkin kulkeneita, sekä matkustajia ja rahtia kuljettaneita, selvän aikataulun mukaan ajelleita aluksia.

Paul Wahl &Co eli Hietasen höyrysahan laivat ei otsikon selvennystä tarvitse?

Ahlqvistin laivat on tärkeä osa tätä kirjoitusta, sillä vaikka useimmat niistä oli rekisteröity Haminaan, ei Kotkan sataman laivaliikennettä ilman näitä kauppaneuvoksen aluksia olisi tässä muodossa ollut.

Haminan höyryjä kertoo tietysti itäisen naapurikaupunkimme lukuisista aluksista.

Kymijoen kulkijat on kuvaus kantakaupungin ja Korkeakosken padon välisestä vilkkaasta elämänlangasta, olihan joki vuosikymmeniä lähes ainut kulkutie tällä seudulla.

Ensimmäisiä Kotkan kävijöitä sisältää selvityksen aikaisilta vuosilta, kun Kotkan kaupunki ravisteli itseään irti Ruotsinsalmen linnoituksen raunioista.